| |
| |
 |
 |
| |
|
|
|
| |
|
| |
|
Rolf Henrik Richard Lax |
|
| |
|
|
- syntynyt 6.5.1946 Helsingissä
- ylioppilas 1964, oikeustieteen kandidaatti 1969, varatuomari 1972, diplomiekonomi 1973
- työura ja poliittinen toiminta:
Teollisuuden verovaliokunnassa lakimies ja sihteeri 1971 - 1973, Oy Tampella Ab:ssa lakimies 1973 - 1975, hallituksen sekä johtokunnan sihteeri ja tytäryhtiöhallinnon osastopäällikkö 1975 - 1978, peitelinjan johtaja 1978 - 1982, apulaisjohtaja (viestintä, johdon kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet) 1982 - 1987, RKP:n kansanedustaja 1987 - 2004, Folktingetin (Suomenruotsalaiset kansankäräjät) puheenjohtaja 1993 - 2005, Euroopan parlamentin jäsen 2004 -
- asuu Helsingissä
- puoliso: diplomiekonomi Anna-Kristina Bützow
- lapset: Henrika 1971, Richard 1973, Mikaela 1976
- harrastukset: purjehtiminen ja tanssiminen
|
|
|
 |
|
|
| |
|
|
|
Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Henrik Lax on ainoa, joka on suoraan sanonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Näkemys on myös yksi hänen vaalikampanjansa pääteemoista. Perinteisiä porvariarvoja edustava Lax on kiivas ruotsin kielen puolustaja, joka haluaa haastaa muut ehdokkaat puhumaan vaikeistakin aiheista kuten Natoon liittymisestä.
Henrik Laxin kampanjasivut >>
Henrik Lax on paljasjalkainen helsinkiläinen: hän syntyi pääkaupungissa 6.5.1946. Isä Rolf oli varatuomari, äiti Elsa pankkivirkailija.
Lax kävi ranskalaisen koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi Gymnasiet lärkanista vuonna 1965. Vaikka alun perin suunnitelmissa ei ollut isän jalanjälkien seuraaminen, Lax alkoi lukea lakia ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1969. Samana vuonna hän meni naimisiin diplomiekonomi Anna-Kristina Bützowin kanssa.
Varatuomariksi Lax valmistui vuonna 1972, ja vuoden kuluttua hän sai diplomiekonomin paperit Svenska Handelshögskolanista.
Lakimiehestä tehtaan johtajaksi
Valmistumisen jälkeen Lax siirtyi työelämään, ensin teollisuusjärjestön lakimiehenä, mutta vuoden kuluttua hän siirtyi Tampellaan. Tampellassa urakehitys oli nopea, ja vuonna 1978 vasta 32-vuotias Lax nousi yhtiön peitelinjan johtoon. Samalla nuoren johtajan vastuulle tulivat Suomen tehtaiden lisäksi tytäryhtiöt Tanskassa, Britanniassa, Länsi-Saksassa ja Kanadassa.
Perheeseen syntyi kolme lasta, Henrika, Richard ja Mikaela. Lax on myöhemmin muistellut, että hetket pienten lasten kanssa olivat tärkeimpiä asioita hänen elämässään.
Tampella-pestin myötä Lax muutti asumaan Tampereelle. Tampere pysyi perheen kotikaupunkina 13 vuotta, ja samalla alkoi Henrik Laxin poliittinen ura.
Nopea nousu RKP:ssä
Kun Ruotsalainen kansanpuolue tarvitsi Tampereen-osastolleen puheenjohtajan, tehtävään valittiin Tampellan nuori johtaja Henrik Lax. Politiikka alkoi viedä Laxia mukanaan.
Kun RKP:n pitkäaikainen varapuheenjohtaja Ingvar S. Melin vuonna 1983 jätti paikkansa, Lax päätti ryhtyä tavoittelemaan paikkaa puolueen johdossa. Vastassaan hänellä oli pitkän linjan RKP:lainen Patrik Lilius, joka sillä kertaa veikin vielä voiton. Kahden vuoden kuluttua Laxin tähti puolueessa oli jo sen verran kirkas, että hänen unelmansa paikasta puolueen johdossa toteutui.
Lisäpotkua poliittiselle uralleen Lax sai 80-luvun puolivälissä televisiossa näytetystä visailusarjasta Jetistä, johon osallistui kansanedustajia eri puolueista. Vaikka Lax ei ollutkaan kansanedustaja, hän pääsi mukaan visaan. Televisio teki hänestä julkkiksen ruotsinkielisten äänestäjien keskuudessa, ja hän ampaisi eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä.
Kielivähemmistöjen vankka puolustaja
Vuoden 1987 eduskuntavaalien kampanjointi oli RKP:läisittäin melko kiihkeä: Laxia syytettiin likaisista tempuista ja pää-äänenkannattaja Hufvudstadsbladetin vaalikyselyiden manipuloinnista omaksi hyödykseen. Kyselyt osoittivat Laxin nauttivan suurta suosiota äänestäjien keskuudessa, mutta vastustajat väittivät, että kyselyjen tuloksia oli muokattu Laxille suotuisiksi.
