| |
<<< Kysymykset 1 - 10
<<< Kysymykset 11 - 20
<<< Kysymykset 21 - 30
<<< Kysymykset 31 - 40
<<< Kysymykset 41 - 50
<<< Kysymykset 51 - 60
<<< Kysymykset 61 - 70
<<< Kysymykset 71 - 80
<<< Kysymykset 81 - 90
<<< Kysymykset 91 - 100
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>> |
| |
|
 |
| |
Kysymys:
Luokassamme (3.luokka) eräs oppilas kysyi: Mitä olisi tehty, jos kaikki ehdokkaat olisivat saaneet 1. kierroksella täsmälleen yhtä paljon ääniä? "3a Hämeenkyrö" |
|
| |
Vastaus:
Silloin olisi kaksi jatkoon eli toiselle kierrokselle päässyttä arvottu. Samoin olisi tehty, jos kolme parasta olisi saanut täsmälleen yhtä monta ääntä. Entä mitä tapahtuisi, jos toisella kierroksella kumpikin ehdokas saisi tismalleen saman äänimäärän. No, silloinkin arvottaisiin. Onnekkaammasta tulisi tasavallan presidentti. Häviäjää voisi vähän harmittaa!
|
|
| |
Kysymys:
Miten käy, jos äänestyspaikalla on jonoa eivätkä kaikki ehdi äänestää ennen äänestysajan loppumista klo 20? Annetaanko paikalla olevien äänestää vai käännytetäänkö heidät pois? "Usein myöhässä" |
|
| |
Vastaus:
Ei sieltä ketään pois käännytetä. Jos äänestäjä on äänestyspaikalla klo 20 mennessä, hän saa äänestää. Jonossakin voi odotella omaa vuoroaan. Jos jono ulottuu kadulle tai yleensäkin vaalihuoneen ulkopuolelle, niin vaalitoimitsijat ohjaavat äänestäjät sisäpuolelle. Ovet suljetaan klo 20, mutta äänestää voi sen jälkeenkin, kunhan on paikalla. Voihan sinne mennä vähän aikaisemminkin, varsinkin jos haluaa seurata televisiosta tai radiosta heti alusta lähtien, miten vaalissa käy.
|
|
| |
Kysymys:
Miten tasatuloksen sattuessa arvonta suoritetaan? Mielestäni voisi olla TV:ssä lottokone, jossa 30 palloa. Ehdokkaat sanoisivat "pariton" tai "parillinen" ja sitten kone käyntiin. Säilyisi varmuus, ettei kabineteissa huijata, vaan arvonta olisi kaikkien nähtävissä. Rulettipöytä ajaisi saman asian - nollalla uusi kierros. "S."
|
|
| |
Vastaus:
Olipa lennokas idea. Kai paikalla pitäisi olla pari virallista valvojaakin, niin kuin tässä perinteisemmässä lottoarvonnassa. Ehkä S:n kannattaisi vielä miettiä ja jalostaa ehdotustaan. Mutta kieltämättä saataisiin väriä ja uutta ilmettä vaali-iltaan! Mietin vain, miten YLE:n vaaliennusteen käy. Voisiko sitä enää käyttää? Täytyykin kysyä meidän asiantuntijoiltamme.
|
|
| |
Kysymys:
Saavatko toisella kieroksella äänestää nyt myös he, jotka ovat syntyneet vuonna 1988 15. - 29.1. välisenä aikana. Eli siis he, jotka eivät olleet täysi-ikäisiä vielä ensimmäisenä vaalipäivänä 15.1.? "Johanna"
|
|
| |
Vastaus:
Eivät saa, vaikka miten mieli tekisi. Tässä presidentinvaalissa saavat äänestää ne, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään 15. tammikuuta, tämä päivä mukaan lukien. Seuraava vaali on ensi vuoden maaliskuun eduskuntavaali. Silloin sitten!
|
|
| |
Kysymys:
Onko ehdokkaan numero kirjoitettava EHDOTTOMASTI lapussa olevan ympyrän sisään? "Enskertalainen"
Hylätäänkö äänestyslippuni, jos alleviivaan numeron tai panen pisteen perään? "Sasnas"
|
|
| |
Vastaus:
Tämäntyyppisiä kysymyksiä tulee nyt paljon, kun toinen kierros on edessä. Pääsääntö on se, että äänestyslipusta käy selvästi ja yksinkertaisesti ilmi äänestäjän tahto. Siis se, kumpaa hän kannattaa presidentiksi: Tarja Halosta vai Sauli Niinistöä. Muita ehdokkaita ei toisella kierroksella enää ole. Pelkkä numero kertoo äänestäjän tahdon parhaiten. Lippua ei kuitenkaan hylätä, jos siinä on yksiselitteisesti tulkittava selvennys. Numeron perään voi panna pisteen ja sen voi alleviivatakin, jos se tuntuu tarpeelliselta. Tarkoitus on, että numero osuisi ympyrään. Lippua ei kuitenkaan hylätä, jos sihti ei ihan kohdallaan olisikaan. Mitään piirroksia tai kommentteja ei kannata lappuun lisätä, jos haluaa äänensä varmasti mukaan laskentaan. Vaalitoimitsija antaa tarvittaessa uuden äänestyslipun, jos ensimmäinen jostain syystä tuhraantuisi.
