TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
	Hyvä tietää presidentinvaaleista       Milloin presidentinvaalit pidetään? Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros sunnuntaina 29.1.2006. Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Milloin ennakkoäänestys alkaa? Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006. Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa? Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Mistä tiedän äänestyspaikkani? Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa. Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta. Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.     Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa! Lähetä kysymys       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 Kysymykset 61 - 70 >>> Kysymykset 71 - 80 >>> Kysymykset 81 - 90 >>> Kysymykset 91 - 100 >>> Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>>       Kysymys: Voiko ilman äänestyslippua äänestää, koska posti on hukannut omani? Vai mitä minun pitäisi tehdä? "Epätietoinen"   Vastaus: Kyllä voi. Posti tuo kotiin ilmoituskortin. Siitä käy selville, että henkilöllä on oikeus äänestää. Samoin äänestyspaikka. Äänestämään pääsee, vaikka tuota korttia ei olisikaan mukana. Tärkeintä on, että äänestyspaikalla voi todistaa henkilöllisyytensä esimerkiksi ajokortilla tai passilla. Vaalivirkailija antaa äänestyspaikalla äänestyslipun, johon ehdokkaan numero sitten kopissa piirretään.   Kysymys: Kuinka paljon ehdokkaat voivat ostaa näkyvyyttä Ylen kanavilta? "Klasu"   Vastaus: Ei yhtään!   Kysymys: Eikö Halosta tulisi kutsua SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaaksi, eikä vain SDP:n ehdokkaaksi?   Vastaus: Tarkkaan ottaen Tarja Halonen on Vasemmistoliiton tukema SDP:n presidenttiehdokas. SDP valitsi Halosen ehdokkaakseen valtuustossaan 19.11. Hän on merkitty vaaliviranomaisten papereihin demarien ehdokkaaksi. Vasemmistoliitto teki valtuustossaan 20.11. päätöksen, jonka mukaan "puolue kannattaa Tarja Halosen uudelleenvalintaa". Keskustan ja kokoomuksen johto sopivat puolestaan, että kannattavat toisella kierroksella toista porvariehdokasta, jos oma putoaa leikistä pois. Tämmöiset ovat yhteistyökuviot politiikan kentän kummallakin puolella.   Kysymys: Onko kukaan muu aiemmin päässyt ehdokkaaksi samalla tavalla kuin Arto Lahti? "Kyselijä"   Vastaus: On. Vuoden 1994 presidentinvaalissa heitä oli peräti neljä: Keijo Korhonen, Eeva Kuuskoski, Pekka Tiainen ja Pertti Virtanen. Puolueiden ulkopuolelta tuleva henkilö pääsee ehdokkaaksi, jos 20 000 äänioikeutettua tukee hänen ehdokkuuttaan. He eivät siis sitoudu äänestämään vaalissa kyseistä ehdokasta, vaan antavat nimensä käyttöön ehdokkuuden varmistamiseksi. Vuoden 1994 vaalissa puolueiden ulkopuolisista ehdokkaista menestyi Keijo Korhonen parhaiten. Hän sai noin 187 000 ääntä. Heikoiten menestyi Pekka Tiainen noin 7 300 äänellä.   Kysymys: Kannattaako äänestää, jos Halosen kannatus on 55 %? Viime vaaleissahan mielipidemittaukset pitivät hyvin paikkansa. Halonenhan on jo käytännössä valittu uudelle kaudelle? Presidentinvaali tulee kärsimään suuren inflaation, jos kampanjat ja keskustelut ovat näin värittömiä. Äänestysinto laskee, jos kellään ei ole mitään intohimoa! "Tuomo"   Vastaus: En ota tässä kantaa siihen, kannattaako äänestää vai ei. Sen tekee jokainen äänestäjä itse. Uskon, että kampanjat ja keskustelut tästä vielä piristyvät. Ehkä pyhien jälkeen voidaan puhua jopa vaalitaistelusta. Mielipidemittauksista on syytä muistaa, että juuri tässä vaiheessa - muutama viikko ennen vaalia - kannatukset voivat sahata edestakaisin useitakin prosenttiyksikköjä. Näin ainakin kävi kuusi vuotta sitten.   Kysymys: Pääsevätkö alokkaat äänestämään? Näyttää siltä, että vaalipäivä on juuri alokkaiden ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin kaikki heistä ovat gineksessä. "Kahkonen"   Vastaus: "Olla gineksessä" kai tarkoittaa armeijan slangilla sitä, että varusmiehellä ei ole viikonvaihdevapaata, vaan hän on kiinni palveluksessa. Uudet varusmiehet astuvat palvelukseen 9.1. Vaalin ensimmäinen kierros on 15.1. On todennäköistä, että alokkaat viettävät ensimmäisen viikonvaihteensa, eli vaalipäivän, kasarmilla opiskelemassa armeijan alkeita. Pääesikunta kehottaakin varusmiehiä, jo palveluksessa olevia sekä tulevia alokkaita, äänestämään ennakolta. Äänestyskäytännöt vaihtelevat varuskunnittain. Suosittelen, että varsinkin tammikuun alokkaat äänestävät ennakkoon presidentistä ja samalla ylipäälliköstään, jos haluavat olla varmasti vaalissa mukana. Ennakkoäänestys on kotimaassa 4. - 10.1.   Kysymys: En ole löytänyt arvomaailmaani sopivaa ehdokasta. Onko tyhjän äänestämisestä mitään hyötyä, vai käsitelläänkö sitä hylättynä Aku Ankka -äänenä? Voiko sattua niin, että toinen kierros ei ratkea, jos kummankin ehdokkaan kannatus jää alle 50 prosentin tyhjien äänten takia? "Bilerubiini"   Vastaus: Meillähän ei ole pakko äänestää. Ehdokkaita on kahdeksan. Lisää ei enää tule. Jos näistä nykyisistä ei löydy sopivaa, voi vaalin jättää tietysti väliin tai äänestää tyhjää. Miten vain. Tyhjä äänestyslippu kuitenkin hylätään laskennassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toisen kierroksen voittaja saa aina yli puolet annetuista ja hyväksytyistä äänistä.   Kysymys: Miksi kokoomus ja keskusta (ja muutkin porvarit) eivät voineet valita yhteistä ehdokasta? Onhan jokaisella ollut tiedossa Halosen todella korkea kannatus jo pidemmän aikaa. Porvaririntama hajoaa taas kerran toimimalla "itsekkäästi"! "Eero"   Vastaus: Keskustalla ja kokoomuksella ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa. Oma ehdokas on oltava vaalissa mukana. Nyky-Suomessa näyttäisi oudolta, jos varsinkin iso puolue olisi ilman ehdokasta. Puolueen poliittinen uskottavuus ja arvovalta vaativat, suorastaan huutavat, omaa ehdokasta. Hänen kauttaan puolue saa runsaasti julkisuutta. Kaikilla puolueilla tuntuu lisäksi olevan mielessä jo vuoden 2007 eduskuntavaali. Uskotaan, että hyvä menestys nyt voi näkyä seuraavassakin vaalissa. Omat kannattajat ja oma vaalikoneisto on saatava liikkeelle. Ilman omaa ehdokasta se ei onnistu. Kummasta puolueesta yhteinen ehdokas olisi löytynyt? Epäilen vahvasti, että ei kummastakaan!   Kysymys: Monet ehdokkaista sanovat presidenttinä haluavansa toimia esim. työllisyyden ja terveydenhuollon tilanteen parantamiseksi. Kuinka paljon valtaoikeuksia presidentillä tällä saralla lain mukaan on? Voiko presidentti oikeasti vaikuttaa (paitsi mielipidejohtajana)? "Tietämätön"   Vastaus: Nämä asiat kuuluvat hallitukselle ja eduskunnalle. Hallitus tekee lakiesityksiä ja eduskunta hyväksyy tai hylkää ne. Presidentillä ei nykyisen perustuslain mukaan ole enää ratkaisevaa roolia kysymyksessä mainittujen työllisyyden ja terveydenhoidon asioista päätettäessä. Mutta kyllä hän voi näihinkin vaikuttaa presidentin arvovallalla, toimimalla vahvana mielipidevaikuttajana eri suuntiin. Tätä mahdollisuutta ei pidä aliarvioida. Ahtisaari perusti kautensa alussa työryhmän, jonka tehtävänä oli etsiä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Suuri osa sen ehdotuksista on toteutunut. Eli kyllä keinoja on vaikka valtaa on viety!   Kysymys: Kuinka ennen suoraa kansanvaalia valittiin valitsijamiehet? "Äänestäjä"   Vastaus: Valitsijamiehistä äänestettiin samalla tavalla kuin kansanedustajista nykyisinkin. Alkuaan heitä oli 300. He saivat äänestää presidentiksi myös sellaista henkilöä, joka ei ollut virallinen, etukäteen tiedossa ollut presidenttiehdokas. Puhuttiin "mustasta hevosesta". Vuoden 1982 vaalissa valitsijamiesten määrä nostettiin 301:een, näin haluttiin välttää tasapelin mahdollisuus. Vuoden 1988 vaalissa valitsijamiehet äänestivät Mauno Koiviston presidentiksi, koska hän ei saanut suorassa kansanvaalissa yli puolta äänistä. Siihen päättyi valitsijamiesten tarina. Tasavalta siirtyi suoraan, tarvittaessa kaksivaiheiseen kansanvaaliin.       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 Kysymykset 61 - 70 >>> Kysymykset 71 - 80 >>> Kysymykset 81 - 90 >>> Kysymykset 91 - 100 >>> Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>>