Suomalainen yritys Sibesonke on kokeillut yritystoimintaa Etelä-Afrikan köyhien parissa nyt vuoden verran. Sibesonken avulla köyhät eteläafrikkalaiset ovat saaneet halpoihin kännykköihinsä palvelun, josta he voivat etsiä tietoa: muun muassa työpaikkailmoituksia, myytävää ja ostettavaa ja kimppakyytejä työmatkalle.

Sibesonken toinen omistaja Uwe Schwarz sanoo, että palvelu on kuin internet. Mutta koska köyhimmät ihmiset eivät pääse helposti nettiin, kännykästä löytyvä yksinkertainen Sibesonken valikko korvaa netin.

- Heitä kiinnostaa paikallinen tieto. Missä on esimerkiksi paikallinen ekspertti, joka osaa korjata kännykän. Heidän ei tarvitse tietää, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa, tai muuta Wikipedia-tietoa, vaan arkipäivän tietoa, Uwe Schwarz sanoo.

Kasvumahdollisuudet houkuttelevat

Sibesonken tavoin moni muukin suomalainen yritys on viime aikoina kiinnostunut kehitysmaiden markkinoista. Niin kutsuttujen BOP-markkinoiden laajuus on arviolta neljä miljardia ihmistä, eli kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä. Nämä ihmiset tienaavat alle viisi euroa päivässä.

Vastuullisen liiketoimen professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että kiinnostuneiden suomalaisten joukossa on mobiiliteknologia-yritysten lisäksi myös energia-, vesi- ja biolääketieteen yrityksiä.

Professori Halmeen mukaan uudet markkinat kiinnostavat yrityksiä, koska niillä ei ole vielä paljon kilpailua ja ihmisten tulotason oletetaan kasvavan tulevaisuudessa.

- Ne mahdollisuudet ovat suuret. Kehitysmaissa on suuri markkina-aukko. Heillä on todellista tarvetta ja siihen perustuvaa kysyntää, Minna Halme sanoo.

Kännykän akut paranivat kehittyvillä markkinoilla

Kehitysmaiden markkinoille menosta voi olla yritykselle hyötyä myös länsimaiden markkinoilla. Kehittyvillä markkinoilla alusta asti mukana ollut Nokia esimerkiksi sanoo, että heidän kännyköidensä akut ovat kehittyneet paremmiksi, koska niitä on pitänyt kehittää kehitysmaiden olosuhteisiin.

- Vaatimustaso on kehittyvillä markkinoilla korkeampi. Asioiden pitää oikeasti toimia ja hinnalle pitää tulla vastinetta. Se haastaa teknologiayrityksen kuten Nokian parantamaan tuotteitaan. Väistämättä se auttaa kaikkia kuluttajia, sanoo Nokian peruspuhelinten tuotehallinnasta vastaava johtaja Juha-Pekka Sipponen.

Kehitysmaihin markkinoiva Sibesonke myös muistuttaa, että kehitysmaissa täytyy myös olla erityisen vastuullinen. Uwe Schwarzin mukaan se silti kannattaa.

- Se on loistava asia, jos kuulee omista käyttäjistä, että hei, tämä on loistavaa, tämä auttaa mua, että nyt mä voin järjestää arkielämää paremmin ja tehokkaammin. Sellainen palaute on henkilökohtaisesti vahva motivaaitio. Se tuo iloa, Uwe Scharz sanoo.