Puolueet kouluttavat ehdokkaitaan rahoituskarikkojen välttämiseksi

päivitetty 10.09.2008 klo 11.53

Kuntavaaleihin valmistautuvissa puolueissa on tällä kertaa panostettu erityisesti siihen, että niiden ehdokkaat tietävät mahdollisimman tarkasti vaalirahoitukseen liittyvät säännökset ja läpinäkyvyysperiaatteet.

Puolueissa uskotaan, että vaalirahoituslain muutosremontin pitäisi riittää estämään viime kevään kaltaiset ongelmatilanteet. Suurimmissa puolueissa ollaan tyytyväisiä jo syksyn kuntavaaleihin kiirehdittyihin vaalirahoituslain tiukennuksiin.

Esimerkiksi keskusta aikoo kouluttaa jokaisen kuntavaaliehdokkaansa ohjeistaakseen heitä rahoituksesta kuntavaaleissa, kertoo puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Hän kuitenkin muistuttaa, että nyt käsillä olevissa kuntavaaleissa rahoituksen merkitys on ylipäätään melko marginaalinen.

- Kuntavaaleissa ainoastaan noin 10 - 15 prosenttia ehdokkaista mainostaa ja ainoastaan suuremmissa kaupungeissa, Korhonen arvioi.

"Tonnilla ei kytkyjä luoda"

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen huomauttaa, ettei kuntavaaleihin kiirehdityn ilmoitusuudistusten merkitystä ole syytä vähätellä. Hän ennakoi, että jatkossa ilmoituksissa vaadittava kulunerittely paljastaa sen tosiasian, että ehdokkaiden vaalibudjeteissa valtaosa euroista menee media-ajan ostamiseen.

Tujunen pitää merkittävänä myös ilmoitettavan tuen rajan laskemista 700 eurolla.

- Tuhannen euron raja on sellainen, että sillä voidaan varmasti jo olla vakuuttuneita siitä, että sitä pienemmillä summilla ei kummoisia kytkyjä saada aikaan, Tujunen uskoo.

Kokoomuksen puoluesihteeri joka tapauksessa arvelee, että huomattavaa valtaosaa kuntavaaliehdokkaista nyt hyväksytty lainmuutos ei koske millään tapaa, mutta suurten kaupunkien ehdokkaita kylläkin.

Niin ikään SDP:n järjestöpäällikkö Harri Sandell toteaa, että eduskuntavaaleihin verrattuna ehdokaskohtaiset budjetit ovat kuntavaaleissa luonnollisesti paljon pienempiä, mutta toisaalta ehdokkaita on samalla huomattavasti enemmän.

- Paikallisjärjestöt, kunnallisjärjestöt ja puolueosastot käyttävät kyllä merkittäviä summia varsinkin isoimmissa kaupungeissa, Sandell kertoo.

Myös SDP:ssä aiotaan viestittää puolueen paikallisten kunnallisjärjestöiden kautta ehdokkaille tiedoksi, mitä vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuudesta on yhteisesti sovittu. Järjestöpäällikkö Sandell ei usko, että kuntavaalien jälkeen enää jouduttaisiin uuteen vaalirahoitussekamelskaan.

- Toivottavasti on otettu opiksi siitä, mitä keväällä tapahtui. Viime kädessähän asiat ovat tietysti ehdokkaiden käsissä - sitähän ei kukaan voi mennä valvomaan täysin. Mutta kyllä tämä nyt on parempaan päin menossa. Pelkästään kosmeettinen muutos tämä ei ole, vaan selvää konkretiaa tulee, Sandell uskoo.

Monipuolisia rahankeruutapoja myös näissä vaaleissa

Ylipäätään varainkerääminen on saamassa yhä luovempia keinoja jo perinteisen taulukaupan ja puhetilaisuuksien järjestämisen lisäksi.

Esimerkiksi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) kuntavaalirahaa on ryhdytty keräämään maksulliseen tukipuhelimeen soitetuilla parinkymmenen euron kertamaksuilla. SDP puolestaan järjesti jo alkuvuonna miljoonan euron arvoisen arpajaiskampanjan kuntavaalityönsä rahoittamiseksi.

Kokoomusnuoret taas kohauttivat alkusyksystä tyttö- ja poikakalenterillaan, jolla tuetaan puolueen nuorten kunnallisvaaliehdokkaiden kampanjatyötä. Myös internetin tarjoama mahdollisuus "ilmaiseen" mainontaan houkuttelee erityisesti nuoria ehdokkaita.

Juha Vuohelainen, YLE Uutiset

Vaalirahan läpinäkyvyys paranee kuntavaaleissa
Kuntavaalirahoituslaki hyväksyttiin eduskunnassa
Kuntavaalikampanjointi kuumimmillaan Facebookissa