Hae YLEstä:
Presidentinvaalien 2. kierros pidetään 29.1.2006. Ennakkoäänestys kotimaassa 18. - 24.1.2006, ulkomailla 18. - 21.1.2006.
   
  Etusivulle Vaalikone Ehdokkaat Vaaliuutiset Vaalit TV:ssä ja radiossa Katsele ja kuuntele Presidentit kautta aikain Kuvagalleria Kolumnit Tarmon vaalikoulu Tietovisa Lasten presidentti Vaaliblogi Vaalit 2006 videoblogi Linkit Tekijät Val06 Palaute
   

 
TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
 
    Hyvä tietää presidentinvaaleista  
   
Milloin presidentinvaalit pidetään?

Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros sunnuntaina 29.1.2006.

Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Milloin ennakkoäänestys alkaa?

Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006.

Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa?

Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Mistä tiedän äänestyspaikkani?

Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa.

Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta.

Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.


 
 
Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa!

Lähetä kysymys
   
  <<< Kysymykset 1 - 10
<<< Kysymykset 11 - 20
<<< Kysymykset 21 - 30
<<< Kysymykset 31 - 40
<<< Kysymykset 41 - 50
<<< Kysymykset 51 - 60
<<< Kysymykset 61 - 70
<<< Kysymykset 71 - 80
Kysymykset 91 - 100 >>>
Kysymykset 101 - 110 >>>
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>>
   
  Kysymys: Jos puolueella on vain yksi kansanedustaja ja hänet potkitaan pois eduskunnasta kesken kauden ja varamies on eri puolueesta, miten käy? Saako tällä tavalla eduskunnan ulkopuolelle jäänyt puolue asettaa ehdokkaan presidentinvaaliin ilman korttien keräämistä? "kahone"
 

Vastaus: Kyllä saa. Riittää, että puolue on saanut edellisessä eduskuntavaalissa vähintään yhden kansanedustajan eduskuntaan. Sen jälkeen on tältä osin samantekevää, miten hänelle käy: onko "potkittu" eduskunnasta, lähtenyt sieltä saatuaan korkean viran, loikannut toiseen puolueeseen tai peräti kuolla kupsahtanut ennen presidentinvaalia. Kannatuskortteja ei tarvitse lähteä turuille ja toreille keräilemään.

  Kysymys: Miten toimittaisiin, jos kaikki kahdeksan ehdokasta saisivat 1. kierroksella yhtä paljon ääniä eli 12,5 %? Arvottaisiinko silloin noiden kahdeksan joukosta kaksi, jotka menisivät toiselle kierrokselle? Tuollainen tilannehan ei ole kovin realistinen, mutta teoreettisesti täysin mahdollinen. "Teoreetikko"
 

Vastaus: Silloin menisi arpapeliksi. Kaksi jatkoon pääsevää arvottaisiin. Vaalin tuloshan ei tarkkaan ottaen ratkea prosenteilla vaan ehdokkaiden saamilla äänimäärillä. Olisi tietysti käytännössä äärimmäisen harvinaista ellei peräti mahdotonta, että kaikki kahdeksan saisivat täsmälleen yhtä monta ääntä. Mutta tähänkin on laissa varauduttu. Todennäköisempää - siis edelleen teoriassa - olisi, että kolme ehdokasta saisi ensimmäisellä kierroksella saman äänimäärän. Silloinkin jouduttaisiin käyttämään arpaa.

 

Kysymys: Voinko äänestää jonkun muun vaalipiirin äänestyspaikassa tai ulkomailla Suomen suurlähetystössä, jos olen äänestyspäivänä matkoilla enkä ole muistanut äänestää ennakkoon? "Reissumies"

 

Vastaus: Vaalipäivänä voi äänestää enää vain omalla äänestysalueella, omassa äänestyspaikassa. Ennakkoäänestys on jo päättynyt kotimaassa ja ulkomailla. Jos Reissumies ei ole äänestänyt ennakkoon ja on matkoilla vaalipäivänä, niin tämä vaali jää väliin. Seuraava on ensi vuoden eduskuntavaali.

 

Kysymys: Minä vuonna Suomessa otettiin käyttöön ennakkoäänestys? Milloin vaaleista tuli yksipäiväiset? "Arkistohiiri"

 

Vastaus: Ennakkoäänestys otettiin käyttöön 1970-luvun alussa. Tarkemmin: eduskuntavaalissa -70 (n. 170 000), kuntavaalissa -72 (n. 133 000) ja presidentinvaalissa - 78 (n. 177 000). Suluissa ennakkoon äänestäneiden määrä. Miljoonan ennakkoäänestäjän raja ylitettiin 1990-luvun alun vaaleissa. Vaalit muuttuivat yksipäiväisiksi vuoden -91 eduskuntavaalista lähtien. Vaalipäivät supistettiin yhteen lähinnä ennakkoäänestyksen suuren suosion johdosta.

 

Kysymys: Kuka on varapresidentti? "Teemu -90"

 

Vastaus: Pääministeri siirtyy hoitamaan presidentin tehtäviä, jos varsinainen presidentti ei siihen pysty. Eli, jos presidentti sairastuu vakavasti, kuolee kesken kauden tai jostain muusta painavasta syystä joutuu jättämään työnsä. Vuoden -81 syksyllä presidentti Kekkonen sairastui eikä pystynyt jatkamaan. Silloinen pääministeri Mauno Koivisto toimi "varapresidenttinä" siihen asti, kunnes hänet vaalilla valittiin uudeksi presidentiksi.

 

Kysymys: Onko YLEn vaalikone asennettu siten, että Tarja Halonen tulee jokaiselle vastaajalle sopivimmaksi ehdokkaaksi? Siltä se ainakin tuntuu täältä kehä-kolmosen ulkopuolelta! "Pieni poliitikko"

 

Vastaus: Ei ole. Tulos riippuu yksinomaan siitä, miten hyvin tai huonosti ehdokkaan ja vaalikoneen käyttäjän mielipiteet sopivat yhteen. Kaikki kahdeksan ehdokasta ovat tasavertaisina koneessa. On mistä valita!

 

Kysymys: Kuka olisi seuraava pääministeri, jos Matti Vanhanen valittaisiin presidentiksi? "Birgitta"

 

Vastaus: Vanhanen varmaankin jättäisi heti valintansa jälkeen pääministerin tehtävät varapääministerille. Hän on SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. Keskusta olisi edelleen eduskunnan suurin puolue 55 kansanedustajallaan. SDP:llä on 53. Nykykäytännön mukaan pääministeri valitaan eduskunnassa suurimmasta puolueesta. Hänellä on oltava eduskunnan enemmistön tuki puolellaan. Uusi pääministeri voisi olla joku keskustalainen ministeri, joku puolueen johdosta, joku näkyvä kansanedustaja tai vaikkapa joku EU-parlamentista. Näin edettäisiin ensi vuoden eduskuntavaaliin saakka. Pannaan tähän loppuun vielä yksi jossittelu: ellei hallitus sitä ennen kaatuisi tai edessä olisi muuten ennenaikainen eduskuntavaali. Kysyjä ei varmaan kaipaa nimiä, eihän? Niitä ei nimittäin tule!

 

Kysymys: Miten on mahdollista, että television vaalilähetyksistä tulee kerta kerralta yhä vähemmän kiinnostavia? Politiikan ohjelmista on onnistuttu hävittämään kaikki mielenkiintoinen. Nytkin on höpötetty jostain turhanaikaisesta Natosta, vaikkka olennaiset asiat ovat aivan toisia. Tsempatkaa siellä YLEssä edes vähän. "Tyytymätön"

 

Vastaus: Kiitos kritiikistä. Yritetään tsempata!

 

Kysymys: Miten Suomessa varmistetaan, että vaalivilppiä ei tapahdu? Miten ääntenlasku konkreettisesti tapahtuu ja miten sitä valvotaan? Jossain vastauksessa ehditkin jo todeta, että Suomeen ei tule ulkopuolisia vaalitarkkailijoita. Jännittävää vaali-iltaa! "Epäilevä"

 

Vastaus: Ulkopuolisia tarkkailijoita ei tule. Sekin on yksi vahva osoitus siitä, että Suomen vaaleja pidetään maailmalla rehellisinä. Peruslaskenta tapahtuu äänestyspaikalla. Vaalitoimitsijat aloittavat laskennan heti klo 20, kun vaalihuoneistot suljetaan. Laskijoita on useita ja he edustavat eri poliittisia ryhmittymiä. Paikalla oleva vaalilautakunnan puheenjohtaja vastaa siitä, että laskenta kulkee kitkatta ja rehellisesti. Vilpin tekeminen on monen silmäparin edessä käytännössä mahdotonta. Äänestyspaikan vaalilautakunta ei esimerkiksi voi itse hylätä äänestyslippua, vaan tarvittaessa ehdottaa hylkäämistä seuraavalle tasolle, joka on vaalipiirilautakunta. Se päättää hylkäämisestä, viime kädessä äänestämällä. Voi sanoa, että Suomessa vaalilaskennan rehellisyys perustuu laskijoiden yhteistyöhön ja keskinäiseen tarkkailuun. Äänestämistä ei tarvitse jättää väliin ainakaan vaalivilpin pelossa!

 

Kysymys: Jos joku saa yli puolet äänistä, niin eikös se ole niin, että järjestetään toinen kierros kahden parhaan välillä? "Milja"

 

Vastaus: Vielä kerran näin vaalipäivänä. Jos joku ehdokas saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet on valittu suoraan presidentiksi. Muussa tapauksessa on edessä toinen kierros kahden viikon kuluttua. Siinä ovat mukana kaksi ensimmäisen kierroksen parasta. Toisen kierroksen voittaa ehdokas, joka saa enemmämmän ääniä kuin vastaehdokkaansa. Voittajasta tulee Suomen tasavallan presidentti kuudeksi vuodeksi.

   
  <<< Kysymykset 1 - 10
<<< Kysymykset 11 - 20
<<< Kysymykset 21 - 30
<<< Kysymykset 31 - 40
<<< Kysymykset 41 - 50
<<< Kysymykset 51 - 60
<<< Kysymykset 61 - 70
<<< Kysymykset 71 - 80
Kysymykset 91 - 100 >>>
Kysymykset 101 - 110 >>>
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>>
   

 
   

    YLE © 2006
vastaavat ohjelmatoimittajat