|
|
| |
Kysymys:
Milloinhan alkaa tulla Yleltä tai muualta gallupeja toista kierrosta varten? "Utelias"
|
|
| |
Vastaus:
Uskon, että mielipidemittaukset painottuvat ensi viikolle, siis vaaliviikolle. Saattaahan joku sellaisen tempaista nopeamminkin.
|
|
| |
Kysymys:
Vaalilippuunhan ei saa tehdä ylimääräisiä merkintöjä ehdokkaan numeron lisäksi. Kuitenkin on inhimillistä, että kynä voi hieman lipsahtaa ja voi syntyä pieni viiru tai piste. Ei kai nyt tällaisen takia vaalilippua jätetä hyväksymättä? "Tepe"
|
|
| |
Vastaus:
No, ei todellakaan. Tahattoman viirun tai pisteen takia ei lippua hylätä. Tärkeintä on, että äänestäjän tahto käy selvästi ja konstailematta ilmi. Vastasin samantapaiseen, monia kiinnostavaan kysymykseen laajasti pari kysymystä sitten. Sieltä lyötyy lisätietoa. Vastaan tietysti kysymyksiin koko ajan omissa nimissäni. Olen kuitenkin keskustellut lipun hylkäämisestä ja hyväksymisestä monta kertaa oikeusministeriön vaalista vastaavien virkamiesten kanssa.
|
|
| |
Kysymys:
Kuulin, että YLE:n radiossa on ensi maanantaina ohjelma, jossa kuuntelijat voivat kysyä presidenttiehdokkailta. Onko sellainen tulossa? Voiko soittamisen lisäksi lähettää kysymyksiä sähköpostilla tai postikortilla? "LM"
|
|
| |
Vastaus:
Kyllä sellainen radio-ohjelma on tulossa. Ensi maanantaina (23.1.) YLE Radio 1:ssä kuuntelijoilla on mahdollisuus tentata suorassa lähetyksessä Tarja Halosta ja Sauli Niinistöä. Ohjelma alkaa klo 17.30 ja kestää tunnin. Puheluita otetaan vastaan klo 17.00 lähtien numerossa (09) 144800. Sähköpostiosoite on yle.radio1@yle.fi. Kyllä postikorttikin käy.
|
|
| |
Kysymys:
Lehdissä ja internetissä kerrotaan vaalien äänimäärät tarkkaan eri äänestysalueilla. Silloin paljastuu sekin, että joku ehdokas ei ole saanut ainuttakaan ääntä. Eikö tämä loukkaa paikallisten vaalisalaisuutta, kun paljastetaan, ketä he eivät ainakaan ole äänestäneet? "Nosferatu"
|
|
| |
Vastaus:
Ei minun mielestäni. Vaalisalaisuushan tarkoittaa sitä, että vain äänestäjä tietää kenelle on kannatuksensa antanut. Ei siis sitä, ketä ei ole äänestänyt. Ajatellaan toisinpäin: jos jollakin äänestysalueella yksi ehdokas saisi kaikki äänet, niin eikö silloin vaalisalaisuus olisi uhattuna? Suomalainen vaalijärjestelmä perustuu avoimuuteen. Prosentit ja äänimäärät kerrotaan äänestysaluetta myöten peittelemättä ja rehellisesti. Siinä ei jää sijaa jossittelulle eikä vaalivilppiepäilyille.
|
|
| |
Kysymys:
Edellisissä ja näissä presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle päässeiden ehdokkaiden numerot ovat pysyneet samoina. Onko totta, että vuonna 1994 Ahtisaaren ja Rehnin numerot vaihtuivat toiselle kierrokselle numeroiksi 2 ja 3, vai pettääkö muistini pahemman kerran?
|
|
| |
Vastaus:
Ei petä, oikein muistettu. Vuoden -94 vaalissa numerot todella vielä vaihdettiin niin, että 2 ja 3 otettiin käyttöön toisella kierroksella. Vuoden 2000:n vaalista lähtien alkuperäiset, ensimmäisen kierroksen numerot ovat pysyneet samoina toisella kierroksella. Perusteluna se, että ensimmäisen kierroksen numerot ovat jo tulleet tutuiksi äänestäjille eikä uusia tarvitse opetella. Näin vältytään sekaannuksilta. Puolueet ovat varmasti myös tyytyväisiä, koska vaalijulisteita ei tarvitse uusia.
|
| |
|
| |
<<< Kysymykset 1 - 10
<<< Kysymykset 11 - 20
<<< Kysymykset 21 - 30
<<< Kysymykset 31 - 40
<<< Kysymykset 41 - 50
<<< Kysymykset 51 - 60
<<< Kysymykset 61 - 70
<<< Kysymykset 71 - 80
<<< Kysymykset 81 - 90
<<< Kysymykset 91 - 100
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>> |
| |
|
