TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
	Hyvä tietää presidentinvaaleista       Milloin presidentinvaalit pidetään? Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros toimitetaan sunnuntaina 29.1.2006. Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Milloin ennakkoäänestys alkaa? Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006. Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa? Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Mistä tiedän äänestyspaikkani? Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa. Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta. Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.     Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa! Lähetä kysymys       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 Kysymykset 41 - 50 >>> Kysymykset 51 - 60 >>> Kysymykset 61 - 70 >>> Kysymykset 71 - 80 >>> Kysymykset 81 - 90 >>> Kysymykset 91 - 100 >>> Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>>       Kysymys: Miksi vaalitenteissä on yleensä vain kolmen pääpuolueen edustajat mukana ja pienten puolueiden edustajat saavat kysyä vain yleisön mukana? Eikö tämä halvenna demokratiaa? "Annetaan kaikille mahdollisuus"   Vastaus: Voin vastata vain Yleisradion puolesta. YLE on kutsunut vaalitentteihinsä ja vaalikeskusteluihinsa kaikki presidenttiehdokkaat mukaan. Tenteissä jokaista haastatellaan erikseen. Keskusteluissa kaikki ovat samassa ohjelmassa yhtä aikaa mukana yhtäläisin puheoikeuksin. Urheilutermein: kaikki lähtevät samalta viivalta. Hyvin demokraattista, eikö!   Kysymys: Mitä tapahtuu äänestyslipuille vaalien jälkeen? "CM"   Vastaus: Tähän taisin jo kerran vastata. Ne arkistoidaan seuraavaan vaaliin asti. Presidentinvaalissa ne ovat tallella kuusi vuotta ja eduskuntavaalissa neljä.   Kysymys: Saako vaalien äänestyspaikalla levittää minkäänlaista propagandaa tai vastaavaa materiaalia. Minulla on takissani rintanappi, joka kehottaa äänestämään yhtä ehdokkaista. Tuleeko minun siis ottaa tämä nappi pois mennessäni itse äänestyspaikalle? Voinko poistuttuani sieltä jälleen laittaa rintamerkin takkiini? Hans Snabb, Turku   Vastaus: Tämä kysymys koskee vaalivapautta. Lain mukaan äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana millään tavalla vaikuttaa tai edes yrittää vaikuttaa äänestäjiin. Ei saa pitää puheita, ei saa liimailla julisteita eikä niitä myöskään jakaa. Eli äänestäjällä pitää olla täysi ja häiriötön rauha valita ehdokkaansa ilman pienintäkään ulkopuolista häiriötä. Entä tuo rintanappi? Oikeusministeriön mielestä sitäkään ei ole soveliasta käyttää. Nappi pois tai piiloon ennen äänestämistä ja takaisin äänestämisen jälkeen. Sillä siitä selviää!   Kysymys: Mikä on suurin mokasi vaalistudiossa? "Minä vaan"   Vastaus: Se, että yleensä olen siellä! Yksittäisiä mokia en onneksi enää muista. Aika monissa kysymyksissä toivotaan mielipidettäni ehdokkaista tai viime aikojen poliittista tapahtumista. En kommentoi tässä Vaalikoulussa näitä asioita. En myöskään vastaa itseäni koskeviin henkilökohtaisiin kysymyksiin. Menköön kuitenkin tämä!   