| |
| |
 |
 |
| |
|
|
|
| |
|
| |
|
Sauli Väinämö Niinistö |
|
| |
|
|
- syntynyt 24.8.1948 Salossa
- ylioppilas 1967, oikeustieteen kandidaatti 1974, varatuomari 1977
-työura ja poliittinen toiminta:
Hovioikeudenviskaali Turun hovioikeudessa 1976 - 1988, oma lakiasiaintoimisto Salossa 1978 - 1988, Salon kaupunginvaltuutettu 1977 - 1992, kansanedustaja 1987 - 2003, kokoomuksen puheenjohtaja 1994 - 2001, oikeusministeri 1995 -1996, valtiovarainministeri 1996 - 2003, Euroopan demokraattisen unionin (EDU) puheenjohtaja 1998 - 2002, Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2003 -
- asuu Espoossa, asunto myös Luxemburgissa
- lapset: Nuutti 1975, Matias 1980
- harrastukset: rullaluistelu, shakki, lukeminen
|
|
|
 |
|
|
| |
|
|
|
Salolainen varatuomari Sauli Niinistö nousi politiikan eturiviin vuonna 1994, kun hänet valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi. Pari vuotta myöhemmin Niinistö sai valtiovarainministerin salkun, jota hän kantoi pidempään kuin kukaan edeltäjänsä. Nyt kovan johtajan maineesta eroon pyristelevä Niinistö tavoittelee tasavallan presidentin virkaa Euroopan investointipankin varapääjohtajan paikalta.
Sauli Niinistön kampanjasivut >>
Sauli Niinistö syntyi Salossa levikkipäällikkö Väinö Niinistön ja hänen vaimonsa Hilkan perheeseen elokuussa 1948. Poika sai kulkea lapsuutensa kolmen vanhemman sisaruksensa tasoittamaa tietä ja nautti saamastaan vapaudesta.
Ylioppilaaksi Sauli Niinistö kirjoitti vuonna 1967, jonka jälkeen hän aloitti opiskelunsa Turun yliopistossa. Vuonna 1974 Niinistö talutti alttarille Marja-Leena Alangon, ja perheen esikoislapsi Nuutti syntyi vuotta myöhemmin.
Lakiopinnot kiinnostivat lopulta Sauli Niinistöä taloustiedettä enemmän ja hän valmistui varatuomariksi vuonna 1977. Samana vuonna Niinistö pääsi Salon kaupunginvaltuustoon, mutta tuolloin työ Turun hovioikeudessa tuntui vielä poliittista uraa tärkeämmältä.
Niinistö toimi hovioikeudenviskaalina ja pyöritti samalla omaa lakiasiaintoimistoaan. Perhe täydentyi vuonna 1980 Matias-pojan syntymän myötä.
Turun hovioikeudesta Arkadianmäelle
Lopulta politiikka Niinistön omien sanojen mukaan "vei miehen mennessään". Niinistö valittiin eduskuntaan kolmannella yrittämällä vuoden 1987 vaaleissa. Samoissa vaaleissa kokoomus päätti 21 vuotta kestäneen vaelluksensa oppositiossa ja nousi mukaan hallitukseen.
Pääministeri Harri Holkerin kauden aikana Suomi ajautui lamaan. Kokoomus joutui laman pyörteissä kovan arvostelun kohteeksi ja puolueen kannatus oli reippaassa alamäessä. Vuonna 1994 kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Pertti Salolainen väistyi ja hänen tilalleen astui toista kautta eduskunnassa istuva Sauli Niinistö.
Kokoomus pääsi hallitukseen myös vuoden 1995 vaaleissa, ja Niinistön huostaan annettiin oikeusministerin salkku. Jo tuolloin oli kuitenkin suunnitelmissa, että Niinistö ottaisi sivuun siirtyvän Iiro Viinasen hoitaman valtiovarainministerin salkun. Näin kävikin vajaata vuotta myöhemmin talvella 1996.
Vuonna 2001 Niinistö katsoi olleensa tarpeeksi kauan puolueensa keulakuvana. Hän väistyi puheenjohtajan paikalta ja tilalle valittiin Ville Itälä. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Niinistö ei enää asettunut ehdolle, ja samalla päättyi hänen yli seitsemän vuotta kestänyt kautensa valtiovarainministerinä.
