Vuonna 1999 yritykset tukivat taiteita ja kulttuuria 46,3 miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2003 tuki oli pudonnut 21 miljoonaan ja vuonna 2008 enää 17,4 miljoonaan.

Taiteita tuki toissa vuonna edelleen noin viidesosa yrityksistä, ja tukijoina olivat pääasiassa sellaiset yritykset, jotka olivat antaneet tukea aiemminkin. Eniten taiteita tukivat teollisuus sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Tutkija Pekka Oesch arvioi syyksi yhdeksi syyksi taiteen tukemisen vähenemiseen sen, että tukea on ryhdytty antamaan muille kohteille. Suurimmalle osalle yrityksistä taiteiden tukeminen ei ollut säännöllistä, vaan niillä oli muita ensisijaisempia rahoituskohteita kuten urheilu ja liikunta sekä nuorisotyö ja kansalaistoiminta. Vuoden 2003 luvun taustalla on myös edellisen vuoden taloustaantuma.

Oesch toteaakin, ettei yritysten tuesta ole muodostunut taiteelle odotusten mukaista vaihtoehtoista rahoituslähdettä. Tuki on jäänyt selvästi sekä valtion että taide- ja kulttuurisäätiöiden rahoitusta pienemmäksi.

Yritysten tuen keskeisimpänä lähtökohtana ei myöskään ole taiteiden ja kulttuurin edistäminen, vaan tuesta päätetään ensisijaisesti oman liiketoiminnan tarpeiden perusteella, Oesch toteaa.

Useimmat taiteita tukeneet yritykset aikoivat jatkaa tukeaan. Kaksi viidestä oli kokenut tukitoiminnan hyödylliseksi.

Säveltaide suosituin tuettava

Säveltaide on säilynyt yritysten eniten rahoittamana yksittäisenä taiteenalana. Se sai toissa vuonna tukea 3,6 miljoonaa euroa. Sen jälkeen tulivat elokuva, kuvataide ja näyttämötaide.

Tärkeimpänä yksittäisenä tukimuotona on säilynyt sponsorointi, jonka kautta taidetta tuettiin 4,9 miljoonalla eurolla. Muita tukimuotoja ovat muun muassa taidehankinnat, markkinointiyhteistyö ja lahjoitukset.