- Päivän alkua ei määritellä enää auringon keskipisteen mukaan vaan auringon yläreunan mukaan. Eli silloin kun yläreuna pilkistää horisontista niin se on nousuaika. Vielä suurempi vaikutus on sillä, että ilmakehä taittaa valoa, kertoo dosentti Oja.

- Sillä hetkellä kun aurinko on tullut kokonaan näkyviin, niin todellisuudessa, goemetrisesti ottaen se on vielä taivaanrannan alapuolella. Me näemme sen jo kokonaan koska valo taipuu ilmakehässä. Näistä syistä me saamme valoisia minuutteja lisää aamuun ja iltaan sen verran, että yö ja päivä ovat jo ennen kevätpäiväntasausta yhtä pitkät.

Almanakassa ilmoiteut auringon nousu- ja laskuajat ovat teoreettisia laskelmia, eikä esimerkiksi jollain mittalaitteella päivittäin mitattuja aikoja.

- Jos merelle menee ja katsoo sen täydellisen hetken, niin se voi minuutin tai pari poiketa meidän almanakkaan tehdyistä laskuista. Todellinen valon taipuma riippuu ilmanpaineesta ja lämpötilasta, eikä todellisuudessa voida etukäteen tietää tarkkaa ilmanpainetta tai lämpötilaa juuri sille kyseiselle aamulle etukäteen, Heikki Oja kertoo.

Kevätpäiväntasaus on tänään tiistaina. Aurinko siirtyy tähtitaivaalla eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle, ja pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa kevät.

Kevätpäiväntasaus ajoittuu vuosittain maaliskuun 19. ja 21. päivän väliin. Sen jälkeen aurinko ei laske pohjoisnavalla puoleen vuoteen. Etelänavalla alkaa vastaavasti kuuden kuukauden kaamos.

Kesäaikaan siirrytään ensi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään kolmelta tunti eteenpäin.