TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
	Hyvä tietää presidentinvaaleista       Milloin presidentinvaalit pidetään? Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros toimitetaan sunnuntaina 29.1.2006. Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Milloin ennakkoäänestys alkaa? Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006. Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa? Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Mistä tiedän äänestyspaikkani? Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa. Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta. Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.     Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa! Lähetä kysymys       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 <<< Kysymykset 51 - 60 <<< Kysymykset 61 - 70 <<< Kysymykset 71 - 80 <<< Kysymykset 81 - 90 <<< Kysymykset 91 - 100 <<< Kysymykset 101 - 110 <<< Kysymykset 111 - 120 Kysymykset 131 - 140 >>>       Kysymys: Jos ei menekään vaalikoppiin täyttämään vaalilipuketta, vaan tekee sen nopeasti vaalivirkailijan pöydän ääressä ja antaa taitettuna leimattavaksi, voiko vaalivirkailija hylätä äänen vedoten vaalisalaisuuteen? "Mitä sitten tapahtuu?"   Vastaus: Paras mennä suosiolla äänestyskoppiin. Se on ainoa oikea paikka, jossa saa numeronsa äänestyslippuun piirtää. Sen sanoo laki ja oikeusministeriön äänestysohjeet. Huonosti käy, jos numeron kirjoittaa heti lipun saatuaan vaalivirkailijoiden pöydän ääressä. Ohjeiden mukaan sellaista lippua ei saa uurnaan päästää. Tarvittaessa äänestäjä saa uuden lipun ja häntä kehotetaan varmaankin kohteliaasti mutta määrätietoisesti siirtymään äänestyskopin suojaan. Vanha lippu tuhotaan vaalisalaisuus säilyttäen. Huonosti käy myös, jos äänestäjä äänestyspaikalla kailottaa, ketä aikoo äänestää. Voi löytää itsensä nopeasti kadulta. Molemmissa tapauksissa on kyse vaalisalaisuuden ja vaalirauhan takaamisesta.   Kysymys: Posti toi kotiin äänestyskortin jossa luki äänestyspaikka. Olen tämän jälkeen muuttanut toiselle paikkakunnalle. Voinko silti äänestää kotipaikkakunnalla, paikassa joka kortissa oli, koska vaalipaivänä olen siellä? Vai jääkö ääni käyttämättä? "mimmu"   Vastaus: Voit äänestää. Muualla se ei enää onnistukaan, koska ennakkoäänestys on jo päättynyt. Varsinaisena vaalipäivänä saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka käy selville postitse tulleesta ilmoituskortista. Eli - jos ymmärsin kysymyksen oikein - kotipaikkakunta on se ainoa oikea!   Kysymys: Sunnuntaina valitaan uusi presidentti. Jos laskettavissa äänissä on esim. 50 äänen ero suuntaan tai toiseen, tuleeko siitä tarkastuslaskenta? Jos sunnuntaina sanotaan, että toinen ehdokkaista sai yhden äänen enemmän, onko se lopullinen totuus? "Tero Haapamäki"   Vastaus: Vaalin tuloslaskenta on kaksivaiheinen. Sunnuntain, vaalipäivän, laskenta on alustava. Yleensä jo sen perusteella voidaan luotettavasti kertoa vaalin tulos. Eli tässä vaalissa voidaan jo sunnnuntai-illan aikana kertoa, kumpi on valittu presidentiksi, Halonen vai Niinistö. Edellyttäen tietysti, että ero on niin selvä, että lopputuloksesta ei ole mitään epäilystä. Uhkarohkea on se, joka 50 äänen eron perusteella julistaa, kumpi voitti. Seuraavana päivänä, maanantaina, vaaliviranomaiset aloittavat tarkistuslaskennan. Silloin myös lopullisesti päätetään, mitkä äänestysliput on hylättävä. Keskiviikkona 1.2 Helsingin keskuspiirilautakunta vahvistaa vaalin tulokset. Jos äänet menevät tasan, presidentti ratkaistaan samassa paikassa arvalla. Siis: sunnuntaina alustava tulos, sitten aina tarkistuslaskenta ja lopuksi tuloksen vahvistaminen.   Kysymys: Jos vaaleissa tulee tasapeli, niin eikö eduskunta voisi ratkaista äänestämällä presidentin? Ei tarvitsisi arpoa ja onhan eduskunta kansan valitsema, eli demokratia toteutuisi. "Villi ajatus"   Vastaus: Sinänsä mielenkiintoinen ja kieltämättä villikin ehdotus. Siinä on vain yksi ongelma. Tällä tavalla palattaisiin käytännössä vanhaan tapaan, valitsijamiesten käyttöön. Heistä haluttiin nimenomaan päästä eroon, jotta kansa saisi suoraan valita presidenttinsä. Samalla estettiin poliittisen pelin ja kaupankäynnin mahdollisuus. Nythän eduskunta valitsee jo pääministerin. Vallan tasapaino järkkyisi, jos kansanedustajat valitsisivat molemmat, presidentin tasapelin sattuessa ja hallituksen johtajan aina. Eiköhän sovita, että Onnetar ratkaisee ainakin vielä tässä vaalissa arvalla, jos äänet menisivät tiukasti tasan.   