Kysymys: Voiko presidenttinä toiminut henkilö pyrkiä uudelleen presidentiksi myöhemmin? Jos kuviteltaisiin, että Martti Ahtisaari haluaisi pyrkiä presidentiksi vuonna 2012, niin olisiko tämä mahdollista? Entä voiko presidentti toimia myöhemmin kansanedustajana tai ministerinä? "Pikkutakki pois ennakkoäänten jälkeen"   Vastaus: Kaikkiin noihin kysymyksiin on yksi ja sama vastaus: voi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi. Eli nykysäännöin, kaksi peräkkäistä kuuden vuoden kautta on maksimi. Sitten on pidettävä yhden kauden mittainen tauko. Tämän mukaan Ahtisaari voisi, jos niin haluaisi, pyrkiä presidentiksi 2012. Mikään ei estä entistä presidenttiä jatkamasta uraansa ministerinä tai kansanedustajana, jos politiikka sattuisi vielä niin paljon kiinnostamaan.   Kysymys: Milloin Arto Lahti ilmestyy vaalisivuille? "PL"   Vastaus: YLE ottaa professori Arto Lahden vaalisivuilleen torstaina 8.12. Hän ei ole vielä silloin vaaliviranomaisten vahvistama presidenttiehdokas, niin kuin ei tarkkaan ottaen kukaan muukaan. Voidaan kuitenkin lähteä siitä, että Tarja Halonen, Matti Vanhanen, Sauli Niinistö, Heidi Hautala, Henrik Lax, Bjarne Kallis, Timo Soini ja Arto Lahti hyväksytään virallisestikin ehdokkaiksi 12.12. tai mahdollisten tarkistusten jälkeen viimeistään 15.12. Ylen suosittu ja kovasti kyselty Vaalikone avautuu tuoreena myös 8.12.   Kysymys: Kuinka vanhana presidentin pitää jäädä eläkkeelle? ";P"   Vastaus: Presidentillä ei ole eläkeikärajaa. Vain häviö vaalissa tai terveyden pettäminen kesken kauden (korkeintaan kaksi peräkkäistä) siirtää "istuvan presidentin" eläkeläisten joukkoon. J.K. Paasikivi oli 86-vuotias ja Urho Kekkonen 81-vuotias, kun heidän presidenttikautensa päättyivät.   Kysymys: Miten toimittaisiin seuraavassa tilanteessa: Toisella kierroksella käy 10 ihmistä äänestämässä. Heistä 4 äänestää ehdokasta A, 3 ehdokasta B ja 3 äänestää tyhjää. Onko ehdokas A saanut yli 50 % äänistä, vaikka äänestämässä käyneistä vain 40 % onkin äänestänyt häntä?   Vastaus: Ehdokas A valitaan presidentiksi! Siksi, että hän saa yhden annetuista ja hyväksytyistä äänistä enemmän kuin ehdokas B (4 - 3). Tyhjiä äänestyslippuja ei oteta laskentaan mukaan. A vannoo aikanaan eduskunnan edessä presidentin valan, yrittää niukasta voitostaan huolimatta nousta koko kansan presidentiksi ja hoitaa tehtäväänsä varmaankin parhaan kykynsä mukaan.   Kysymys: Miten järjestelmä turvaa, että myös asunnottomat saavat tiedon äänioikeudestaan, kun äänestyslippu lähetetään jokaiselle "kotiin"? "Ihmettelevä"   Vastaus: Myös asunnottomat pääsevät äänestämään, vaikka heillä ei olisikaan mukana etukäteen postitettua ilmoituskorttia. Sen puuttuminen ei estä äänestämistä. Heille on kunnissa omat äänestyspaikkansa, joista saa vaaliviranomaisilta tarkemmin tietoa. Henkilöllisyyskortti on oltava mukana.   Kysymys: Jos äänestän ennakkoon vaikkapa postissa, niin sinne kuoreen laitetaan myös se nimelläni varustettu äänetyskortti, näihän äänten laskija tietää ketä juuri minä olen äänestänyt. Eikö tässä mene vaalisalaisuus? "Äänestäjä"   Vastaus: Ei mene. Ennakkoäänestäjän vaalilippu (jossa ehdokkaan numero on) suljetaan äänestyspaikalla vaalikuoreen. Se laitetaan puolestaan lähetekuoreen, jossa on myös mukana tiedot äänestäjästä. Vaalipiirin keskustautakunta avaa lähetekuoren ja katsoo kuka on äänestänyt. Se ei avaa itse vaalikuorta. Se tehdään vasta vaalipäivänä ja lippu lasketaan muiden ennakkoäänten mukana. Vain ehdokkaan numero näkyy lipusta. Ei mitään muuta. Vaalisalaisuus säilyy.       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 Kysymykset 41 - 50 >>> Kysymykset 51 - 60 >>> Kysymykset 61 - 70 >>> Kysymykset 71 - 80 >>> Kysymykset 81 - 90 >>> Kysymykset 91 - 100 >>> Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>>