| |
<<< Kysymykset 1 - 10 Kysymykset 21 - 30 >>> Kysymykset 31 - 40 >>> Kysymykset 41 - 50 >>> Kysymykset 51 - 60 >>> Kysymykset 61 - 70 >>> Kysymykset 71 - 80 >>> Kysymykset 81 - 90 >>> Kysymykset 91 - 100 >>> Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>> |
| |
|
 |
| |
Kysymys:
Mitä tehdään jos vaalien toisen kierroksen aikana jompikumpi ehdokkaista kuolee? Valitaanko jäljelle jäänyt automaattisesti vai uusitaanko vaalit kokonaan? "Askarrus" |
 |
| |
Vastaus:
Siinä tapauksessa koko vaali uusitaan. Vaalin uusiminen voi tulla eteen myös eräissä muissa tapauksissa. Jos joku jo virallisesti asetettu ehdokas kuolee ennen ensimmäisen vaalin päättymistä, koko vaali uusitaan. Ja jos toiselle kierrokselle päässyt ehdokas kuolee ennen toisen vaalin päättymistä, koko vaali uusitaan. Lisäksi vaali joudutaan uusimaan, jos joku ehdokas tulee mainuttuina aikoina "pysyvästi estyneeksi" niinkuin laissa sanotaan. Pysyvä este voi olla esimerkiksi vakava ja parantumaton sairaus.
|
 |
| |
Kysymys:
Milloin on ollut "tiukin" presidentinvaali Suomessa? "Uffe" |
 |
| |
Vastaus:
Kolmea presidentinvaalia voi pitää "tiukkana". Varsinkin jos sanalla tarkoitetaan, miten täpärästi valittu presidentti löi vastaehdokkaansa. Vuonna 1931 Svinhufvud voitti Ståhlbergin ratkaisevassa äänestyksessä 151 - 149. Vuonna 1956 Kekkonen voitti Fagerholmin niin ikään 151 - 149. Kummassakin tapauksessa valitsijamiehet valitsivat presidentin. Vuoden 2000 vaalia voidaan myös pitää "tiukkana". Halonen voitti Ahon suorassa kansanvaalissa prosentein 51,6 - 48,4. Ääniero oli vähän yli 100 000.
|
 |
| |
Kysymys:
Täytän tammikuussa 18 vuotta. Kiinnostaisi tietää, saanko äänestää presidentinvaalin toisella kierroksella, vaikka en ensimmäisellä vielä olekaan täysi-ikäinen? "Innokas tuleva äänestäjä"
|
 |
| |
Vastaus:
Ei onnistu! Valitan. Lain mukaan ne Suomen kansalaiset saavat äänestää, jotka ensimmäiseen vaalipäivään mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta. Ensimmäinen vaalipäivä näissä vaaleissa on 15. tammikuuta. Äänestämään et siis pääse mahdollisella toisellakaan kierroksella, joka on sunnuntaina 29. tammikuuta, vaikka olisit välillä täyttänyt 18 vuotta. Vuonna 2007 on eduskuntavaalit ja 2008 kuntavaalit. Silloin on sinun vuorosi!
|
 |
| |
Kysymys:
Pitääkö presidenttiehdokkaan olla syntyperäinen Suomen kansalainen? Voiko ulkomaalainen asettua ehdolle? "TP"
|
 |
| |
Vastaus:
Presidentiksi valitun täytyy olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Muita vaatimuksia perustuslaissa ei ole. Siten on kai luonnollista, että myös ehdokkaat ovat syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Ministerien pitää puolestaan olla rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Eli heidän ei tarvitse olla syntyperäisiä.
|
 |
| |
Kysymys:
Miksi presidenttiä ei valita suoraan ensimmäisen kierroksen perusteella? Mihin toista kierrosta tarvitaan? Jarmo Lehtinen
|
 |
| |
Vastaus:
Toinen kierros takaa sen, että valitulla presidentillä on aina äänestäjien enemmistön tuki takanaan. Tämä johtuu tietysti siitä, että kun toisella kierroksella on vain kaksi ehdokasta, niin voittaja saa aina yli 50 prosenttia äänistä. Jos presidentti valittaisiin vain yhdellä äänestyskierroksella, niin hänellä saattaisi olla esimerkiksi vain 20 - 30 prosentin kannatus. On siis haluttu, että uudella presidentillä on laaja kansalaisten tuki takanaan eikä hän olisi vain suhteellisen pienen poliittisen ryhmän valitsema ja tukema valtion päämies.
