| |
| |
 |
 |
| |
|
|
|
| |
|
| |
|
Matti Taneli Vanhanen |
|
| |
|
|
- syntynyt 4.11.1955 Jyväskylässä
- ylioppilas 1975, valtiotieteen maisteri 1989
- työura ja poliittinen toiminta:
Nuoren Keskustan liiton puheenjohtaja 1980 - 1983, Espoon kaupunginvaltuutettu 1981 - 84, Kehäsanomien toimittaja 1985 - 1988, Kehäsanomien päätoimittaja 1988 -1991, Nurmijärven kunnanvaltuutettu 1989 -, kansanedustaja 1991 -, puolustusministeri 4/2003 - 6/2003, pääministeri 6/2003 -, keskustan puheenjohtaja
2003 -
- asuu Nurmijärvellä
- lapset: Annastiina 1991, Juhana 1994
- harrastukset: rakentaminen, historia, jugend, halonhakkuu
|
|
|
 |
|
|
| |
|
|
|
Keskustan presidenttiehdokkaalla Matti Vanhasella on kokemusta vallankäytön eri areenoilta yli kolme vuosikymmentä. Vanhasen poliittinen ura alkoi jo teini-ikäisenä kouluneuvostossa, josta vaikuttamisen halu ajoi miestä eteenpäin ensin kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin ja lopulta eduskuntaan. Valtakunnanpolitiikan huipulle Vanhanen päätyi vuonna 2003, kun hän nousi pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen tilalle.
Matti Vanhasen kampanjasivut >>
Matti Vanhanen syntyi Jyväskylässä mutta vietti lapsuutensa Espoossa Helsingin kupeessa. Vanhasen lapsuudessa 1950- ja 60-luvuilla Espoo oli monin paikoin vielä silkkaa maaseutua, ja kolmipäisen veljessarjan keskimmäinen oppikin jo poikasena nauttimaan ulkoilmaelämästä ja luonnon tarkkailusta.
Tulevalle poliitikolle Vanhasten perhe tarjosi otollisen kasvupohjan. Vanhemmat olivat keskustalaisia, ja perheen isä Tatu Vanhanen oli aiemmin työskennellyt keskustan tiedotuspäällikkönä. Vaikka kotona ei politiikasta juuri keskusteltu, kirjahyllyn yhteiskunnalliset teokset olivat lasten vapaasti luettavissa.
Innokas nuorisopoliitikko
Varsinaisen yhteiskunnallisen ja poliittisen heräämisensä Matti Vanhanen koki teini-ikäisenä 70-luvun alkuvuosina. Puoluepolitiikka tuli tuolloin kouluihin, eikä Vanhasen opinahjo Lahnuksen yhteiskoulu jäänyt siitä osattomaksi. Vanhanen oli innolla mukana koulunsa teinikunnassa ja tuli valituksi myös kouluneuvostoon keskustapuolueen nuorisojärjestön Nuoren Keskustan Liiton listalta.
Ylioppilaaksitulonsa jälkeen Vanhanen alkoi opiskella hallinto-oppia Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät taka-alalle, kun järjestötoiminta veti nuorta miestä puoleensa. Vanhanen toimi kahden vuoden ajan mm. Varusmiesliiton puheenjohtajana, ja vuonna 1980 hän nousi Nuoren Keskustan Liiton johtoon. Myöhemmin samana vuonna Vanhanen pääsi myös Espoon kaupunginvaltuustoon. Vuodesta 1989 kunnallispolitiikan teko on jatkunut Nurmijärven valtuustossa.
Nuorta Vanhasta kiinnostivat etenkin asuntopolitiikka ja ympäristönsuojelu. Vanhanen vastusti Espooseen nousevia betonilähiöitä, sillä hän uskoi pientalojen sopivan paremmin suomalaiseen maisemaan ja kansanluonteeseen. Ekologiseen ajattelutapaan kuului niin ikään ydinvoiman tiukka vastustaminen.
Perheiden ja pientalojen puolustaja
Eduskuntaan Matti Vanhanen pääsi kolmannella yrittämällä vuonna 1991. Sitä ennen hän oli työskennellyt toimittajana ja päätoimittajana Länsi-Vantaalla ilmestyneessä Kehäsanomat-lehdessä.
