| |
| |
 |
 |
| |
|
|
|
| |
|
| |
|
Heidi Anneli Hautala |
|
| |
|
|
- syntynyt 14.11.1955 Oulussa
- ylioppilas 1974, maatalous- ja metsätieteiden maisteri 1988
- työura ja poliittinen toiminta:
Kasvis-ravintolan perustaja 1974, kasvisruokakurssien opettaja 1980 - 85, Uuden Ajan Auran ja Suomi-lehden toimittaja 1976 - 85, freelance-toimittaja 1987, Helsingin kaupunginvaltuutettu 1985 - 94, Vihreän liiton puheenjohtaja 1987 - 91, kansanedustaja 1991 - 94, Euroopan parlamentin jäsen 1995 - 2003, kansanedustaja 2003 -
- asuu Helsingissä
- seurustelee Berliinissä asuvan insinöörin ja tutkijan Carlo Jordanin kanssa
- lapset: Jasper 1981 edellisestä avoliitosta
- harrastukset: lukeminen, ulkoilu
|
|
|
 |
|
|
| |
|
|
|
Vihreän liiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Heidi Hautala kuuluu suomalaisen vihreän liikkeen kantaviin voimiin. Hän aloitti vaikuttamisen 1970-luvulla kasvisravintolan pitäjänä ja pienlehtien toimittajana. Samaan tahtiin kuin vihreät 80- ja 90-luvuilla kehittyi vaihtoehtoliikkeestä hallituskelpoiseksi yleispuolueeksi, eteni myös Hautala kaupunginvaltuutetusta kansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi. Presidentiksi hän pyrkii jo toista kertaa.
Heidi Hautalan kampanjasivut >>
Heidi Hautala syntyi Oulussa vuonna 1955 viisilapsisen perheen nuorimmaiseksi. Kuopuksen ollessa 12-vuotias perheen pankinjohtaja-eversti-isä jäi eläkkeelle ja Hautalat muuttivat Helsingin Lauttasaareen.
Teini-ikäisenä Heidi Hautala erottautui joukosta epäpoliittisuudellaan. Kun ikätoverit Lauttasaaren yhteiskoulussa 70-luvun alussa määrittelivät itsensä lähinnä porvareiksi tai vasemmistolaisiksi, Heidi Hautalan mielenkiinnon kohteita olivat mm. kasvissyönti, itämaiset filosofiat ja jooga.
Nuoren naisen kiinnostus kasvisruokaan ja siihen liittyvään elämäntapaan ei jäänyt vain ajatuksen asteelle, vaan johti myös toimintaan. Lukioaikanaan Hautala oli mukana kokoamassa Oraansuojelijat-nimistä ryhmää, joka perusti vuonna 1974 Helsinkiin Suomen ensimmäisen kasvisravintolan.
Kasvisravintolan vihreä seurapiiri
Korkeavuorenkadulla sijainneen Kasviksen tarkoitus oli tarjota ihmisille terveellistä ruokaa ja työtä, mutta ravintolan merkitys muodostui lopulta laajemmaksi. Ravintola kokosi piiriinsä samanhenkisiä ihmisiä ja oli 70- ja 80-lukujen taitteessa omalta osaltaan vaikuttamassa Suomen vihreän liikkeen syntyyn.
Heidi Hautala osallistui aktiivisesti ravintolan pitämiseen ja jakoi oppejaan vetämällä kasvisruokakursseja. Kasviksen piirissä toimivat ihmiset perustivat ajatustensa levittämiseksi myös lehden, Uuden Ajan Auran. Myöhemmin lehti yhdistyi Pekka Haaviston Komposti-lehteen ja sai nimekseen Suomi. Hautala toimi Uuden Ajan Auran ja Suomen toimittajana ja päätoimittajana yhteensä lähes kymmenen vuotta.
Ravintolan pitämisen ja toimittajan työn ohella Heidi Hautala opiskeli puutarhatiedettä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Elämä luentosalien ulkopuolella kiehtoi kuitenkin enemmän ja opiskeluaika venyi pitkäksi. Hautala valmistui maisteriksi vasta 1988, samana vuonna kuin Vihreästä liitosta tuli puolue.