Särmikäs ja hankala
Sauli Niinistö sai ministeriaikoinaan maineen kovana johtajana ja ihmisenä, vaikka vielä puolueen puheenjohtajaksi nimittämisen aikoihin häntä pidettiin liian harmaana ja kilttinä kokoomuksen johtajaksi.
Kirjassaan Viiden vuoden yksinäisyys Niinistö myöntää itsekin olleensa särmikäs ja hankala ministeri. Kokoomuksen omat kansanedustajat puolestaan sanoivat Niinistön käyttäytyneen eduskuntaryhmässään välillä kuin murrosikäinen, joka koettelee rajojaan. Lehtijutut vilisevät esimerkkejä, joissa hän on tallannut milloin kenenkin yli.
Toisaalta Niinistö joutui tiukkaan paikkaan astuessaan kovia leikkauspäätöksiä tehneen Iiro Viinasen saappaisiin. Lisäksi Niinistön kerrotaan olevan suorasukainen ja määrätietoinen mies, joka ei siedä jaarittelua. Nämä luonteenpiirteet johtavat väistämättä konflikteihin neuvottelutilanteissa ja vahvistavat vaikutelmaa kovasta miehestä.
Niinistö itse ei pidä muiden poliitikkojen ja toimittajien yrityksistä määritellä omaa persoonaansa. Hän on ihmetellyt useassa lehtiartikkelissa ihmisten kykyä arvostella puolituttua ihmistä muutamilla adjektiiveilla. Siitäkin huolimatta, että useassa jutussa on yritetty nostaa pinnalle Niinistön tuntematonta, pehmeämpää puolta.
Syksyllä ilmestyneessä Viiden vuoden yksinäisyydessä Niinistö kertoo ensimmäistä kertaa työstään ja omasta elämästään politiikan eturivissä. Kirja-arvostelijoiden huomio kiinnittyi etenkin kirjan tunnepitoisiin osiin, joissa hän ensimmäistä kertaa kertoo julkisesti vaimonsa kuolemaan liittyvistä asioista. Marja-Leena Niinistö kuoli auto-onnettomuudessa matkalla kokoomuksen puoluekokoukseen Järvenpäähän.
Vastuuntuntoinen ja etäinen talouden ammattilainen?
Kokoomuksessa toivottiin Sauli Niinistön asettuvan presidenttiehdokkaaksi jo vuoden 2000 vaaleissa, mutta Niinistö kieltäytyi kunniasta. Perusteluista jäivät elämään sanat ”puolivallaton leskimies”, joilla Niinistö kuvasi tuolloista elämäntilannettaan. Tällä kertaa Niinistö kertoo olevansa valmis presidentiksi.
Pitkä kausi kansakunnan rahakirstun vartijana ja sitä seurannut ura Euroopan investointipankin varajohtajana on tuonut Niinistölle maineen taitavana talousmiehenä.
Ilta-Sanomien heinäkuussa teettämässä kyselytutkimuksessa Niinistö sai suomalaisilta selvästi paremmat arvosanat taloustaidoissa kuin muut ehdokkaat. Samalla häntä kuitenkin kuvattiin etäiseksi ja itsekeskeiseksi henkilöksi. Myös hänen ulkopoliittisia kykyjään epäiltiin, vaikka Niinistö loi ulkomaille tärkeitä kontakteja toimiessaan ministerinä ja Euroopan demokraattisen unionin EDU:n puheenjohtajana.
Suomen Kuvalehden marraskuun numerossa tutkittiin puolestaan presidenttiehdokkaiden johtamistaitoja. Niinistön vahvuuksiksi luettiin vastuunotto, lujuus ja päämäärätietoisuus sekä päättäväisyys. Heikkouksina nähtiin alaisten innostaminen, lähestyttävyys vaikeissa asioissa ja kyky muuttaa joustavasti toimintatapaansa huomatessaan olevansa väärässä.
Niinistö perää aktiivisempaa EU-politiikkaa
Presidenttiehdokkaista Sauli Niinistö on ollut yksi ärhäkkäimmistä puheenavaajista. Niinistö on haastanut muita ehdokkaita vilkkaampaan keskusteluun ja arvostellut useaan otteeseen Suomen nykyistä johtoa niin sisä- kuin ulkopoliittisissakin asioissa.