Suuren yleisön tietoisuuteen kansanedustaja Vanhanen tuli ensi kertaa vuonna 1992. Tuolloin hän ydinvoiman vastustajana onnistui saamaan läpi ponnen, jonka mukaan ydinvoimaa ei tullut sisällyttää Suomen uuteen energiastrategiaan. Viidennen ydinvoimalan rakentaminen kaatui päätöksellä kymmeneksi vuodeksi.
90-luvun puolivälissä Vanhasen nimi yhdistettiin keskustan kuuluisaan työreformiin. Vanhanen oli suunnittelemassa reformia, jossa ehdotettiin mm. työnantajamaksujen alentamista matalapalkka-aloilla sekä paikallisen sopimisen lisäämistä. Ay-liikkeen esitys suututti, sillä se katsoi reformin romuttavan työehtosopimusten yleissitovuuden.
Viime vuosina Matti Vanhanen on ollut esillä etenkin asuntopoliittisine mielipiteineen. Itsekin Nurmijärvelle kaksi omakotitaloa rakentaneena Vanhanen on sitä mieltä, että nykyistä useammilla perheillä tulisi olla mahdollisuus omaan taloon luonnonläheisessä ympäristössä, jossa lapsilla on hyvä kasvaa. Pääkaupunkiseutua vaivaavaan pahaan tonttipulaan hän on esittänyt lääkkeeksi kaavoituspakkoa. Kunnat tulisi lailla velvoittaa kaavoittamaan tarpeeksi rakennusmaata.
Toisin kuin monet muut keskustalaiset perhearvoja korostavat kansanedustajat, eettisissä kysymyksissä Vanhanen on edustanut puolueen liberaalia siipeä. Hän äänesti homojen ja lesbojen parisuhdelain puolesta ja on kertonut kannattavansa myös hedelmöityshoitojen sallimista naispareille.
Pääministeriksi yllättäen
Vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen Matti Vanhanen oli keskustan varapuheenjohtajana kirjoittamassa Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmaa. Puolue tarjosi hänelle ulkomaankauppaministerin salkkua, mutta Vanhanen halusi puolustusministeriksi, perhesyistä.
Puolustusministerin ura jäi kuitenkin lyhyeksi. Salaisista Irak-asiakirjoista nousseen kohun takia Anneli Jäätteenmäki joutui jättämään pääministerin paikan vain parin kuukauden viranhoidon jälkeen. Keskusta tarvitsi yhtäkkiä uuden, ryvettymättömän johtajan, ja valinta oli puolueen työmyyrä ja luottomies Vanhanen. Lokakuun puoluekokouksessa uusi pääministeri nousi myös keskustan puheenjohtajaksi.
Vaikka pääministeriys ei ehkä ollutkaan perheelliselle Vanhaselle unelmien täyttymys, kansalaisten luottamuksen pääministeri on saavuttanut. Mielipidekyselyissä Vanhasen hallitus on saanut hyviä arvosanoja ja myös puoluejohtajana Vanhasen on arvioitu suoriutuneen hyvin.
Vanhasen menestyksen syynä pidetään hänen rauhallista ja asiallista olemustaan. Tuttavat kuvaavat Vanhasta käytännölliseksi, vastuuntuntoiseksi ja luotettavaksi puurtajaksi, jolle voi uskoa asioita hoidettavaksi, sillä hän tekee ne loppuun asti. Raju poliittinen kiistely ei kuulu Vanhasen linjaan. Sen sijaan häntä kuvataan keskustelevaksi ja kompromissialttiiksi.
Maltillisuudella ja rauhallisuudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Vanhasta on moitittu värittömäksi ja karismattomaksi, kompromissihakuisuutta on pidetty linjattomuutena. Karisman puute nähtiin yhtenä syynä mm. siihen, että Vanhanen vuonna 2002 hävisi keskustan puheenjohtajavaalit Anneli Jäätteenmäelle, Olli Rehnille ja Paavo Väyryselle.
