Lopetetaan hokeminen

päivitetty 07.10.2008 klo 12.33

Käyn puhumassa muutamassa tilaisuudessa kuntavaaleista ennen H-hetkeä, perhesyistä Tampereella tai lähialuilla. On ikäihmisten yliopistoa, työväenopistoa ja Rotaryklubia. Jos paikalla on ehdokkaita, tavallinen kysymys koskee läpipääsyn kynnyksiä eli sitä paljonko ääniä pitäisi kerätä.

Lähes poikkeuksetta myös ihmetellään nuorten passiivisuutta, puolueiden samankaltaisuutta ja kuntaelämän virkamiesvaltaa. Keskustelussa omat puheenvuoroni painottuvat pelkistysten oikomiseen.

Ymmärrän katsovani asioita valitsijakuntaa valtakunnallisesti edustavien kyselyaineistojen läpi. Tuo näkökulma pakottaa välttämään yksinkertaistuksia, jotka muuttuvat julkisessa keskustelussa ja arkipuheessa herkästi hokemiksi. Sanotaan liian kategorisesti, etteivät nuoret äänestä, ettei ole nuoria ehdokkaita, ettei puolueiden välillä ole lainkaan eroja, ettei äänestämisen voimaan usko kukaan, tai ettei vaaleilla ole mitään merkitystä. Onpas.

Nuoretkin äänestävät ja asettuvat ehdolle

On totta, että nuorten äänestysaktiivisuus on vähäisempää kuin muiden ikäryhmien. Mutta ei ole niin paljon, että vaalien matalat äänestysprosentit johtuisivat ensisijassa nuorista. Alle 30-vuotiaiden aktiivisuus on useissa vaaleissa viitisentoista prosenttiyksikköä alle kaikkien valitsijoiden äänestysprosentin. Silti kokonaisuuden kannalta on merkittävintä, että äänestysprosentit ovat laskeneet kaikissa ikäryhmissä.

Nuorten kuntavaaliehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista laski kieltämättä muutamalla desimaalin kymmenyksellä viime vaaleista. Tarjolla on silti paljon nuoria alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Helsingissä heitä on 190, Uudellamaalla 528, Varsinais-Suomessa 450 ja niin edelleen. Suurissa kaupungeissakin valtuuston saa aivan helposti täyteen nuoria, jos äänestäjät sitä haluavat.

Puolueiden erot eivät kieltämättä näy vaalimainonnassa, mutta puolueiden laatimat vaaliohjelmat sekä ehdokkaiden vaalikonevastaukset ja niiden perustelut osoittavat paljonkin eroja ryhmittymien välillä. Eikä kyse ole yksityiskohdista vaan isoista periaatekysymyksistä. Esimerkiksi siitä miten suhtaudutaan verotuksen muutoksiin, palvelujen tuottamistapoihin sekä ympäristökysymysten hallintakeinoihin.

Äänestäminen koetaan periaatteessa tärkeäksi

Äänestämisen vaikuttavuuteenkin suomalaiset uskovat hyvin laajasti, tosin aika yleisellä tasolla. Viime eduskuntavaalien jälkeen kootussa valtakunnallisesti edustavassa valitsijakyselyssä esitettiin vastaajille väite "äänestämällä voi vaikuttaa asioihin". Siitä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä lähes 90 prosenttia kaikista vastaajista, nuoristakin yhtä suuri osuus. Toisaalta merkittävää vaikutusta tavallisella kansalaisella ei katsota olevan. Kun kysytään, voiko "tavallinen kansalainen vaikuttaa merkittävästi politiikkaan", harvempi kuin joka viides on tätä mieltä. Ja täysin samaa mieltä tästä väitteestä on vain muutama prosentti kansalaisista.

Useimmille äänestäminen on siis ainoa ja samalla varsin epäsuora keino vaikuttaa. Tämä on aivan eri asia kuin se, että äänestämisen merkitykseen ei uskota lainkaan. Vahvahko käsitys mahdollisuudesta vaikuttaa takaa myös sen, että suomalaiset pitävät vaalien äänestysvalintoja tärkeinä. Mainitussa kyselyssä tiedusteltiin myös, millainen merkitys sillä on ketä ihmiset äänestävät vaaleissa. Viisiportaisen vastausasteikon kahteen suurinta merkitystä osoittavaan vaihtoehtoon sijoittui 70 prosenttia kaikista vastaajista. Osuus oli lähes sama alle 30-vuotiailla nuorilla.

Lyhyt johtopäätös kuuluu: nuoret kyllä äänestävät, nuoria ehdokkaita löytyy, ryhmien ohjelmat ja tavoitteet eivät ole samoja, ja että hallitsemistavan perustana olevaa vaalidemokratiaa ja äänestämistä pidetään arvossa. Tervettä epäluottamusta ilmaistaan etenkin puolueita ja poliitikkoja kohtaan, mutta sitä varten vaaleja juuri järjestetään.

Hyvät kanssatarkkailijat ja muut vaalien tyrkkytoimijat. Otettaisiinko malja kansanvallalle? Keskusteltaisiinko tämä kampanja loppuun hokemitta?

Sami Borg

P.S. Kyselytulokset löytyvät teoksesta Hiljaa hyvä tulee, joka on
vapaasti luettavissa netistä. Samaa tutkimusaineistoa laajemmin hyödyntävä kansallinen vaalitutkimus viime eduskuntavaaleista ilmestyy ensi vuodenvaihteen tienoilla.

YLE Uutisten vaaliasiantuntija Sami Borg on valtio-opin dosentti ja Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan valtakunnallisen Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja.