Sähköinen äänestäminen saa tulikasteen

päivitetty 26.08.2008 klo 15.45

Sähköistä äänestämistä kokeillaan kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa Suomessa. Kokeiluun osallistuvat Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnat, joiden asukkaat voivat antaa äänensä joko perinteisellä tavalla tai sähköisesti. Kokeilujen onnistuminen kyseisissä kunnissa ratkaisee, laajeneeko järjestelmä vielä jonain päivänä koko maahan.

Erityisellä äänestyspäätteellä tapahtuva äänestäminen toteutetaan samoissa vaalipisteissä kuin äänestäminen tai ennakkoäänestäminen muutenkin. Kyseessä ei ole internetin välityksellä tapahtuva etä-äänestys, vaan sähköinen äänestäminen muistuttaa pitkälti perinteistä äänestämistä.

Sähköisen äänen antaminen on pyritty tekemään yhtä helpoksi kuin pankkiautomaatin käyttäminen. Vaalivirkailijalta saatu sähköinen äänestyskortti sujahtaa koneeseen, joka tunnistaa äänestäjän, minkä jälkeen kosketusnäytölle näppäillään halutun ehdokkaan numero. Lopuksi annettu ääni pitää vielä hyväksyä.

Halutessaan päätteelle voi syöttää myös tyhjän äänen.

Annettu ääni ja äänestäjän henkilötunnus tallentuvat äänestyspäätteeltä salattuina oikeusministeriön sähköiseen vaaliuurnaan. Sähköinen uurna on äänestyspäätteiden keskusyksikkö, joka sijaitsee vaalien tietoteknisistä järjestelyistä vastaavan TietoEnatorin konehuoneessa.

Uurnaan kerääntyvät sekä annetut äänet että lista sähköisesti äänestäneistä henkilöistä. Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi äänestystiedot on salattu siten, että kun uurna avataan eriytyvät henkilötunnukset ja annetut äänet omiksi listoikseen. Kone myös sekoittaa listat siten, ettei niitä voida yhdistää toisiinsa.

Turvallisuutta on parannettu sillä, että keskusuurnan voi avata vain neljällä yhtä aikaa käytettävällä avainkortilla, jotka on annettu etukäteen valituille virkailijoille.

Riittääkö tietokoneen valvonta?

Sähköistä äänestämistä on perusteltu sillä, että se nopeuttaa äänestämistä, parantaa vaalivarmuutta, vähentää viranomaisten työtä ja säästää kustannuksia. Nämä ovat kuitenkin pitkän tähtäimen tavoitteita, joista kalliissa kokeiluvaiheessa toteutuu vain vaalivarmuus. Se paranee eittämättä, kun joukossa ei ole epäselvästi merkittyjä ääniä.

Uuteen vaaliteknologiaan liittyy myös ongelmia ja epäluuloja. Esimerkiksi tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksia puolustava järjestö Electronic Frontier Finland on ilmaissut huolensa siitä, että vaaleissa käytettävää ohjelmistoa koskeva liikesalaisuus pakottaa äänestäjän luottamaan sokeasti ohjelmiston valmistajien tuotteisiin.

Mahdollisen virheen sattuessa ei järjestön mukaan ole mahdollista selvittää äänestäjän todellista tarkoitusta. Myös vilpistä kiinnijäämisen riski on pieni, koska todellisesta tuloksesta ei ole olemassa todistusaineistoa.

Vaaleissa käytettävän Pnyx.core-ohjelman toimivuutta arvioinut Turun yliopiston matematiikan laitos on kiinnittänyt huomiota siihen, että äänestyksen tulosta ei voida mitenkään tarkastaa. Tähän on syynä se, että sähköisessä järjestelmässä kukaan ei valvo äänien siirtymistä sähköiseen uurnaan.

Jälkikäteen järjestelmästä voidaan tarkastaa vain se, milloin uurnaan on talletettu jokin ääni äänestäjän nimissä. Laitoksen mukaan olisikin toivottavaa, että uurnasta lasketut vaalitulokset voitaisiin todistaa oikeiksi.

Suurimpana haasteena on tutkijoiden mukaan valvonnan toimivuus. Raportissaan he painottavat erityisesti sitä, että äänestyksen kriittiset kohdat edellyttävät moninkertaista valvontaa, sillä yksittäiset vilpilliset virkailijat tai tarkastetusta poikkeava koodi voivat aiheuttaa merkittävää haittaa vaalitulokselle.

Tarkastuksesta laaditun raportin mukaan sähköinen äänestäminen on kuitenkin turvallista jos kaikki äänestykseen osallistuvat tahot noudattavat annettuja pelisääntöjä. Oikeusministeriö on kertonut toteuttavansa raportissa esitetyt parannusehdotukset tarpeellisilta osin.

Pnyx.core on sähköisen äänestämisen ongelmiin perehtyneen espanjalaisen Scytl-yrityksen tuote. Ohjelman lähdekoodi on salattu, mikä tarkoittaa, että sen toiminnasta ovat perillä vain ohjelman tilaajat sekä koodin ulkopuolinen tarkastaja.

Maanlaajuinen e-äänestys ehkä jo 2011

Sähköisestä äänestämisestä on jo kokemuksia eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on vuosia ollut käytössä päätekohtainen äänestys, jossa äänet tallentuvat keskitetyn vaaliuurnan sijasta äänestykseen käytetyn koneen omalle kovalevylle. Myös Brasiliassa, Belgiassa ja Hollannissa on kokemuksia sähköisestä äänestämisestä.

Suomessa sähköinen äänestäminen on räätälöity vastaamaan suomalaista äänestysjärjestelmää, jonka peruspilareita ovat yhtäläinen äänioikeus, vaalisalaisuuden toteutuminen sekä vaalivapaus.

Jos kokeilun tulokset ovat hyvät, laajentuu sähköinen äänestäminen tulevissa vaaleissa koskemaan yhä useampaa kuntaa. Oikeusministeriön pohdinnoissa on jopa väläytetty, että äänestäminen voisi olla sähköistä koko maassa jo vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Kansalaiset suhtautuvat uuteen teknologiaan pääosin luottavaisesti. Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen elokuussa tekemään kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista arvioi sähköisen järjestelmän joko melko luotettavaksi tai erittäin luotettavaksi. Neljä viidestä kansalaisesta äänestäisi sähköisesti, jos se olisi mahdollista.

Virossa, Britanniassa ja Sveitsissä on ehditty äänestää jo internetissäkin. Suomessa kotoa tai työpaikalta käsin tapahtuvaa verkkoäänestystä saadaan odottaa ainakin siihen asti, että sitä koskevat pahimmat ongelmat on saatu setvittyä.

Lainlaatijat ovat olleet huolissaan muun muassa vaalisalaisuuden säilymisestä, äänestäjien mahdollisesta kiristämisestä sekä siitä, miten varmistaa, etteivät äänestäjät käy kauppaa äänillään.

Janne Sundqvist, YLE Uutiset

Tutustu sähköiseen äänestämiseen oikeusministeriön vaalisivulla

Turun yliopiston matemaattisen tiedekunnan raportti vaalijärjestelmästä (PDF-tiedosto)