Vinkkejä vaaliaktivointiin

päivitetty 21.10.2008 klo 10.21

Kuntavaalien ennakkoäänestys on sujunut odotetusti. Neljän vuoden takaiseen aktiivisuustasoon ei tule suurta muutosta. Vasta varsinainen vaalipäivä ratkaisee puolueiden väliset kannatusmuutokset. Jos ehdokasasettelussaan ja gallupkannatuksessaan onnistuneet puolueet saavat omansa liikkeelle ensi sunnuntaina, muutoksia voi hyvinkin olla luvassa. Tyyntä myrskyn edellä?

Viimeinen kampanjaviikko ja vaaliviikonloppu ovat ehdottomasti tärkeimmät kansalaisten aktivoinnin kannalta. Valtakunnallinen kampanjointi ei toistaiseksi ole herättänyt suuria tunteita ja median päähuomio kääntyi ymmärrettävästi maailmanlaajuiseen rahoituskriisiin. Toisaalta mitään ei ole vielä menetetty. Viimeiset televisiokeskustelut ovat käymättä, ehdokaskampanjat ovat vasta kaartumassa loppukiriin ja kuntien omat asiat ehditään saada paikalliseen keskusteluun.

Miksi äänestää?

Miten saada liikkeelle erityisesti ne valitsijat, jotka tavallisesti jättäytyvät uurnilta pois? En kannata pakkoa enkä kovaa patistelua, mutta mielestäni jokaisen äänioikeutetun minimivelvollisuus on harkita vaaleissa tarjolla olevia vaihtoehtoja ja äänioikeuden käyttöä. Täyslusmut jättävät tämänkin väliin.

Jos äänestämättömyys on sitten vakaan harkinnan tulos esimerkiksi sopivien vaihtoehtojen puutteen vuoksi tai aktiivisen epäluottamuksen osoittamiseksi, uurnilta jättäytymiseen on perusteltu syy. Toisaalta protestoida voi äänestämälläkin, vaihtamalla puoletta tai vain ehdokasta. Oman mielen ilmaisemiseen riittää yksikin asiakysymys tai tuttu ehdokas, eikä kaiken tarvitse olla kohdallaan.

Järkevässä vaaliaktivoinnissa on pelkistetysti kolme päätekijää. Voidaan yrittää madaltaa tai poistaa äänestämässä käynnin fyysisiä tms. esteitä, eli tehdä äänestäminen mahdollisimman helpoksi. Toiseksi voidaan tasoittaa tietä sille, että valitsija kokee todella vaikuttavansa äänellään. Kolmas pointti liittyy myönteiseen tapa- ja velvollisuusajatteluun. Voidaan vedota siihen, että äänestäminen on yhteisön ja sen yhteisten asioiden hoidon kannalta tarpeellista ja erittäin suotavaa.

Äänestämisen teknisiä esteitä on poistettu ja madallettu Suomessa jo niin paljon, että tältä saralta ei luulisi löytyvän kovinkaan paljon tukea aktivointiin. Koska tämän alueen keinot ovat kuitenkin helpoimmin viranomaisten käytössä, niistä keskustellaan eniten. Äänestysajan ja kampanjoiden tiivistäminen, sähköisen äänestyksen laajentaminen sekä nettiäänestyksen kokeileminen ja käyttöönotto ovat tyypillisiä aiheita, mutta näillä kaikilla voitaneen aktivoida äänestäjiä vasta ensi vuosikymmenellä. Näihin kunnallisvaaleihin niistä ei ole apua.

Tee vaikutus

Vaikuttamishalun ja -mahdollisuuksien lisäämisen on aktivoinnin vaikein alue, koska vaaleissa vaikuttaminen on epäsuoraa. Valtuutamme edustajat päättämään puolestamme asioista, joiden valmistelijoita emme ole valinneet. Vaalien aikaan yksittäisen puolueen tai valtuutetun merkitys päätöksiin ei myöskään ole varmasti tiedossa.

Muutkin seikat häivyttävät vaikutus- ja vastuusuhteita. Kun talouden liikkumavara kiristyy, kokemus osoittaa virkamiesvallan kasvavan kunnissa. Poliitikoilla on kyllä valtaa, mutta sitä ei ole kivaa käyttää ikäviin asioihin, kuten leikkauksiin. Kuntien budjetit ovat jo valmiiksi tiukat ja sitomattomia voimavaroja on vähän.

Mutta on vaikuttamisnäkymissä toinenkin puoli. Aina voidaan yrittää luoda tai vahvistaa mielikuvia vaikutusmahdollisuuksista. Yksi näiden vaalien pilkahdus on mielestäni ollut vaaleissa ollut Suomen Kuntaliiton Tee vaikutus -kampanjan kärki-idea. Monimerkityksinen iskulause nostaa taitavasti esiin positiivisia toimintamotiiveja varsinkin nuorille.

Yksi vaikuttamissuostuttelun peruskeino on henkilöinti. Asiaa voi katsoa äänestäjän ja äänestettävän ehdokkaan kannalta.Kuntavaaleissa yksittäinen äänestäjä vaikuttaa ehdokkaan läpimenoon suhteellisesti eniten. Presidentinvaaleissa, eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa on paljon enemmän äänestäjiä per ehdokas.

Isoimmissa kaupungeissa ehdokas tarvitsee yleensä vähintään viitisensataa ääntä päästäkseen ryhmänsä tai vaaliliittonsa listalta läpi. Tuolloin yhden äänen merkitys tuntuu vielä pieneltä. Suurimmassa osassa kuntia läpipääsyyn tarvitaan kuitenkin paljon pienempi äänimäärä, ei sataakaan ääntä. Tällöin yksi ääni tuntuu jo vaikuttavan vahvemmin ja pienen porukan keräämien jonkun ehdokkaan taakse saattaa tuoda ratkaisevan tuen valtuustoon pääsylle.

Myös koviin faktoihin kannattaa vedota, vaikka kuntien menot ovat aika lukkoon lyötyjä. Keskituloinen suomalainen palkansaaja maksaa kunnallisveroa vuodessa yli 5 000 euroa. Neljän vuoden aikana se tekee yli 20 000 euroa. Jos perheessä on kaksi keskituloista palkansaajaa, luku nousee yli 40 000 euroon. Näiden rahojen käytöstä päättää vuosina 2009 - 2012 uusi valtuusto. Ei ihan pikkusummia.

Kunnon kuntalainen

Vaikuttamiseen liittyvät perustelut eivät silti ole valitsijoiden tyypillisimpiä perusteluja äänestämässä käynnilleen. Yleisimmin vaaliuurnilla käyneet toteavat itse, että äänestäminen on tapa tai velvollisuus, asia joka pitää tehdä. Jotkut katsovat hankkivansa äänestämisellä myös arvosteluoikeuden politiikkaa, puolueita ja poliitikkoja kohtaan. Kyse on siis eräänlaisesta vaalikauden kestävästä äänioikeudesta.

Tavallisimmin äänestämässä käyntiin liittyy sekä velvollisuus- että vaikuttamisajattelua, ja silloin uurnille lähteminen onkin todennäköisintä. Tutkimusten mukaan sellaisia äänestäjiä on hyvin vähän, jotka katsovat vaikuttavansa vaaleissa mutta eivät koe lainkaan velvollisuudekseen käyttää äänioikeuttaan. Siksi en myöskään usko siihen, että ihmiset saadaan uurnille luettelemalla asioita, joihin he voivat vaikuttaa.

Jokainen annettu ääni kannattaa myös edustuksellista kansanvaltaa,joka on puutteineenkin muita hallitsemistapoja parempi. Käytä äänioikeuttasi!

P.S. Olen ehdottanut aiemmin syksyllä, että vaalien ennakkoäänestys tulisi siirtää kiinni varsinaiseen vaalipäivään kampanjoinnin tiivistämiseksi. Lyhyt, parin päivän ennakkoäänestysmahdollisuus olisi tuossakin mallissa hyvä tarjota pari viikkoa ennen vaaleja. Viimeiselle kampanjaviikolle tarvitaan kunnollinen huippukohta, jolla epävarmat äänestäjät voidaan herätellä liikkeelle. Sähköisen äänestämisen laajentaminen tullee poistamaan tekniset esteet asian edestä.

Sami Borg

YLE Uutisten vaaliasiantuntija Sami Borg on valtio-opin dosentti ja Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan valtakunnallisen Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja.