TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
	Hyvä tietää presidentinvaaleista       Milloin presidentinvaalit pidetään? Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros toimitetaan sunnuntaina 29.1.2006. Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Milloin ennakkoäänestys alkaa? Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006. Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa? Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Mistä tiedän äänestyspaikkani? Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa. Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta. Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.     Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa! Lähetä kysymys       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 <<< Kysymykset 51 - 60 <<< Kysymykset 61 - 70 <<< Kysymykset 71 - 80 <<< Kysymykset 81 - 90 Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>>       Kysymys: Ketä aiot äänestää presidentiksi? Halosta, Hautalaa, Kallista, Lahtea, Laxia, Niinistöä, Soinia vai Vanhasta!? "Hilla K."   Vastaus: Yhtä noista kahdeksasta ehdokkaasta. Miestä tai naista.   Kysymys: Jos ei äänestä ensimmäisellä kierroksella, niin saako äänestää mahdollisella toisella kierroksella? "joku"   Vastaus: Kyllä saa!   Kysymys: Aiotko itse äänestää? Onko sinulle ollut apua vaalikoneista (tai oletko ollut itse niitä suunnittelemassa)? Oletko koskaan jättänyt äänestämättä? "WAT"   Vastaus: Äänestin tänään, vaalipäivänä. Olen äänestänyt jokaisessa presidentti-, eduskunta-, kunta- ja EU-vaalissa siitä lähtien, kun se on ollut iän puolesta mahdollista. Olin mukana tiimissä, joka teki YLE:n vaalikoneen. Vaalikoneesta tarkistin, miten ehdokkaani oli kysymyksiin vastannut.   Kysymys: Miten menetellään, jos toisen kierroksen ehdokas kuolee? "Tietämätön"   Vastaus: Silloin järjestettäisiin kokonaan uusi vaali. Puolueet asettaisivat ehdokkaansa, vanhan tai uuden. Olisi vaalin ensimmäinen kierros ja tarvittaessa toinen. Puolueiden ulkopuolisen ehdokkaan tueksi ei tarvitsisi kuitenkaan kerätä uudelleen 20 000 kannattajan nimilistaa. Entinen kelpaisi, jos ehdokas olisi sama. Uusi vaali tarkoittaa sitäkin, että ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi tullut ei voi päästä toiselle kierrokselle "korvaamaan" kuollutta tai muuten estynyttä ehdokasta. Koko iso vaalikoneisto lähtisi uudelleen liikkeelle.   Kysymys: Mitkä ovat ehdokkaiden numerot toisella kierroksella?   Vastaus: Ne pysyvät samoina. Niinistö on numero 3 ja Halonen numero 9.   Kysymys: Tuleeko toiselle vaalikierrokselle myös ennakkoäänestysmahdollisuus, vai voiko äänestää vain tiettynä päivänä? "Mikko"   Vastaus: Tulee. Toisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 18.1. Se päättyy kotimaassa 24.1. ja ulkomailla 21.1. Toisen kierroksen vaalipäivä on tämän kuun viimeinen sunnuntai 29.1. Presidentti vannoo valansa ja astuu virkaansa 1.3.   Kysymys: Pari toista kierrosta koskevaa kiinnostavaa kysymystä. Onko aikaisemmin toisen kierroksen äänestysprosentti noussut vai laskenut ensimmäisestä kierroksesta? Ja onko aiemmin ehdokkaiden prosentit tasoittuneet toisella kierroksella? Tuleeko tästä toisesta vaiheesta kiivaampi ja henkilökohtaisempi, kun on helpompi verrata kahta ehdokasta keskenään? "Pte"   Vastaus: Kuusi vuotta sitten ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 76,9 ja toisen 80,2. Sitä ennen, vuoden -94 vaalissa, äänestysprosentit olivat kummallakin kierroksella lähes samat (n. 82 %). Kannatusprosentit ovat tähän mennessä aina "tasoittuneet" toisella kierroksella. Vuonna -94 Ahtisaari - Rehn 53,9 - 46,1, vuoden 2000 vaalissa Halonen - Aho 51,6 - 48,4. Uskon, että edessä on erittäin mielenkiintoinen kahden viikon vaalitaistelu. Siis taistelu. Ehdokkaita on helpompi verrata, kun heitä on vain kaksi. Halonen ja Niinistö joutuvat selvittämään kantojaan vaaliteemoihin tarkemmin ja syvemmin kuin tähän mennessä. He joutuvat myös tekemään rohkeampia aloitteita ja vakuuttamaan paremmuuttaan uusille äänestäjäryhmille saadakseen lisäkannatusta. Edessä on kokonaan uusi asetelma. Ensimmäisen kierroksen puheet ja teot eivät enää riitä.   Kysymys: Pitääkö äänestää kotiin jaettavan monisteen mukaisessa paikassa? Vai voiko ennakkoon äänestää muuallakin? Olen opiskelija ja olen kirjoilla kotikunnassani, mutta asun opiskelupaikkakunnalla. Ei viitsisi vaalien takia toista kertaa lähteä matkustelemaan äänestämään kotikuntaan. Ennemmin vaikka jättää äänestämättä. "Utelias opiskelija"   Vastaus: Ei sinun tarvitse matkustella edestakaisin eikä jättää vaalia väliin. Voit äänestää toisellakin kierroksella ennakkoon opiskelupaikkakunnallasi. Vain vaalipäivänä pitää äänestää siinä äänestyspaikassa, joka käy selville kotiin lähetetystä vaalin ilmoituskortista.   Kysymys: Minulla on vaalipäivänä 29. tätä kuuta syntymäpäivä ja olen vaalilautakunnan varapuheenjohtajana. Saanko viedä kukkakimpun äänestyshuoneeseen, itseni ja muiden iloksi? Missä menee raja siinä, mitä vaalitoimitsijat saavat puhua politiikasta äänestyspaikalla hiljaisina hetkinä? Keskustelimme eilen vaalitenteistä ja etenkin toimittajien kysymyksistä. Eräs äänestäjä moitti meitä siitä, vaikka emme puhuneet kenenkään ehdokkaan puolesta tahi vastaan. "Äänestäminen on ihana asia"   Vastaus: Tulipa vaikeita kysymyksiä oikein äänestyspaikalta! Voin vain esittää omat arveluni, en muuta. Kai sen kukkakimpun voi äänestyspaikalle viedä, vaikka vähän sivummalle. Se ei saisi kuitenkaan haitata mitenkään itse äänestämistä. Vaaliuurnan päälle sitä ei pidä ainakaan sijoittaa! Lain mukaan äänestyspaikalla ei saa pitää puheita eikä jakaa tiedotteita. Tämä tiukka kielto koskee kaikkia, äänestäjiä ja vaalitoimitsijoita. Laki puhuu vaalivapaudesta ja sen turvaamisesta. Parasta lienee pitää suu supussa ainakin silloin, kun yksikin äänestäjä on paikalla. Vaalilautakunnan puheenjohtajan tehtävänä on viime kädessä ratkaista tämmöiset vaikeat kukkakimppuun ja keskusteluihin liittyvät ongelmat. Ymmärrän hyvin, että vaalitenteistä ja toimittajista olisi paljonkin puhuttavaa.   Kysymys: Vuonna 1988, kun Koivisto valittiin toiselle kaudelle, keitä oli vastaehdokkaina ja kuinka toinen kierros järjestettiin? Kuka oli silloin toisena ehdokkaana? Vielä: pitikö joskus aikaisemmin olla pätevä syy ennakkoäänestämiselle? "Muisti pätkii"   Vastaus: Ensin vuoden -88 presidentinvaali. Ehdokkaina olivat Mauno Koivisto, Paavo Väyrynen, Harri Holkeri, Kalevi Kivistö ja Jouko Kajanoja. Käytössä oli kaksivaiheinen vaalitapa. Oli suora kansanvaali ja valitsijamiesvaali. Suorassa vaalissa yksikään ehdokkaista ei saanut yli 50 prosenttia äänistä, mikä olisi riittänyt (Koivisto 48.9 %). Silloisen lain mukaan toista kansanäänestystä ei järjestetty, vaan ratkaisu siirtyi valitsijamiehille. Presidentin valinta vaati heiltä kaksi äänestyskierrosta. Toisella Koivisto valittiin presidentiksi. Hän sai taakseen 189 valitsijamiestä. Kaikkiaan valitsijamiehiä oli 301. Seuraavassa presidentinvaalissa -94 siirryttiin nykyiseen, tarvittaessa kaksivaiheiseen suoraan kansanvaaliin. Ennakkoäänestys oli ensimmäisen kerran käytössä vuoden -70 eduskuntavaalissa. Silloin ei tarvinnut selitellä syitä ennakkoon äänestämiselle, eikä sen jälkeen.       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 <<< Kysymykset 51 - 60 <<< Kysymykset 61 - 70 <<< Kysymykset 71 - 80 <<< Kysymykset 81 - 90 Kysymykset 101 - 110 >>> Kysymykset 111 - 120 >>> Kysymykset 121 - 130 >>>