Kotimaa |

Ympäristöministeriö: Sipoon halliromahdusta ei salattu

Raportti paljasti romahtaneesta hallista suunnittelu- ja toteutusvirheitä, mutta se ei ole ollut salainen, ympäristöministeriöstä kerrotaan.

Sipoossa Nevaksen kartanon mailla romahti ratsastusmaneesi vuonna 1999. Se oli saman suunnittelijan kuin Laukaassa viime viikolla romahtanut maneesi.

Rakennuslehden mukaan ympäristöministeriö olisi salannut tapauksen raportin luottamuksellisena. Ympäristöministeriö kieltää salailun.

- Olemme tarkistaneet asian kirjaamosta, se on meillä kirjattu ihan normaalisti. Toki se olisi ollut saatavilla. Sitä ei ole millään tavoin julistettu salaiseksi, normaali ympäristöministeriölle toimitettu raportti, sanoo rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä.

Sitä, miten raporttia on käsitelty ympäristöministeriössä sen saapumisen jälkeen, Laitinen ei tiedä.

- En osaa sanoa, kun en ollut tämän asian kanssa tekemisissä millään tavoin.

Yle Uutiset sai ympäristöministeriöltä 13-sivuisen raportin, jonka SFS-Sertifiointi Oy on toimittanut ympäristöministeriölle huhtikuussa 1999. Raportissa kuvaillaan Nevaksen kartanon maneesin rakenteita ja sortumisen syitä.

- Olen raportin silmäillyt tässä nopeasti. Suunnittelu- ja toteutusvirheitä siellä näyttää olevan, Laitinen sanoo.

Sitä, oliko Sipoon Nevaksen maneesi rakenteiltaan samanlainen kuin Laukaan maneesi, Laitinen ei osaa sanoa.

"Rakennusten vastaavuutta vaikea määrittää"

Normaalisti rakennuksen sortuessa ympäristöministeriö ottaisi yhteyttä paikalliseen rakennusvalvojaan, jos olisi tiedossa, että vastaavantyyppisiä rakennuksia, joissa on riskirakenteita, on mahdollisesti muuallakin, Laitinen sanoo.

- Sieltä sitten otettaisiin yhteyttä kiinteistön omistajaan, joka viime kädessä vastaa siitä, että rakenteet ovat kunnossa.

Laitinen ei tiedä, oliko tämä ympäristöministeriön käytäntö myös vuonna 1999.

- Vastaan siltä pohjalta, mitä olen näitä dokumentteja katsonut. En ainakaan äkkiä pysty näkemään, että silloin olisi ollut tiedossa, mitä muita vastaavia rakennuksia on.

Laitisen mukaan ongelma on, että rakennusten vastaavuutta toisiinsa on vaikea määrittää.

- Hankkeet voivat olla samantyyppisiä, mutta monelta osin erilaisia sekä rakenteeltaan että kuormitukseltaan. Sen arviointi on aina vaikeaa.

Tiedon saanti perustuu viranomaisten ja omistajien yhteistyöhön

Rakennuslehden mukaan hallin teräsrakenteiden suunnittelija Antti Isola olisi kieltäytynyt yhteistyöstä ympäristöministeriön kanssa, kun ministeriö halusi tutkia muiden vastaavien hallien turvallisuuden. Laitinen ei osaa arvioida väitettä.

- En tunne tätä tilannetta, en pysty sitä arvioimaan.

Ympäristöministeriöllä ei kuitenkaan ole maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta pakkokeinoja käytössään.

- Käytännössä yhteistyö on toiminut varsin hyvin ja tietoja on hyvin saatu.

Voiko hallin sortuminen olla rakennuttajan yksityisasia niin, etteivät viranomaiset saa asiasta tietoa?

- Jos siihen liittyy jotain riskejä, henkilöriskejä tai muita, niin paikallinen rakennusvalvonta arvioi sen, Laitinen selvittää.

- Yleensä nämä on erinomaisen hyvässä yhteistyössä sekä suunnittelijoiden että omistajan kanssa selvitelty ja sovittu, miten mennään eteenpäin.

Laitinen ei ymmärrä, miksi Sipoon maneesiromahduksesta tehty raportti olisi ollut luottamuksellinen.

- Siellä on hyvin asiallisesti asiantuntijoiden toimesta arvioitu, mistä on kyse, ei tässä ole mitään poikkeavaa normaalista onnettomuuden raportoinnista.

Rakennuslehden mukaan muitakin sortumatapauksia olisi salattu. Rakennusneuvos Laitinen kieltää väitteen.

- Minun tiedossani ei ole tällaisia tapauksia, että sortumisia salattaisiin. En pysty näkemään, kenen etu se voisi olla, Laitinen sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä