Lähikuukaudet ovat puoluekyselyiden aikaa

Vaalit lähestyvät, ja poliittisten mielipidekyselyiden seuranta valtaa lähikuukausina entistä enemmän jalansijaa mediassa. Minkälaisia johtopäätöksiä puolueiden kannatuskyselyistä voidaan vetää ja kuinka kyselyt oikein tehdään?

Useimmissa eduskuntavaaleja edeltävissä poliittisissa mielipidemittauksissa mitataan puoluekannatusta. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja, politiikan tutkija Sami Borg muistuttaa, että tiedotusvälineillä on suuri vastuu siinä, kuinka ne raportoivat kyselyiden tuloksia.

Borg näkee puoluekannatustutkimuksiin liittyväksi perusongelmaksi sen, minkä suuruisista muutoksista on oikeutettua todeta kannatuksen laskeneen tai nousseen. Näennäiset kannatusmuutokset mahtuvat usein tutkimusten virhemarginaaliin.

Toisaalta tällöinkin tutkimus voi kertoa muuttumattomasta tilanteesta, status quosta, Borg huomauttaa.

Mielipidemittausten uutisvolyymin vähenemisen varaan ei kuitenkaan kannata laskea.

- Tiedotusvälineet julkaisevat teettämiensä kyselyiden tulokset joka tapauksessa, Borg sanoo viitaten muun muassa tutkimusten maksullisuuteen.

Ylilyönnit nykyään harvinaisia

Viime vuosina suomalaisissa tiedotusvälineissä on Borgin mielestä tehty hyvin vähän ylilyöntejä poliittisten kannatusarvioiden tulosten julkaisemisessa. Esimerkiksi liian pienten otosten tai vaikkapa satunnaisesti ennakkoäänestyspaikkojen yhteydessä tehtyjen tutkimusten tuloksia ei ole enää juurikaan raportoitu.

Eräänlaisena käännekohtana Borg pitää vuoden 1994 presidentinvaalien yhteydessä tehtyjä kannatusmittauksia, joissa oli hämmentävän suurta heittelyä niin tuloksissa kuin kyselymenetelmissäkin.

Tämän jälkeen kyselyiden tekotapaan ja julkistamiseen on kiinnitetty huomattavasti enemmän huomiota.

Borg ei kannata viranomaisten puuttumista tutkimusten julkistamiseen, vaan luottaa median itsesäätelyn voimaan. Hänen mukaansa jo Journalistin ohjeiden periaatteita noudattamalla media voi välttyä virhetulkintojen tekemiseltä.

Konkreettisella tasolla hyväksi katsottuja menettelytapoja on luetellut muiden muassa mielipidetutkimuksia tekevien tahojen kansainvälinen yhteisjärjestö Wapor.

Joskus on perusteltua tyytyä myös kompromisseihin. Mikäli esimerkiksi puoluekannatustutkimusten yhteydessä ilmoitettua virhemarginaalia tarkasteltaisiin puhtaasti tilastotieteelliseltä kannalta, olisi jokaiselle puolueelle ilmoitettava erikseen oma virhemarginaali.

- Mutta journalistisista syistä on ymmärrettävää, että virhemarginaali ilmoitetaan vain yhdellä lukemalla, Borg toteaa.

Ehdokasmittaukset luotettavia vain presidentinvaaleissa

Vaikka eduskuntavaaleissakin äänestetään puolueiden sijaan viime kädessä yksittäisiä kansanedustajaehdokkaita, niin Borgin mukaan nykyään ainoastaan presidentinvaaleissa voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida suoranaista ehdokaskannatusta. Puolueista tehtävillä mielipidemittauksilla pystytään joka tapauksessa kuvaamaan suhteellisen luotettavasti niiden kannatusta.

Vaaliasiantuntija kuitenkin tähdentää, että mittaukset eivät ole ennusteita vaalien tuloksesta, vaan ne kertovat nimenomaan mittaushetken tilanteesta.

- Siksi on erityisen tärkeää kertoa vastausten keruuajankohta täsmällisesti. Vaikkapa viikon päästä jostakin mittauksesta tulokset saattavatkin olla jo aivan toisenlaisia. Samoin on ilmoitettava, mitä vastaajilta on tarkalleen kysytty, sillä se on tutkimuksessa keskeisimpiä luotettavuustekijöitä, Sami Borg huomauttaa.

19.1.2007

Juha Vuohelainen
YLE Uutiset