| |
| |
 |
 |
| |
|
|
|
| |
|
| |
|
Johan Bjarne Kallis |
|
| |
|
|
- syntynyt 21.3. 1945 Kokkolassa
- ylioppilas 1964, valtiotieteen maisteri 1968, kiinteistövälittäjän tutkinto 1985
- työura ja poliittinen toiminta:
Oy Finrail ltd:n konttorinhoitaja 1968 - 1969, Högvalla seminariumin opettaja 1969, Kokkolan kauppaoppilaitoksen lehtori 1969 - 1989, Kokkolan kauppaoppilaitoksen rehtori 1989 - 2003, Kokkolan kaupunginvaltuutettu 1973 -, kansanedustaja 1991 -, kristillisdemokraattien puheenjohtaja 1995 - 2004
- asuu Kokkolassa
- puoliso: valtiotieteen maisteri Agneta Hanses
- lapset: Marika 1967, Katja 1970, Mia 1972, Johan 1975.
- harrastukset: kalastus
|
|
|
 |
|
|
| |
|
|
|
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, kansanedustaja Bjarne Kallis on rakentanut presidentinvaalikampanjansa kolmen K-kirjaimen varaan. Kyseessä ei ole pelkkä sanaleikki, vaan kristilliset arvot, kansainvälinen vastuu ja kansallinen turvallisuus ovat asioita, joihin presidentti voi Kalliksen mielestä merkittävällä tavalla vaikuttaa. Yhteiskunnallisen kiinnostuksen Kallis sanoo perineensä jo kotoa, mutta puoluevalinta ei ollut itsestäänselvyys.
Bjarne Kalliksen kampanjasivut >>
Bjarne Kallis syntyi kokkolalaiseen liikemiesperheeseen 21.3.1945. Isä Evald oli liikemies, äiti Ruth Järvimäki työskenteli myyjänä. Käytännössä Bjarne Kallis kasvoi yksinhuoltajaperheessä, sillä isä kuoli hänen ollessaan vain puolitoistavuotias.
Bjarne Kallis kuvailee lapsuuttaan ja nuoruuttaan työntäyteiseksi: jo kuusivuotiaana hänen tehtävänään oli huolehtia siitä, että kodin kaakeliuuneja varten oli riittävästi puita. 13-vuotiaana alkoi työnteko toden teolla, kun Bjarne meni töihin sahalle lautapojaksi. Työtä hän teki niin koti- kuin ulkomaillakin, mm. Ruotsissa.
Kiekkoileva valtiotieteilijä
Kun Bjarne Kallis oli lukioiässä, alkoivat harrastukset mennä koulunkäynnin edelle. Poika oli kiinnostunut etenkin jääkiekosta, ja 17-vuotiaana hän pääsi pelaamaan Suomi-sarjaan Kokkolan Jäähaukoissa.
Urheiluinnosta huolimatta Kallis suoritti lukion kunnialla loppuun ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1964. Tämän jälkeen hän meni opiskelemaan valtiotieteitä Åbo Akademiin, josta hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1968. Vastavalmistunut valtiotieteilijä työskenteli aluksi rehtorina Högvallan seminaarissa, mutta siirtyi pian Kokkolan kauppaoppilaitoksen lehtorin virkaan. Lehtorin paikalta Kallis nousi koko kauppaoppilaitoksen rehtoriksi vuonna 1989.
Naimisiin Bjarne Kallis meni opintojen ollessa vielä kesken vuonna 1967 valtiotieteen maisteri Agneta Hansesin kanssa. Lapsia on neljä, Marika, Katja, Mia ja Johan.
Poliittinen perintö jo kotoa
Bjarne Kalliksen mukaan yhteiskunnalliset asiat olivat esillä jo lapsuudenkodissa. Isättömyys sai Kalliksen mukaan aikaan sen, että lapset oppivat jo pienestä pitäen ottamaan ja kantamaan vastuuta yhteisistä asioista.
Vaikka Kallis on kristillisdemokraattisen puolueen presidenttiehdokas, politiikkaan hän siirtyi RKP:n riveissä. Kallis aloitti poliittisen uransa vuonna 1973 kunnallispolitiikassa: hänet valittiin Kokkolan kaupunginvaltuustoon RKP:n listoilta vain 27-vuotiaana. Kokkolan kaupunginhallituksessakin hän on ollut useaan otteeseen vuosien 1977 ja 1988 välisenä aikana.
RKP sai jäädä vuonna 1976, kun Kallis koki voimakkaan uskonnollisen herätyksen. Hän sai esimerkkiä vaimoltaan Agnetalta, joka tuli uskoon ensin. Kalliksen mukaan hänen Jumala-uskonsa perustuu järkeen eikä sydämeen: entinen tapa elää olisi vienyt kadotukseen.
Pari vuotta uskoontulonsa jälkeen Bjarne Kallis liittyi myös Suomen kristilliseen liittoon.
Uudistusmielinen puoluejohtaja
Kristillisen liiton suojissa Bjarne Kallis jatkoi kunnallispolitiikassa, ja pääsi lopulta myös eduskuntaan vuonna 1991. Muutaman vuoden kuluttua hänet valittiin kristillisten puheenjohtajaksi.
Puheenjohtajuutensa aikana Kallis pyrki uudistamaan puoluetta yleispuolueen suuntaan. Näkyvin merkki uudistumisesta oli puolueen nimen muuttuminen eurooppalaisten sisarpuolueiden mukaisesti Suomen kristillisdemokraateiksi. Puheenjohtaja Kallis on korostanut toistuvasti, että puolueen arvopohja ei ole muuttunut mihinkään, vaikka nimi muuttuikin. Uusi linja herätti kuitenkin myös ankaraa vastustusta puolueen sisällä.