Kysymys: Mikä on vaalisalasuus? "Elina"   Vastaus: No se, että vain äänestäjä itse ja yksin tietää, kenelle on äänensä antanut. Se on hänen salaisuutensa.   Kysymys: Pitääkö ehdokkaan numeron kirjoittamiseen käyttää äänestyskopissa olevaa lyijykynää, vai saanko laittaa numeron vaikkapa mukanani tuomallani mustalla tussilla? "Tarmo Presidentiksi"   Vastaus: Parasta olisi käyttää kopissa olevaa kynää. Ei oman kynän käyttö kiellettyäkään ole. Vaaliviranomaiset eivät suosittele ainakaan tussikynää, koska sen jälki saattaa olla vaikeasti luettava ja tulkittava. Äänestäjä saa kylläkin halutessaan uuden äänestyslipun, jos ensimmäinen jostain syystä tuhraantuu.   Kysymys: Mistään tulospalvelusta en ole löytänyt tietoa sunnuntaipäivän äänimäärien jakautumasta. Onko tietoa saatavissa, jokaisessa uutisessa sanotaan, että tasan meni. "Pertsa"   Vastaus: Jatkan tätä Vaalikoulua presidentin virkaanastumiseen saakka. Sehän on 1.3.06. Tietysti edellyttäen, että vaaliin liittyviä kysymyksiä riittää. Varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, Halonen sai 845 144 (50,0 %) ääntä ja Niinistö 845 759 (50,0 %) ääntä. Eli Niinistö 615 ääntä enemmän kuin Halonen. Tilastoihin merkitään kummallekin sama prosenttiluku. Lopputulos (ennakkoäänestys ja vaalipäivä): Halonen 1 630 833 ääntä (51,8 % ) ja Niinistö 1 517 947 (48,2 %). Paljon numeroita, jotka kertovat hyvin tasaisesta vaalista.   Kysymys: Vaalit on ohi, mutta kysyn silti, koska en ole vastausta vielä löytänyt. Ennakkoäänten tulos julkaistaan heti äänestyspaikkojen sulkeuduttua. Milloin niiden laskenta aloitetaan? Entä onko määrätty, milloin ääntenlaskijoiden on äänestettävä?   Vastaus: Ennakkoäänet lasketaan vaalipäivänä. Laskenta saa alkaa klo 15. Jos ennakkoääniä on paljon, voi laskennan aloittaa jo klo 12, mutta ei yhtään aikaisemmin. Lähes kaikki ennakkoäänet on laskettu klo 20 mennessä, eli siihen mennessä, kun vaalihuoneistot suljetaan ja vaali päättyy. Ääntenlaskijat äänestävät silloin, kun muutkin. Joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Mitään erikoisaikoja heille ei varata.   Kysymys: Voiko jonkin puolueen jäsen tulla presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta? Jos voi, niin onko hän silloin kyseisen puolueen presidenttiehdokas tai kenties sitoutumaton? "Utelias"   Vastaus: Kyllä voi, ei sitä mikään estä. Kunhan pystyy keräämään 20 000 kannattajan nimilistan ehdokkuutensa tueksi. Hän ei ole silloin puolueensa ehdokas, vaan kyseisen valitsijayhdistyksen asettama ehdokas. Puolueella ei voi olla kuin yksi virallinen ehdokas, joka valitaan puolueen sääntöjen mukaisesti. Vuoden 1994 presidentinvaalissa keskustan ehdokas oli Paavo Väyrynen. Keskustalaiset Keijo Korhonen ja Eeva Kuuskoski olivat samassa vaalissa puolueiden ulkopuolisia ehdokkaita.   Kysymys: Kuinka suuri merkitys vaalimainonnalla on mielestäsi itse vaalitulokseen?Ainakin Vanhasen, Halosen ja Niinistön vaalibudjetit olivat todella suuret!Presidenttipeli on kuitenkin pitkälti imagopeliä ja rahallahan sitä mainosaikaa saa. "€uro"   Vastaus: Minusta tämäkin vaali ratkaistiin tv-studioilla. Ei tietysti kokonaan, mutta pääosin. Tarkoitan vaalitenttejä eri välineissä. Kuten sanot, presidenttipeli on pitkälti imagopeliä. Vanha sanonta "niin on, miltä näyttää" koskee nimenomaan presidentinvaalia, joka on nykyisin puhdas henkilövaali. Mielikuvan lisäksi ainakin valpas äänestäjä miettii, mitä ehdokas on yhteiskunnallisissa ja poliittisissa tehtäävissään sanonut ja tehnyt, ja ottaa nekin huomioon äänestyskopissa. Sen sijaan perinteinen vaalimainonta, katumainonta ja muu, ovat jäämässä auttamatta taka-alalle. Eli lyhyt yhteenveto: uskon, että tv-esiintymiset ja aikaisemmat teot sekä äänestäjien tapaamiset ratkaisevat, ei niinkään perinteinen vaalimainonta. Tosin täytyy muistaa, että uskolliset kannattajat piirtävät ehdokkaansa numeron ilman ensimmäistäkään mainosta. Mainonta onkin suunnattu siihen suureen äänestäjäjoukkoon, joka etsii viiime hetkiin asti omaa ehdokastaan. Ja lopuksi: presidenttiehdokkaana oleminen ei ole köyhän miehen tai naisen puuhaa!       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 <<< Kysymykset 51 - 60 <<< Kysymykset 61 - 70 <<< Kysymykset 71 - 80 <<< Kysymykset 81 - 90 <<< Kysymykset 91 - 100 <<< Kysymykset 101 - 110 <<< Kysymykset 111 - 120 Kysymykset 131 - 140 >>>