Yöuinnit, kepposet ja ankarat opit Jorma Silvastin perintönä
Savonlinnalainen Jorma Silvasti on Savonlinnan Oopperajuhlien seuraava taiteellinen johtaja. Huomattavan kansainvälisen uran maailman suurimmissakin oopperataloissa tehnyt laulaja tuntee erityisen hyvin juuri Savonlinnan Oopperajuhlat. Hän liittyi kuoroon koulupoikana vuonna 1974.
Tenori Jorma Silvastin ura oopperalaulajana sai vauhtia Timo Mustakallio -laulukilpailun voitosta vuonna 1982. Siihen johtivat opinnot Sibelius-akatemiassa ja Frankfurtissa, sekä kokemukset Savonlinnan lisäksi kansallisoopperan ja Frankfurtin oopperan kuoroissa. Pohjalla oli kuitenkin Savonlinnassa muun muassa Martti Talvelalta saatu esimerkki.
- Jos ei päälauseessa, niin ainakin sivulauseessa sai kuulla miksi tätä tehdään ja että kun tehdään, niin tehdään tosissaan, Silvasti kertoo.
Erityisen vaikuttava oli oopperantekijöiden yhteishenki. Monet suomalaiset solistit olivat kiinnitettyinä ulkomaisiin oopperataloihin ja tapasivat toisiaan ehkä vain Savonlinnassa kerran vuodessa. Jälleennäkemiset olivat sykähdyttäviä.
- Kaikki vaikutteet, mitä tämä yhteisö – hyvässä ja pahassa – antoi, jäivät kyllä ruumiin ja sielun sopukoihin. Oli tekemisen meininkiä ja oopperajuhlat olivat kasvussa. Oli hienoa olla mukana siinä vaiheessa, sanoo Jorma Silvasti.
Hehkeitä muistoja
Kesät kuorolaisena ja nuorena solistina Savonlinnassa jäivät muutenkin mieleen.
- Oli hienoa, kun sai olla aikuisten kassa töissä ja pääsi aikuisten kanssa ravintolaankin, muistelee nyt 53-vuotias Silvasti. Oli kiintoisaa olla mukana järjestelmällisessä toiminnassa harjoituksineen ja esityksineen.
- Nyt on vaikea uskoa, miten vähällä unella jaksoi laulaa ja esiintyä, Silvasti ihmettelee. Herkkä muisto ovat Kerimäen Herttuassa pidetyt karonkat ja yöuinnit siellä.
- Se oli sellaista oopperan flower power –aikaa, vähän hippie –meinikiä.
Kesällä 1983 Silvasti lauloi ensi kerran Taikahuilun Taminon roolin. Takana oli jo muita solistitehtäviä ja kiinnitys Krefeldin oopperaan Saksassa.
Taminon roolissa Olavinlinnassa Silvastikin joutui jäynän kohteeksi. Kun Tamino paljastaa silkkiliinoin verhottua Paminan kuvaa, onkin siellä toisenlainen kuva.
- Ne kuvat eivät olleet Tekniikan Maailmasta, vaan ihan muista lehdistä, Viimeisellä kerralla vuonna 2000 liinojen alle olikin laitettu peili. ”En missään kuvaa kauniimpaa mä silmissäni nähnyt oo” kajahti silloin kuulemma erityisen hyvin, Silvasti nauraa.
Nuoruuden opit pätevät yhä
Syyskuussa 2013 Jorma Silvasti astuu Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisen johtajan tehtävään. Omista nuoruuden kokemuksista ja historiastakin saadut opit pätevät siinäkin työssä. Mitään ei tarvitse keksiä uudelleen.
- Teen kyllä kaikkeni, että saadaan tekemisen into pysymään ja kehittymäänkin.
Pyritään tekemään niin korkeatasoisia teoksia kuin mahdollista, samoin miehitykset, ohjaukset ja kaikki kokonaisuudessaan. Perintö on se sama, mikä alkoi jo Aino Acktésta, sitten vuodesta 1967 ja uudesta noususta Olavinlinnan 500-vuotisjuhlilla vuonna 1975.
Näyttämölle Jorma Silvasti ei enää kaipaa. Mutta hän iloitsee esimerkiksi tämänvuotisen Taikahuilun nuorten solistien puolesta.
- He saavat saman mahdollisuuden, minkä minäkin sain. Juuri Savonlinna ja Taikahuilu ovat erinomainen mahdollisuus kouluttaa ja kasvattaa suomalaisia laulajia sekä musiikin ja oopperan tekijöitä, kuin myös yleisöä, Silvasti uskoo.
- Kun näin toimitaan, niin ehkä Suomessa viimeinkin syntyy tunnustettu oopperaperinne ja perintö. Nyt on vaarana, että katsotaan jakso kerrallaan esimerkiksi johtajien mukaan. Meidän kaikkien johtajien kannattaa katsoa vähän taaksekin päin ja tietenkin astua eteenpäin. Näin saadaan parhaassa tapauksessa synnytettyä Savonlinna –perhe, Silvasti ennustaa.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
Starbucks tulossa Akateemiseen kirjakauppaan?
Yle Radio 1:n Kultakuume-kulttuuriohjelman saamien tietojen mukaan maailman isoin kahvilaketju avaa kahvilan paraatipaikalle Helsingin keskustassa.
Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa on muisteltu elokuvaksi
Itä-Lapissa on taas tallennettu arvokasta sotahistoriallista tietoa. "Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa" on elokuva, missä nelisenkymmentä ihmistä avautuu varsin vaikuttavastikin kertomaan jatkosodan aikaisista kokemuksistaan - niin rintamalta kuin kotipuolestakin. Nyt valmistunut dvd-elokuva on Itä-Lapin kuntayhtymän tuotantoa ja se on jatkoa aiemmin talvisodasta tehdylle tallenteelle.
