Mikä on Verokone?
YLEn Verokone sisältää vuoden 2005 tulo- ja varallisuusverotuksen julkisia tietoja:
- 1000:sta eniten ansiotuloja saaneesta
- 500:sta eniten pääomatuloja saaneesta
- 500:sta varakkaimmasta
Lisäksi sivuilla on poimintoja kulttuurin, urheilun, politiikan, talouden ja median edustajien verotiedoista.
Mukana ovat myös kaikista kunnista eniten verotettavaa ansio- ja pääomatuloa saaneet. Nämä löydät hakutoiminnon kautta.
Yllä on painikkeet ansiotulojen, pääomatulojen ja varallisuuden kärkinimet sisältäviin listoihin. Aihealueittain järjestettyyn sisältöön voit tutustua sivun ylälaidan linkeistä.
Suurituloisimmat maksaneet veroja aiempaa enemmän
Suomen kovatuloisimmat ovat maksaneet veroja aiempaa enemmän, kertoo YLEn tv-uutiset. Kahdenkymmenen eniten tienaavan veroprosentti on noussut viime vuonna 51,8:aan, kun toissavuonna veroprosentin keskiarvo rikkaimmilla oli 50,8.
Tämä kielii asiantuntijan mukaan eniten tienaavien ansion kasvusta.
- Veroprosentti progressiivisessa systeemissä nousee silloin kuin tulot nousevat, sanoo Veronmaksajien Keskusliiton johtaja Teemu Lehtinen.
Vuonna 2005 suurinta palkkaa nostaneen Fortumin toimitusjohtajan Mikael Liliuksen veroprosentti, 37, jäi kuitenkin reippaasti alle TOP-lista keskiarvon.
Lehtisen mukaan alhainen veroprosentti selittyy ansiotulon ja pääomatulon veroprosentin keskiarvolla.
- Pääomatulo-osuudesta menee veroa 28 prosenttia ja korkeasta palkasta 60 prosenttia. Jos tulot muodostuvat näistä kahdesta, niin veroprosentti jää jonnekin sinne välille, Lehtinen laskee.
Palkansaajien verotus keventynyt
Kovatuloisten verotuksen kiristyessä keskituloisten palkansaajien verotus on puolestaan keventynyt. Veroprosentti on laskenut viidessä vuodessa parilla prosenttiyksiköllä. Kevennykset eivät ole seurausta tulojen laskusta vaan muun muassa hallituksen veropolitiikasta.
Varallisuuden kasvaessa verosuunnittelulla on ollut kysyntää. Pelkkää ansiotulona saava ei verosuunnittelua kuitenkaan juuri tarvitse.
- Kun ihmisillä on enemmän varallisuutta, niin sellaisessa tilanteessa suunnittelun tarvetta tulee enemmän, jos on enemmän pääomatuloja, Veronmaksajien Keskusliiton Lehtinen uskoo.
Vero-oikeuden professorin mukaan verosuunnittelu sisältää kuitenkin useita ongelmia.
- Se on valtion kannalta sellaista, että saa vähemmän verotuloja. Yhteiskunnan kannalta myös saattaa olla, että yhteiskunta ei toimi optimaalisesti, jos verot määräävät käyttäytymistä, Helsingin Kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas sanoo tv-uutisille.
YLEn TV-uutiset