Vaikuttaja kaikilla tasoilla
Heidi Hautalalla on kokemusta yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja politiikan tekemisestä lähes kaikilta mahdollisilta tasoilta. Hän on ollut vaikuttamassa asioihin Helsingin kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa ja europarlamentissa, minkä lisäksi hän on toiminut aktiivisesti erilaisissa järjestöissä.
Suomen vihreän liikkeen toiminnassa Hautala on ollut mukana alusta lähtien. Häntä on pidetty tärkeänä henkilönä siinä kehityksessä, jossa vihreät muovautuivat alkuajan vaihtoehtoliikkeestä nykyiseksi täysivaltaiseksi yleispuolueeksi. Vihreän liiton puheenjohtajana Hautala toimi 1987 - 91.
Eduskuntaan Heidi Hautala valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Vihreiden puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu keräsi yli 13 600 ääntä, seitsemänneksi eniten koko maassa.
Kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan unioniin, Hautalasta tuli europarlamentin jäsen, ensin eduskunnan, sitten kaksi kertaa kansan valitsemana. Vuoden 1999 europarlamenttivaaleissa Hautala oli koko maan äänikuningatar yli 100 000 äänellä.
Europarlamentin arvostettu ahkeroija
Suomen euroedustajista Heidi Hautala on ollut yksi näkyvimmistä. Suomalaisedustajista hän on tehnyt eniten mietintöjä ja saanut eniten kansainvälistä julkisuutta. Vuonna 1999 Hautala nousi myös ensimmäisenä suomalaisena parlamenttiryhmänsä puheenjohtajaksi.
Eurokansanedustajana Hautalan tärkeimpiä aikaansaannoksia on ollut direktiivi autojen polttoaineiden laatuvaatimuksista. Hautalan esityksen seurauksena autojen pakokaasunormeja tiukennettiin Euroopassa. Hautala muistetaan myös siitä, että hän voitti EY-tuomioistuimessa viisi vuotta kestäneen kiistan unionimaiden asevientiä käsittelevän asiakirjan julkisuudesta.
Vuonna 2003 Heidi Hautala palasi europarlamentista takaisin eduskuntaan. Syksystä 2004 lähtien hän on toiminut vihreän eduskuntaryhmän johtajana.
Europarlamentaarikon ja kansanedustajan työn ohella Hautala on osallistunut aktiivisesti myös useiden järjestöjen ja taustaryhmien toimintaan. Puheenjohtajana Hautala on tällä hetkellä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:ssä sekä STAKESin neuvottelukunnassa.
Kansalaisille lisää vaikutusmahdollisuuksia
Heidi Hautala on nimennyt yhdeksi toimintansa päätavoitteeksi politiikan avoimuuden edistämisen. Tällä hän tarkoittaa toisaalta sitä, että kansalaiset voisivat paremmin valvoa vallankäyttäjiä, toisaalta sitä, että kansalaiset saisivat itse lisää suoria vaikutusmahdollisuuksia.
Hautalan avoimuustaistelu näkyy monilla tavoin. Hän on ollut vaatimassa mm. poliitikkojen vaalirahoituksen avaamista sekä heidän sidonnaisuuksiensa esiin tuomista. Tultuaan europarlamentin jäseneksi Hautala kiinnitti huomion edustajien suuriin matka- ja kulukorvauksiin ja esitti niiden tiukempaa valvontaa. Asiakirjojen julkisuutta Hautala on puolustanut äänekkäästi sekä europarlamentissa että eduskunnassa.
Heidi Hautalan ihanteena on kansalaisyhteiskunta, jossa puolueiden rinnalla on myös muita vahvoja toimijoita. Hautalan mielestä poliitikkojen tulisi jakaa valtansa kansalaisten kanssa. Ihmisiä tulisi rohkaista uudenlaiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Kasvattaakseen ihmisten kiinnostusta politiikkaan Hautala haluaisi lisätä kansanäänestyksiä. Vaalien yhteyteen voitaisiin tuoda isoja asiakysymyksiä kansalaisten päätettäviksi. Hautalan mielestä neuvoa-antavien kansanäänestysten lisäksi pitäisi voida järjestää myös päättäviä kansanäänestyksiä.