Myös sitä, että helsinkiläinen Lax asettui ehdolle Uudellamaalla, katsottiin puolueen sisällä karsaasti. Laxin uskottiin vievän ääniä RKP:n vanhoilta uusmaalaisilta ehdokkailta. Lax on kiistänyt kaiken ja vakuuttanut toimineensa koko ajan puolueen hyväksi.
Kansanedustajana Lax on toiminut luonnollisesti maamme ruotsinkielisen vähemmistön puolesta. Lax itse katsoo yhdeksi suurimmaksi saavutuksekseen parin vuoden takaisen kielilain, jossa vähemmistöjen oikeudet omankielisiin palveluihin taattiin. Suurena epäonnistumisenaan Lax pitää puolestaan sitä, ettei hän ymmärtänyt tukea innokkaammin Elisabeth Rehniä vuoden 1994 presidentinvaaleissa.
Eduskunnassa Lax oli mm. lakivaliokunnan puheenjohtaja ja jäsen ulkoasiainvaliokunnassa. Oltuaan neljä kautta kansanedustajana ilman ministerinpostia Lax alkoi kuitenkin kaivata uusia haasteita. Sellainen löytyikin EU-parlamentista.
Vuoden 2004 eurovaaleissa Lax pääsi kirkkaasti läpi RKP:n ehdokkaana. Europarlamentissa hän on jäsen kansalaisvapauksia sekä oikeus- ja sisäasioita käsittelevässä valiokunnassa sekä EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa.
Liberaali konservatiivi
Henrik Laxia voisi luonnehtia poliittiselta katsantokannaltaan oikeistoliberaaliksi. Hän on itse sanonut olevansa liberaali yksilötason asioissa, mutta esimerkiksi markkinataloutta koskevissa asioissa hän pitää tiukasti yritysten puolta.
Eduskunnassa Laxin liberaalisuus on näkynyt esimerkiksi parisuhdelaista päätettäessä: Lax kannatti samaa sukupuolta olevien suhteen rekisteröinnin sallimista. Toisaalta ruotsinkielisten asemaa ja työnantajan oikeuksia hän on puolustanut kiivaastikin.
Henrik Lax on monien arvioiden mukaan melko varovainen poliitikko, joka on jäänyt suomenkieliselle äänestäjäkunnalle varsin tuntemattomaksi henkilöksi. RKP:ssä häntä kuitenkin arvostetaan, ja kun kesän puoluekokous äänesti puolueen presidenttiehdokkaasta, Lax voitti selvin luvuin valtakunnan tasolla näkyvämmän ja värikkäämmän hahmon Eva Biaudet’n.
Lax kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä
Vaalikampanjassaan Lax on halunnut haastaa suurten puolueiden ehdokkaat vastaamaan kysymyksiin, joita he tähän asti ovat kartelleet. Tällaisia kysymyksiä ovat erityisesti mm. Suomen Nato-jäsenyys sekä EU:hun liittyvät ongelmat.
Muista ehdokkaista poiketen Henrik Lax on tuonut avoimesti esiin oman Nato-myönteisyytensä. Laxin mukaan sotilasteknologian nopean kehityksen ja kalleuden vuoksi Suomi ei pitkällä aikavälillä pysty ylläpitämään uskottavaa itsenäistä puolustuskykyä. Myöskään EU-jäsenyys ei hänen mielestään ratkaise Suomen sotilaallisia puolustustarpeita.
Sen sijaan liittymällä puolustusliitto Naton jäseneksi Suomi voisi täysipainoisesti osallistua maailmanrauhan ylläpitämiseen ja edistää omaa turvallisuuttaan, Lax uskoo.
Naton ohella Lax on nostanut kampanjateemakseen myös Venäjän. Hänen mielestään Suomi voisi nostaa profiiliaan, käyttää Venäjä-asiantuntemustaan ja toimia aktiivisena sillanrakentajana Venäjän ja EU:n välillä. Entisen Neuvostoliiton alue EU:n naapurissa on poliittisesti epävakaa, ja Laxin mielestä EU:lla voisi olla hyvin keskeinen rooli alueen ja sen eri maiden vakauttamisessa.
Vaalikampanjan yllättäjä?
Vaikka mielipidekyselyt eivät ole toistaiseksi povanneet Laxille kuin noin prosentin kannatusosuutta tammikuun vaaleissa, Lax uskoo yllätyksen mahdollisuuteen.
Porvareiden äänistä kilpaileva Lax on sanonut, että suurten puolueiden ehdokkaiden esiintyminen vaalikampanjassa on ollut sen verran vaisua, että ruotsinkieliselläkin ehdokkaalla voi olla 12 vuoden tauon jälkeen mahdollisuudet hyvään sijoitukseen. Lax toivoo myös selkeästi myönteisen Nato-kantansa tuovan ääniä.
Tasavallan presidenttinä Lax sanoo haluavansa vahvistaa ja vakiinnuttaa Suomen politiikan, suomalaisen osaamisen sekä maamme kansainvälisen aseman arvostusta ja uskottavuutta maailmalla. Tämän vuoksi presidentin on oltava kiinnostunut maailman menosta ja valmis panemaan itsensä likoon luodakseen suhteita Suomen etujen ajamiseksi, Lax sanoo.
Omana valttinaan presidentin tehtävässä Lax pitääkin kykyään toimia eri kulttuureissa monilla kielillä.
Mia Gertsch |
|