Niinistön mielestä Suomi elää parhaillaan vaarallista lepovaihetta: hallituksen ja päättäjien tulisi varautua tuleviin haasteisiin eikä tyytyä elämään nykyhetkessä. Niinistön mukaan 10 - 15 vuoden kuluttua vastaan tulevat haasteet ovat valtavia ja niihin liittyviä vaikeita linjaratkaisuja tulisi käydä läpi jo nyt.
Niinistö on kohdistanut kritiikkinsä myös istuvaan presidenttiin sanomalla, ettei Tarja Halosesta ole unilukkariksi, joka herättelisi päättäjiä toimimaan.
Presidentin nykyisiin valtaoikeuksiin Niinistö sanoo olevansa melko tyytyväinen, eikä innostu ajatuksista, joiden mukaan valtaa pitäisi tulevaisuudessa kaventaa.
Nato-kortti pidettävä avoimena
Turvallisuuspolitiikassa Sauli Niinistö on peräänkuuluttanut selkeyttä ja eurooppalaista yhteistyötä. Suomen Nato-jäsenyyden on oltava aito vaihtoehto. Niinistö on kuitenkin nykyistä eurooppalaisemman Naton kannalla. Tällä hän tarkoittaa Natoa, jossa on enemmän eurooppalaisia resursseja ja jossa Suomenkin vaikutusmahdollisuudet ovat nykyistä paremmat.
Suomen nykyistä turvallisuuspolitiikkaa Niinistö on sanonut pitävänsä poukkoilevana. EU:n perustuslakiin liitettäviä turvatakuita vastustettiin ensin, mutta EU:n huippukokouksessa ne kuitenkin hyväksyttiin.
Perustuslakiehdotuksen kaaduttua turvatakuista ei Niinistön mukaan ole enää välitetty. Niinistö patistaakin EU-maita mukaan uuteen turvatakuusopimukseen, joka ei ole kytköksissä epävarmaan perustuslakiin.
Niinistö on myös ihmetellyt Suomessa vallitsevaa kaavamaista ajattelua, jonka mukaan myös Venäjää koskevat asiat kierrätetään Brysselin kautta. Kuitenkaan Suomella ei Niinistön mielestä ole EU-johtoon yhtä läheistä suhdetta kuin hänellä ja Paavo Lipposella oli aikoinaan. Niinistön mukaan suomalaisten kommunikaatio etenkin epävirallisissa yhteyksissä on arkaa, vaikka niissä usein valmistellaan tulevia asioita.
Työväen presidentti -teema yllätti
Sauli Niinistö kampanjoi presidentinvaaleissa teemalla Työväen presidentti. Niinistön mukaan työnantajien ja työntekijöiden välinen vastakkainasettelun aika on ohi, sillä kaikki suomalaiset ovat yhtä lailla työväkeä: työntekijät ja työnantajat, yrittäjät, opiskelijat, kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat, työelämän ulkopuolella olevat ja työnsä jo tehneet eläkeläiset.
Niinistön mukaan kaikilla kynnelle kykenevillä on oikeus työhön, ja myös maamme tulevaisuuden kannalta uusien työpaikkojen luominen on tärkeää.
Niinistö huomauttaa, että Suomi on todettu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, joten edellytykset lisätä työpaikkojen määrää ovat olemassa. Suomen tulisi kuitenkin käyttää kilpailukykyisen maan statustaan paremmin hyödyksi ja etsiä luovempia ratkaisuja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.
Niinistö pitää myös presidentin yhtenä tärkeimpänä tehtävänä uuden työn tuomista Suomeen. Hän katsoo, että presidentti on myös kotimaassa oikea henkilö saattamaan eri tahot keskusteluun siitä, mitkä ovat uusien työpaikkojen syntymisen esteet.
Oikeistopuoluetta edustavan Niinistön yllättävä Työväen presidentti -julistus on herättänyt politiikan kentällä niin ihmetystä, suuttumusta, ihastelua kuin huvittuneisuuttakin.
Arvostelijat muistuttavat Niinistön tehneen valtiovarainministerinä leikkauksia, jotka iskivät lujimmin juuri työväkeen. Toisaalta Niinistön on tulkittu astuneen SDP:n ehdokkaan Tarja Halosen varpaille ja haastaneen ovelasti Halosen tämän omalla maaperällä.
Janne Huttunen |
|
