Vaalirahoituksen läpinäkyvyys paranee kuntavaaleissa

päivitetty 10.09.2008 klo 11.50

Viime kevään vaalirahoituskohun seurauksena vaalirahoitusilmoitusten vaatimukset tiukentuvat jo tulevissa kuntavaaleissa. Eduskunnassa syysistuntokauden aluksi hyväksytyn lain mukaan kuntavaaleissa valituiksi tulevien ehdokkaiden on ilmoitettava jo tuhannen euron yksittäiset tuet aiemman 1 700 euron sijaan.

Myös vaalirahoitusilmoituksen sisältöä terävöitetään avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Laajempi vaalirahoituksen muutoskokonaisuus on jo vireillä ensi kesän eurovaaleja varten.

Suomen kuntia ja kaupunkeja edustavan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää jo kuntavaaleihin kiirehdittyä vaalirahoitusmuutosta oikeansuuntaisena.

Kietäväinen muistuttaa, että vaalirahoitus sinällään on olennainen osa demokratiaa eikä sitä tulisi missään nimessä sellaisenaan tuomita. Esimerkiksi kunnassa toimivan yrityksen etu on usein olla myös kunnan etu, Kietäväinen huomauttaa.

Kuntapäätöksenteossa tulisi kuitenkin Kietäväisen mukaan muistaa aina virkavastuun ja toisaalta jääväyskäytännön merkitykset. Itsekriittisesti toimiva päättäjä voi jääväytymällä välttyä eturistiriidoilta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja tähdentää.

Muutospaineita myös Euroopasta

Keväällä valtaisat mittasuhteet saaneen vaalirahoituskohun mediamyräkkää edelsivät Suomen jo viime vuoden lopussa saamat muutoskehotukset Euroopan neuvoston alaiselta Lahjonnan vastaisten valtioiden ryhmältä GRECO:lta (Group of States Against Corruption).

GRECO kehotti joulukuussa 2007, että lainsäädännössämme vahvistettaisiin tulojen ja menojen erittelytasoon liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia muun muassa kertomalla yksittäisten lahjoitusten ja menojen luonne sekä arvo.

Varsinaisen vaalirahoituskohun aloitti kuitenkin toden teolla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli, joka kertoi avoimesti julkisuudessa rikkoneensa vaalirahoituslakia. Kalli perusteli hänelle vaalirahoitusta antaneiden tahojen nimien salaamista sillä, että lain rikkominen ei johda rangaistuksiin.

Kohun yllyttyä useat kansanedustajat jättivät täydennettyjä ilmoituksia vaalirahoittajistaan. Suurin osa kansanedustajista perusteli alun perin puutteellisia ilmoituksiaan nykyisen vaalirahoituslain epäselvyydellä.

Tähän asti sovelletun, vuodelta 2000 peräisin olevan vaalirahoituslain mukaan kansanedustajan on kerrottava lahjoittajan nimi, jos lahjoituksen arvo on yli 1 700 euroa. Myös yksittäisen tuen arvo on tällöin ilmoitettava. Presidentin- ja europarlamenttivaaleissa rajana on pidetty tähän asti 3 400:aa euroa.

Myöskään kuntavaaleissa vaalirahoitusilmoitukset eivät ole sinällään uusi asia. Esimerkiksi vuosien 2000 ja 2004 kuntavaalien vaalirahoitusilmoitukset tehtiin valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittujen kuntien keskusvaalilautakunnille. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa ilmoitusvelvollisia henkilöitä oli reilusti yli 20 000.

Tukijayhdistysten jäljille vaikea päästä

Jo kevään vaalirahakohussa huomattiin, että yksittäiset lahjoittajat piiloutuvat usein erilaisten kannatusyhdistysten taakse. Tällöin jopa ehdokkaille itselleen on ollut ajoittain epäselvää, ketkä todellisuudessa ovat olleet heidän kampanjoidensa tukijoita.

Koko kohun keskipisteeksi nousi keskustan puoluetoimistossa perustettu tukiyhdistys Kehittyvien Maakuntien Suomi, jonka kautta yritykset jakoivat vaalirahoitusta erityisesti keskustan kansanedustajille.

Edelleen jatkuvan vyyhden selvittelyn viimeisenä käänteenä oikeuskansleri vaati elokuussa kahdelta entiseltä oikeusministeriltä selvityksiä vaalirahoituslain epäselvyyksiin.

Ex-ministereiltä Johannes Koskiselta (sd.) ja Leena Luhtaselta (sd.) pyydettiin selvityksiä siitä, kuinka ministeriön johto suhtautui vaalirahoituslakiin ja sen soveltamisen ongelmiin.

Nykyisen hallituksen oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on jo ehtinyt vuorostaan kiistämään, että ministeriö olisi lepsuillut vaalirahoitussotkun yhteydessä.

Sanktioita puidaan jo ministeriön työryhmässä

Kevään vaalirahakohun yksi laukaiseva tekijä oli vaalirahoituslain epäkohta, jossa puutteellisen vaalirahoitusilmoituksen jättämisestä ei ole määrätty rangaistusta. Lakia säädettäessä ajateltiin, että ilmoituksen julkisuus ja siihen liittyvä poliittinen vastuu olisivat riittäneet.

Nyt mielipide on kuitenkin muuttunut, ja sanktioita pohditaan oikeusministeriön asettamassa vaali- ja puoluerahoitustoimikunnassa.

Oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin johtamalta toimikunnalta odotetaan vuoden loppuun mennessä sanktiosuunnitelmien lisäksi myös uutta ehdotusta ehdokkaiden vaalirahoitusilmoitusten tekemisestä ja niiden sisällöstä.

Juha Vuohelainen, YLE Uutiset

Puolueet kouluttavat ehdokkaitaan rahoituskarikkojen välttämiseksi

YLEN MUITA JUTTUJA VAALIRAHAKOHUSTA:
Katso kansanedustaja Timo Kallin (kesk.) haastattelu 13.5.2008
Lisää vaalirahoitusjuttuja YLEn Elävässä arkistossa

TIETOA VAALIRAHOITUKSESTA MUUALLA INTERNETISSÄ:
Hallituksen vaalirahoituslain muutosesitys eduskunnalle (pdf-tiedosto)
Vaalirahoituslaki vuodelta 2000
Tietoa vaalirahoitusilmoituksista kuntavaaleissa vaalit.fi-sivustolla
GRECO:n arviointiraportti Suomen puoluerahoituksen läpinäkyvyydestä viime joulukuulta (pdf-tiedosto)
Tomi Venhon väitöskirja Piilotettua julkisuutta. Suomalaisen puolue- ja vaalirahoituksen avoimuusintressi normeissa ja käytännössä (Turun yliopiston valtio-opin laitos, pdf-tiedosto)