Takaiskun Kallis koki vuoden 2004 eurovaaleissa, joissa kristillisdemokraattien menestys jäi odotettua vaisummaksi – vaikka ehdolla europarlamenttiin oli myös puheenjohtaja itse. Kallis pyrki vauhdittamaan kampanjaansa hevosvoimilla: hän osti kampanjansa keulakuvaksi raveista dopingin vuoksi diskatun Forilla-ruunan.
Vaikka hevonen itse oli dopingiin syytön, sitä uhkasi teurastus, mikä järkytti monia suomalaisia. Kallis pelasti Forillan, mutta europarlamenttiin asti hevosvoimat eivät häntä vieneet. Tämän seurauksena Kallis jätti puolueen puheenjohtajuuden kesken kauden. Kallis onkin sanonut jälkikäteen, että EU-vaalikampanja oli hänen poliittisen uransa suurin virhe.
Vastentahtoinen presidenttiehdokas
Presidentinvaalien lähestyessä kristillisdemokraattien keskuudessa heräsi kysymys siitä, kannattaako puolueen asettaa vaaleihin omaa ehdokasta, vai pitäisikö sen tukea jonkin suuremman puolueen, lähinnä keskustan ehdokasta.
Bjarne Kallis itse suhtautui puolueen omaan ehdokkaaseen omien sanojensa mukaan varauksellisesti, mutta päätti lopulta taipua lukuisien vetoomuksien painostamana ja ilmoitti ehdokkuudestaan kesän alussa. Kallis kuvailee kampanjaansa kolmen K:n kampanjaksi: teemoja ovat kansallinen turvallisuus, kristilliset arvot ja kansainvälinen vastuu.
Syyskuussa käynnistynyt Kalliksen vaalikampanja sai lentävän lähdön, sillä kaikkien yllätykseksi keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkula ilmoittautui julkisesti kannattavansa Kallista Suomen presidentiksi keskustan oman ehdokkaan Matti Vanhasen sijasta. Tämä kuohutti keskustaväkeä etenkin sen takia, että Kalliksen puhetta kampanjan avaustilaisuudessa pidettiin varsin keskustavastaisena.
Vaalikampanjansa aikana Kallis on luvannut puuttua pääehdokkaiden sanomisiin ja linjauksiin. Kallis arvelee, etteivät suurten puolueiden ehdokkaat uskalla sanoa mielipiteitään suoraan kannatuksen menettämisen pelossa. Pienempien puolueiden ehdokkailla ei tällaista pelkoa ole, Kallis sanoo. Rooliaan vaalikampanjassa hän pitääkin lähinnä haastajan osana.
"Presidentti on mielipidevaikuttaja"
Presidenttinä Kallis korostaisi tärkeitä ulko- ja sisäpoliittisia kysymyksiä. Linjavedot olisivat jossakin Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen välimaastossa, Kallis arvelee.
Natoon Kallis ei Suomea olisi viemässä, ainakaan vielä. Toisaalta hän pitää Venäjän kehitystä huolestuttavana, joten voi olla, että Nato-jäsenyyskin on vielä joskus ajankohtainen.
Kalliksen mukaan presidentin pitää myös luoda tulevaisuuden uskoa, optimismia ja kannustaa ihmisiä parantamaan omilla toimillaan elämisen laatua ja tasoa.
Toisaalta hän muistuttaa presidentin tärkeimmästä poliittisesta tehtävästä, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta. Presidentti Halosta hän moittiikin mm. Turkin EU-jäsenyyden tukemisesta ja innosta luopua jalkaväkimiinoista. Presidentin on ennen kaikkea ajettava Suomen etua, Kallis toteaa.
Kvartaalikapitalismin varakas vastustaja
Bjarne Kallis aikoisi presidenttinä hillitä myös kvartaalikapitalismia, eli yritysten voittojen maksimointia tarvittaessa vaikka irtisanomisten turvin. Mielenkiintoiseksi Kalliksen moitteet tekevät se, että hän itse on tunnettu sijoittaja, joka 40 vuoden aikana on kerännyt itselleen varsin muhkean osakesalkun.
Kristillisten piirissä Kalliksen varakkuutta onkin arvosteltu ja häntä on pidetty turhan maallisena hahmona kristillisiä arvoja ajavaan puolueeseen. Kallis itse torjuu arvostelun.
Vaikka Kallis monen kristillisdemokraatin mielestä saattaakin olla liian maallinen puolueen johtajaksi tai presidenttiehdokkaaksi, ei hän täysin ole hylännyt perinteisiä kristillisiä näkemyksiä. Varsin konservatiivisen kannan Kallis on ottanut esimerkiksi homoseksuaalisuuteen, jonka toteuttaminen on hänen mukaansa Raamatun eli Jumalan sanan vastaista.
Sen sijaan moneen muuhun kristillisiä perinteisesti hiertävään kysymykseen, kuten aborttiin tai naispappeuteen Kallis suhtautuu varsin vapaamielisesti. Jokainen saa hänen mukaansa itse päättää, mitä mieltä näistä kysymyksistä on.
Kallis sanoo uskovansa, että suomalaiset alkavat taas arvostaa kotia, uskontoa ja isänmaata. Tammikuun 15. päivänä selviää, miten suuren arvonnousun perusarvot ovat kokeneet ja miten suuren suosion Kalliksen ajama kristillisien arvojen, kansainvälisen vastuun ja kansallisen turvallisuuden yhdistelmä saa.
Mia Gertsch |
|