Ilmastonmuutos pahin turvallisuusuhka
Avoimeen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu myös yksilönvapaus. Hautala sanoo olevansa pahoillaan siitä, että turvallisuudesta ja terrorismin torjunnasta on tullut yhä useammin valtioille tekosyy rajoittaa kansalaisoikeuksia ja loukata ihmisarvoa. Suomessakin yksityisyyden suoja on hänen mielestään vaarantunut poliisin saamien uusien valtuuksien takia.
Heidi Hautala itse pitää Suomen ja maailman turvallisuusuhkista pahimpina ilmastonmuutosta ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöuhkien torjuminen sekä sitoutuminen maailman köyhyyden poistamiseen edistävät Hautalan mukaan myös Suomen turvallisuutta.
Sotilaallista turvallisuusvajetta Suomella ei Hautalan mielestä ole. Näin ollen myöskään Nato-jäsenyydelle ei ole tarvetta. Yleensäkin Hautala luottaisi turvallisuusyhteistyössä Natoa enemmän Euroopan unioniin ja YK:hon.
Keskustelu on voittoakin tärkeämpää
Heidi Hautala on presidenttiehdokkaana nyt toista kertaa. Vuoden 2000 vaaleissa hän jäi viidenneksi runsaan kolmen prosentin ääniosuudella. Kannatuslukemat sinänsä eivät kuitenkaan Hautalaa kiinnosta. Hän on sanonut, että presidentinvaaleissa tärkeintä on vaalikampanjointi ja keskustelu, jonka aikana selvitetään ehdokkaiden mielipiteet.
"Kansalaisten puolustusvoimana" itseään markkinoiva Hautala haluaa haastaa muut ehdokkaat pohtimaan Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeitä asioita, syvävirtauksia. Niistä yksi keskeisimmistä on globalisaation hallinta.
Hautalan mukaan globalisaatiota ei voi estää, joten suomalaisten tulee toimia aktiivisesti oikeudenmukaisemman ja vastuullisemman globalisaation puolesta. Sosiaaliturvaa, työntekijöiden oikeuksia tai ympäristönsuojelua ei saa uhrata kilpailukyvyn nimissä.
Myös Hautalalle ominainen avoimuuden vaatimus näkyy hänen vaalipuheenvuoroissaan. Hautalan mukaan mm. Suomen Venäjä-suhteet sekä suomettumisen ajan tapahtumat kaipaavat ruotimista. Hautala on niin ikään huolissaan demokratian ja oikeusvaltion tilasta nyky-Venäjällä. Hän on kritisoinut mm. presidentti Tarja Halosta siitä, ettei tämä ole nostanut aihetta kriittiseen keskusteluun.
Presidentistä edustuksellinen hahmo
Presidentin roolista ja tehtävistä Heidi Hautalalla on selkeä, muista ehdokkaista poikkeava näkemys. Hänen mielestään presidentti ei vahvaan parlamenttiin perustuvassa nykyaikaisessa demokratiassa tarvitse lakiin säädettyjä valtaoikeuksia.
Suomen presidentille nykyisin kuuluvista tehtävistä Hautala olisi valmis säästämään vain joitakin ministereiden nimittämiseen ja eroon liittyviä tehtäviä. Ulkopolitiikan johtamisen hän jättäisi kokonaan hallitukselle. Myöskään EU:n huippukokouksiin presidentti Hautala ei osallistuisi.
Jos Hautala saisi päättää, Suomen presidentti olisi tulevaisuudessa Saksan presidentin tapaan edustuksellinen hahmo, moraalinen johtaja, joka nostaisi yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeitä kysymyksiä. Presidentin tärkein valtaoikeus olisi hänen arvovaltansa.
Ulla-Marja Kokko |
|