EU-asiat hyvin hallussa
Matti Vanhanen on saanut kiitosta asiaosaamisestaan. Häntä on kehuttu etenkin Euroopan unionin asiantuntijaksi. Pääministerin tehtävän lisäksi Vanhasen EU-tietämystä ovat syventäneet suuren valiokunnan puheenjohtajuus sekä toimiminen EU:n tulevaisuuskonventin jäsenenä.
Vanhasen EU-näkemykset ovat vuosien varrella muuttuneet. Rivikansanedustajana vuonna 1992 Vanhanen vastusti Suomen EU-jäsenyyshakemuksen jättämistä, mutta jäsenyyssopimuksen hyväksymistä koskevassa äänestyksessä hän oli jo kääntynyt jäsenyyden kannalle.
Erityisesti pääministeriaika on muokannut Vanhasen näkemyksiä euromyönteisempään suuntaan. Vanhasen mukaan Euroopan unioni on nyky-Suomelle tärkein kansainvälinen toimintakenttä ja Suomen tulee osallistua täysipainoisesti unionin kehittämiseen.
EU:n taloudesta ja kilpailukyvystä Vanhanen kantaa kuitenkin huolta. Eurooppa ei ole pärjännyt globaalissa kilpailussa erityisen hyvin ja on jäänyt jälkeen Aasiasta ja Yhdysvalloista. Kun unionin vanha ydin on väsynyt, on unionin tuoreempien voimien, kuten Suomen, oltava Vanhasen mielestä entistä aktiivisempia.
Naton aika ei ole vielä
Suomen sotilaallisessa puolustamisessa Matti Vanhanen luottaa asevelvollisuusarmeijaan. Hän pitää tärkeänä uskottavan oman maanpuolustuskyvyn ylläpitämistä.
Nato-jäsenyys ei Vanhasen mielestä ole ajankohtainen. Liittyminen Natoon voisi olla perusteltua, jos Suomella olisi turvallisuusvaje, mutta sellaista ei Vanhasen mukaan ole näköpiirissä. Terrorismiakin torjutaan parhaiten kansainvälisellä viranomais- ja tiedusteluyhteistyöllä, ei sotilasvoimin.
Mikäli valtionjohto kuitenkin joskus päättäisi lähteä Nato-jäsenyyttä hakemaan, tulisi siitä Vanhasen mielestä järjestää kansanäänestys.
EU:n perustuslain turvatakuulauseke on Vanhasen mukaan poliittinen sitoumus, joka ei tee unionista sotilasliittoa. Hän ei myöskään näe mitään syytä siihen, miksi Suomen pitäisi pyrkiä saattamaan turvatakuulauseke voimaan erikseen ilman uutta perustuslakia.
Vihreä muutoksen tuuli
Matti Vanhanen suostui keskustan presidenttiehdokkaaksi vaikeassa henkilökohtaisessa tilanteessa. Hän oli juuri jättänyt vaimonsa kanssa avioerohakemuksen ja joutunut julkisuudessa naissuhteitaan koskevan juoruilun kohteeksi. Vanhasen mukaan kokemus vain vahvisti sekä päätöstä ehdokkuudesta että taistelutahtoa itse kisassa.
Vaalikampanjassa Vanhasen teemana on Vihreä Tuuli. Vanhasen mukaan tuulen keskeinen ajatus on uudistaa Suomea, jotta maa ja kansa pärjäisivät muuttuvassa, globalisoituvassa maailmassa.
Vanhanen näkee globalisaation - haittapuolista huolimatta - Suomelle mahdollisuutena. Pärjätäkseen ja säilyttääkseen kilpailukykynsä suomalaisten on kuitenkin ehkä asemoiduttava uudella tavalla ja ravisteltava totuttuja menettelytapoja esimerkiksi työllisyyden hoidossa.
Matti Vanhanen luottaa suomalaisten kykyyn uudistua. Hän uskoo, että ihmiset ovat valmiita muutoksiin, jos muutos koetaan turvalliseksi ja hyvinvointijärjestelmää vahvistavaksi. Itse hän tarjoutuu presidenttinä uudistumisen symboliksi ja puolestapuhujaksi, sillanrakentajaksi vanhan ja uuden maailman välille.
Ulla-Marja Kokko |
|
