Kuntakartta piirtyy uusiksi ensi vuoden alussa

päivitetty 03.09.2008 klo 21.04

Kymmenen kuntaa yhdistyvät uudeksi Salon kaupungiksi; Karjaa, Tammisaari ja Pohja sulautuvat Raaseporin kaupungiksi; Piikkiö liitetään Kaarinaan ja lakkaa olemasta. Kuntakartalla tapahtuu vuodenvaihteessa suuria muutoksia.

Itse asiassa voidaan puhua ennätyksellisen suurista muutoksista: 32 kuntaliitoksen myötä Suomen kartalta pyyhkiytyy ensi vuoden alussa pois peräti 67 kuntaa, noin 15 prosenttia niiden kokonaismäärästä.

Muutokset näkyvät liitoskunnissa kuitenkin jo lokakuun 26. päivänä, kun äänestetään kuntavaaleissa: koska vaalit käydään uuden kuntajaon mukaisesti, myös valtuustopaikkojen määrä vähenee. Paikkoja on nyt jaossa 1 554 vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Lähtökohtana on, että uuden kunnan valtuuston koko määräytyy yhdistyvien kuntien yhteenlasketun asukasmäärän perusteella. Tämän ynnäystoimituksen jälkeen kuntalaki määrittää varsin selkeästi valtuutettujen määrät: yli 2 000 asukkaan kunnissa heitä on 21, 2 000 - 4 000 asukkaan kunnissa 27 ja niin edelleen.

Liitoskunnissa voidaan kuitenkin toimia myös toisin, sillä niillä on oikeus kaksissa seuraavissa vaaleissa valita itselleen suurempi määrä valtuutettuja kuin mitä laissa määritellään. Valtuutettujen määrästä päättää kunta-asioista vastaava ministeriö kunkin kunnan kohdalla erikseen.

Tätä ns. laajennetun valtuuston mahdollisuutta käyttää nyt lokakuun vaaleissa 15 kuntaa. Esimerkiksi Salon seudun kymmenen kunnan liitoksessa valtuustopaikkojen määrä karsiutuu 228:sta 75:een - asukasluvun mukaan paikkoja heltiäisi ainoastaan 51, johon valtuutettujen määrä laskee vasta neljän vuoden kuluttua.

Huono, hyvä, parempi, Paras

Kansa vanhenee, hoivapalvelujen tarve kasvaa, verotulojen kasvu hidastuu. Moni kunta sinnittelee alhaisten tulojen ja kasvavien menojen ristivedossa. Osaavasta työvoimasta on pulaa ja väestö keskittyy muutamille kasvuseuduille.

Näihin ongelmiin vastaamaan hallitus käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistukseen tähtäävän Paras-hankkeen. Optimistisen lyhenteen taakse piiloutuvan hankkeen tavoitteeksi määriteltiin "elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne, laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut koko maassa".

Hanke on ajanut kuntia yhteistyöhön etenkin terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Samalla se on suoranaisesti ajanut kuntia yhdistymään.

Odotukset ovat olleet korkealla - palvelujen tuottaminen tehostuisi, laadukkuus paranisi, kuluissa säästettäisiin - mutta myös ongelmia on osattu ennakoida.

Vaarana on pidetty sitä, että kuntaliitosten seurauksia ei selvitetä riittävästi. Yhteen saatetaan ajaa kuntia, joilla ei ole mahdollisuuksia tehokkaaseen yhteistyöhön. Joissakin kunnissa on epäilty myös, ettei suunnitelmia tehdessä ole pohdittu lainkaan käytännön toteutusta - tai osattu katsoa tarpeeksi kauas tulevaisuuteen.

Pelkona on ollut myös se, että kuntien yhteen sulauttamisten ja liittämisten seurauksena niin kuntalaiset kuin kunnissa töitä tekevätkin voivat vieraantua uudesta asuinkunnastaan.

Kuntaliitosten uutta aaltoa odotellessa

Kuntaliitosten vaikutuksia ja liitoksiin suhtautumista on kartoitettu kyselyissä tiuhaan, mutta vastaukset ovat olleet keskenään kovin ristiriitaisia.

Kunnanjohtajilta tiedusteltiin heidän mielipiteitään Paras-hankkeen onnistumisesta elokuussa. Noin 90 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, ettei hankkeesta ole kuntien talouden pelastajaksi. Lisäksi lähes joka viides kunnanjohtaja sanoi uskovansa, että kuntauudistus on kuntien taloudelle vahingoksi. Hankkeen ongelmanratkaisukykyyn uskoi vain joka kymmenes. Kyselyyn vastasi lähes neljännes Suomen kunnanjohtajista.

Aiemmissa kyselyissä kaupungin- ja kunnanjohtajat ovat suhtautuneet kunta- ja palvelurakenneuudistukseen huomattavasti toiveikkaammin.

Enemmistö kansalaisista sen sijaan vaikuttaisi suhtautuvan myönteisesti kuntaliitoksiin. Toimihenkilöjärjestö STTK:n taannoin tekemässä selvityksessä 60 prosenttia vastaajista kannatti asuinkuntansa liittämistä naapurikuntaan yhteisen palveluverkoston synnyttämiseksi.

Kertovatpa kyselyt mitä tahansa, varmaa on se, että kuntaliitosten uusi aalto vain odottaa tulemistaan. Esimerkiksi Lappeenrannassa ja Ylämaalla kuntaliitoksesta on tarkoitus päättää vielä tämän vuoden aikana. Onpa liitosmahdollisuus ollut esillä pääkaupunkiseudullakin: taannoisessa Helsingin Sanomien selvityksessä puolet vantaalaisista ilmoitti kannattavansa Vantaan yhdistymistä Helsinkiin.

Anna Sirkka, YLE Uutiset

Luettelo ensi vuoden alussa yhdistyvistä kunnista

Uudet kuntaliitokset kartalla