Valtuustojen ja ehdokkaiden kuntavaalit

päivitetty 23.09.2008 klo 10.05

Tiedämme kuntavaalien tulokset lokakuun viimeisen sunnuntain iltana. Sitten ei enää arvailla, mikä puolue saa valtakunnassa suurimman ääniosuuden tai mille puolueille ja keille ehdokkaille menevät valtuustopaikat. Lisäksi näemme, miten kävi Kainuun maakuntavaaleissa ja millaiset asetelmat vaalit tarjosivat Tampereen pormestarin valintaan. Ketään ei kuitenkaan ole vielä valittu. Varsinkin ehdokaskampanjat ovat vasta edessä.

Millainen on valitsijoiden kannalta hyvä kampanja? Sen pitäisi herättää kiinnostusta vaaleja ja äänestämistä kohtaan sekä tarjota tietopohja informoitujen äänestyspäätösten tekoon. Tunteellakin saa ja pitää äänestää, mutta kampanjoinnin tulee saattaa valitsija mahdollisimman hyvin perille siitä, mihin äänellä voi vaikuttaa. Mitkä ovat ehdokkaan ja hänen ryhmänsä tavoitteet ja kyvyt oman kunnan toiminnan suuntaamisessa? Miltä ne vaikuttavat verrattuna muihin vaihtoehtoihin?

Suomen kuntavaalit ovat yli 400 kunnan valtuustojen vaalit. Ensisijaista ei ole eduskuntapuolueiden jatkuvan kampanjoinnin imagohömppä, jossa mainostoimistot tuntuvat taistelevan vaali vaalilta enemmän eturintamassa. Turkulainen kollega Matti Wiberg ironisoi oppikirjassaan, että politiikassa ilma on usein sakeana sanoista, ja sanat täynnä ilmaa. Niinpä. Jo nähdyn perusteella kampanjoita ollaan taas kerran ehdoin tahdoin reivaamassa sarjaksi kuvia. Ei ihme että puheet kuplivat.

Vaaleissa kyse kuntien haasteisiin vastaamisesta

Tärkeintä kuntavaaleissa ei ole myöskään kolmen suurimman puolueen keskinäinen suuruusjärjestys, ei pormestarin nimi, eivätkä julkkisehdokkaat. Oleellisinta ovat yksittäisten kuntien omat ja yhteiset haasteet, niiden ratkaisemisen pukeminen kampanjoissa vaihtoehtoisiksi politiikoiksi, sekä kuntien äänioikeutettujen äänen kuuluminen vaaleissa.

Tähän tarvitaan ryhmiä ja ehdokkaita, jotka laittavat itsensä likoon. On paljon helpompaa haukkua sivusta yhteisten asioiden hoitoa kuin mahduttaa luottamushenkilötyö valmistautumisvaatimuksineen viikko-ohjelmaan. Onneksi maastamme vielä löytyy tämä kymmenten tuhansien ehdokkaiden joukko, jossa jokainen antaa jotakin omastaan yhteisen hyvän eteen. Äänioikeutetuista noin 10 prosenttia on jäseninä puolueissa tai muutoin hyvin kiinnostuneita valtuustovaikuttamisesta. Näistä vajaa kymmenys rohkenee asettua ehdolle ja ryhtyä henkilökohtaiseen vaalityöhön. Suomalaisen kuntavaalikampanjan tekevät ennen kaikkea ehdokkaat.

Ehdokkaista lähes joka kolmas tulee sitten valituksi valtuustoon, suurissa kaupungeissa suhdeluku on tietenkin paljon pienempi. Valtuustojen valta ja vastuu eivät ole vähäiset, vaikka päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaavat kuntien virkakoneistot ja palvelujärjestelmät. Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, joka ratkaisee kunnan lopullisen kannan tärkeissä asioissa. Se vastaa muun muassa kunnan taloudesta, keskeisistä kunnan palvelujen ja sen alueiden kehittämissuunnitelmista sekä hallinnon järjestämisestä ja kunnan keskeisimpien johtajien ja edustajien valinnasta.

Kuntien palvelut ja talous keskeisiä kysymyksiä

Nyt käytävien kuntavaalien poliittiset pääkysymykset vaihtelevat kunnittain paljonkin, mutta yhteisiä asioita on liuta. Vaalien alla toteutettavien kuntalaiskyselyjen nojalla tärkeintä on yleensä se mihin kuluu jo ennestään eniten rahaa. Kuntien menopuolta hallitsevat kustannuksiltaan suurimpien toimialojen eli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä opetuspalvelujen kehittäminen ja niiden taloudellisten toimintaresurssien turvaaminen. Nämä toimialat syövät kaksi kolmannesta kuntien tuloista, joista puolestaan kaksi kolmannesta tulee kuntien verotuloista ja valtionosuuksista.

Kustannuspaineita aiheuttavat esimerkiksi kunta-alan palkkojen nousu, väestön ikääntyminen sekä koulujen, oppilaitosten ja päivähoidon monet uudistamistarpeet. Ei kuntia yhteen houkuttelevaa palvelurakenteiden uudistamishanketta huvikseen ole kyhätty, vaan kyse on siitä, selviääkö kuntakenttä nykypohjalta tulevaisuuden taloudellisista velvoitteistaan ja haasteistaan.

Toivottavasti kuntavaalikampanjoissa löydetään nyt kunnolla kuntien omat asiat. Kustannuksiltaan suurimpien menoalojen ja talousaiheiden lisäksi keskustelusta on löydyttävä tilaa pienemmille, esimerkiksi terveydenhoitoa välillisemmin ihmisten hyvinvointiin vaikuttaville kysymyksille.

Asiasisällöltään monipuoliseen kampanjaan on mahdollista yltää puoluekampanjoissa jo näkyneiden teemojen perusteella. Ainakin ilmastonmuutoksesta, liikenteestä ja kaavoituksesta tuntuu nousevan hittiaiheita ja hyvä niin. Nimenomaan kuntatason teoilla on näissä väliä. Sitä paitsi ympäristökysymykset ovat ilmiselvästi nuoria kiinnostava teema. Mikäli nuorten aiheita osataan nyt käsitellä kiinnostavasti, äänestysprosentin nousulle pitäisi olla hyvät edellytykset.

Sami Borg