Mikä on Verokone?
YLEn Verokone sisältää vuoden 2005 tulo- ja varallisuusverotuksen julkisia tietoja:
- 1000:sta eniten ansiotuloja saaneesta
- 500:sta eniten pääomatuloja saaneesta
- 500:sta varakkaimmasta
Lisäksi sivuilla on poimintoja kulttuurin, urheilun, politiikan, talouden ja median edustajien verotiedoista.
Mukana ovat myös kaikista kunnista eniten verotettavaa ansio- ja pääomatuloa saaneet. Nämä löydät hakutoiminnon kautta.
Yllä on painikkeet ansiotulojen, pääomatulojen ja varallisuuden kärkinimet sisältäviin listoihin. Aihealueittain järjestettyyn sisältöön voit tutustua sivun ylälaidan linkeistä.
Kateus on aina marraskuussa uusiutuva luonnonvara
Ennen kuin koittaa jouluinen antamisen aika, koittaa marraskuinen kateuden aika. Joka vuosi. Syynä ovat marraskuun ensimmäisenä päivänä julki tulevat edellisvuoden vero-, tulo- ja varallisuustiedot.
Verotietojen julkistamista on puolusteltu läpinäkyvyydellä, valvonnalla ja sen sellaisella jalolla.
Ei mennä nyt jalouteen. Alhaisemmat tunteet ovat paljon kiinnostavampia.
Suomalaiset tuppaavat joskus omimaan kateuden kansalliseksi piirteekseen, mutta ei kateus mikään suomalainen ominaisuus ole, kyllä se on yleisinhimillinen. Se on vähän vaikea sanoa, kuinka laajaa maantieteellistä suosiota nauttii se Suomessa tuttu kateutta seuraava ajatus, että kun minulla ei ole tuota mitä tuolla toisella on, niin se pitää ottaa tuolta toiselta pois.
On tietysti ihan ymmärrettävää, että kun vero- ja tulotiedot tulevat julkisiksi, niissä kiinnostaa lähinnä se tulopuoli. Veroista puhutaan vähemmän.
Kaksikymmentä eniten palkkatuloja tienannutta maksoivat yhteensä 25 miljoonaa 354 tuhatta 367 euroa veroja. Sillä maksaisi esimerkiksi Vihdin kaikki ensi vuoden investoinnit.
Vaihtoehtoisesti tällä kahdeltakymmeneltä ihmiseltä kerätyllä rahalla rakentaisi kolmeen kuntaan monen kunnan haaveileman palvelukeskuksen ikäihmisille.
Helsingin Sanomat laski, että yksin Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan maksamilla kunnallisveroilla (vajaat 800 000 euroa) palkkaisi vuodeksi 14 terveyskeskuslääkäriä.
Tuoreessa muistissa ovat vielä vuosikymmenen alkupuolen ajat, jolloin Nokian omistajat maksoivat Nokian johtajille niin paljon optiorahaa, että niistä otetuilla veroilla Nokian omistajien kotikunnat rakensivat urheiluhalleja, kouluja ja terveyskeskuksia ? tai ainakin lisäsiipiä sellaisiin.
Tällaiset asiat ovat jääneet alaviitteiksi siinä viikkokausia poreilevassa kateuden vyöryssä, minkä tulotiedot joka vuosi herättävät.
Jokavuotinen tulokateus on valikoivaa sorttia
Työmies on ? aina ja kaikissa olosuhteissa minkä suuruisen tahansa ? palkkansa ansainnut, tämä sanontahan on kaikille hyvissä ajoin opetettu (mahdollisesti joidenkin yrittäjien joitakin lapsia lukuun ottamatta).
Mutta myös taiteilijat keplottelevat jostain kumman syystä hurjistakin tulotiedoista herättämättä negatiivisia tunteita.
Kirjailija Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) tienasi viime vuonna yli 350 000 euroa. Se on kolmisenkymmentä tuhatta kuukaudessa. Yli kaksi kertaa niin paljon kuin pääministeri. Kuka kadehtisi Hirvisaarta? Ääneen? Julkisesti?
Tulotietojen julkaisemista on puolusteltu myös sillä, että se kertoo tuloerojen kehityksestä.
Tuloerojen kasvu voi lisätä epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja saattaa jossakin mitassa kasvattaa yhteiskunnallista epävakautta. Tämä muistetaan mainita usein.
Sitä sanotaan ääneen tuskin koskaan, että Suomen tuloerot juuri nyt ja yhä vielä ovat paitsi maailman myös maailmanhistorian alimpia.
Mika Rahkonen
Kirjoittaja on YLEn taloustoimituksen esimies