|
 |
| |
Kysymys:
Onko Suomessa käytäntönä, että presidentin pitää erota puolueesta, kun hänet on valittu? Onko Tarja Halonen edelleen SDP jäsen? Muistaakseni Kekkonen ei ollut Kepun jäsen presidenttinä olleessaan? "Olisi kiva tietää"
|
 |
| |
Vastaus:
Kyllä käytäntö on se, että valittu presidentti eroaa puolueestaan eli jättää jäsenkirjansa. Tällä tavalla hän haluaa viestittää, että nousee presidenttinä puolueitten ja puoluepolitiikan yläpuolelle. Tarja Halonen teki näin vuonna 2000. Hän ei ole siis SDP:n jäsen. Kekkos-tutkijan Juhani Suomen mukaan Urho Kekkonen erosi silloisesta Maalaisliitosta (nykyisin Suomen keskusta) 1956, kun hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Mikään laki ei vaadi jäsenkirjan palauttamista.
|
 |
| |
Kysymys:
Miten toimitaan siinä tapauksessa, mikäli presidentinvaalien ensimäisellä äänestyskierroksella kolme tai useampi ehdokas saavat tasamäärän ääniä? Jari
|
 |
| |
Vastaus:
Toiselle kierrokselle pääsevät arvottaisiin. Tällaiseenkin tilanteeseen, joka tietysti olisi käytännössä äärimmäisen harvinainen, on varauduttu. Lähtökohta on, että toiselle kierrokselle pääsee vain kaksi ehdokasta. Näin taataan se, että valittu presidentti saa ehdottoman enemmistön äänistä. Arvontaan joudutaan turvautumaan myös silloin, jos toisella kierroksella äänet menisivät tasan. Maahan saadaan presidentti aina. Jos ei muuten niin arpomalla!
|
 |
| |
Kysymys:
Tuleeko vaalikoneeseen kysymysten sarja, johon ihmiset voivat rastittaa vaihtoehtonsa? Sitten lopussa voisi katsoa kuka ehdokkaista on lähimpänä omia mielipiteitä. "Äitiliini"
|
 |
| |
Vastaus:
YLE:n suosittu ja helppokäyttöinen Vaalikone avautuu joulukuun 8. päivänä. Päivä on valittu siksi, että kaikkien ehdokkaiden nimet on jätettävä vaaliviranomaisille viimeistään edellisenä päivänä, myös niiden, jotka pyrkivät vielä ehdokkaaksi jo nyt tiedossa olevien lisäksi. Vaalikone kertoo käyttäjälleen, miten lähellä tai kaukana ehdokkaiden mielipiteet ovat omista. Näin selviää myös, kuka ehdokas on äänestäjälle "paras tai huonoin" vaihtoehto.
|
 |
| |
Kysymys:
Miten vaalien äänestysaktiivisuus on vaihdellut viime vuosien saatossa? Mitä arvelet tulevien vaalien äänestysaktiivisuudesta? "Muistitabletti"
|
 |
| |
Vastaus:
Presidentinvaalin äänestysprosentti on yleensä ollut huomattavasti korkeampi kuin muissa vaaleissa. Näin varsinkin neljässä viimeksi pidetyssä vaalissa: 1982 n. 87 % (Koivisto), 1988 n. 82 % (Koivisto), 1994 n. 82 % (Ahtisaari), 2000 n. 80 % (Halonen). Vertailun vuoksi: äänestysprosentti oli vuonna 1925 n. 40 kun Relander valittiin ensimmäisenä presidenttinä vaalilla virkaansa. Eiköhän näissäkin vaaleissa äänestysprosentti nouse 80 prosentin tuntumaan.
|
 |
| |
Kysymys:
Miten ehdokkaat valikoituvat? Valitaan?
|
 |
| |
Vastaus:
Yleisin tapa on se, että puolueet asettavat ehdokkaan. Varsinkin isot puolueet hakevat nykyisin ehdokkaansa jäsenäänestyksen avulla, jos halukkaita on enemmän kuin yksi. Puolueilla on omat sääntönsä siitä, miten ehdokkaasta lopullisesti päätetään. Tämä tapahtuu yleensä puoluekokouksessa tai muussa virallisessa päätäntäelimessä. Lähtökohta on kaiken kaikkiaan se, että jäsenistö pääsee tavalla tai toisella sanomaan sanansa. Puolueiden ulkopuolelta pääsee ehdokkaaksi jos saa kerättyä 20 000 nimen listan ehdokkuutensa tueksi.
|
| |
|
| |
<<< Kysymykset 1 - 10 Kysymykset 21 - 30 >>> Kysymykset 31 - 40 >>> Kysymykset 41 - 50 >>> Kysymykset 51 - 60 >>> Kysymykset 61 - 70 >>> Kysymykset 71 - 80 >>> Kysymykset 81 - 90 >>> Kysymykset 91 - 100 >>> Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>> |
| |
|