Kuntokävely ja sauvakävely kehittävät keski-ikäisten naisten kestävyyskuntoa yhtä hyvin. Hyvät tulokset saadaan, kun lajitekniikka opastetaan kummassakin lajissa. Harjoittelun kuormitus ohjataan liikkujan omaan tuntemukseen perustuen reippaaksi kävelyksi.
Sauvakävely on lisännyt suosiotaan viime vuosikymmenenä erityisesti keski-ikäisten ja vanhempien naisten keskuudessa. Sauvakävelyn harjoitteluvaikutuksista on kuitenkin edelleen vähän tutkimustietoa.
UKK-instituutti toteutti syksyllä 2003 yhdessä Tampereen Urheilulääkäriaseman kanssa 13 viikkoa kestäneen kävelyharjoittelututkimuksen, johon valittiin 116 vapaaehtoista 50-60-vuotiasta tervettä, aiemmin vähän liikkunutta naista. Naisista puolet arvottiin sauvakävelyryhmään ja toinen puoli kävelyryhmään.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella omatoimisen kävelyharjoittelun vaikutuksia kuntoon, kun liikkujille opastetaan lajitekniikka, liikkumisen määrä terveysliikuntasuositukseen perustuen ja kuormitustaso liikkujan omaan tuntemukseen perustuen. Kummankin ryhmän tutkittavat ohjattiin kävelemään neljä kertaa viikossa 40 minuuttia kerrallaan. Tämän lisäksi lenkkiin kuului alku-ja loppuverryttely.
Kävelyn ja sauvakävelyn teho ohjattiin sanallisesti: "kävele reippaasti, niin että hengitys kiihtyy". Tutkittavat ohjattiin myös noudattamaan PPPP-sääntöä, eli lenkin aikana "piti-pystyä-puhumaan-puuskuttamatta".
Kaikille tutkittaville tehtiin ennen aloitusta maksimaalinen rasituskoe juoksumatolla kävellen sekä sauvoin että ilman. Mittaus toistettiin 13 viikon harjoittelun jälkeen. Loppumittauksiin osallistui 106 naista (54 sauvakävelyryhmässä, 52 kävelyryhmässä).
Harjoittelujakso onnistui molemmilta ryhmiltä hyvin. Kestävyyskuntoa kuvaavista mittareista leposyke laski molemmilla ryhmillä keskimäärin kaksi lyöntiä minuutissa ja maksimaalinen hapenkulutus (VO2max) suureni 10 %. Muutos oli samansuuruinen molemmissa ryhmissä. Vaikka ruokavalioneuvontaa ei annettu, vyötärön ympärysmitta pieneni molemmissa ryhmissä keskimäärin 3 cm.
Jatkossa samasta aineistosta tutkitaan harjoittelun turvallisuutta ja sen vaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon sekä kestävyyskunnon muutoksia kohtuukuormituksessa.
