Kevyttä työtä tehneet pysyvät paremmassa kunnossa kuin raskasta työtä tehneet. Ikääntyvien työntekijöiden työn fyysistä kuormittavuutta pitäisi vähentää, jotta he jaksaisivat työssään viralliseen eläkeikään saakka, todetaan väitöskirjassa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka työn fyysinen kuormittavuus vaikuttaa yli 45-vuotiaiden työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn muutoksiin heidän ikääntyessään. Asiaa seurattiin 10 ja 16 vuoden aikana.
Toimintakykyä arvioitiin 2-4 kertaa seurannan aikana. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä arvioitiin selkärangan liikkuvuudella sekä lihaskuntotesteillä. Sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä mitattiin polkupyörätestillä. Työn kuormittavuutta testattiin kahdella eri tavalla: sen määritteleminen perustui työntekijän omaan kokemukseen, toiseksi asiantuntijan havaintoihin. Taustatiedot selvitettiin kyselylomakkeella.
Naisilla erot selkeämpiä
Seurannan aikana fyysinen toimintakyky aleni keskimäärin prosentin vuodessa. Suhteelliset muutokset olivat suurimpia lihasvoimissa ja pienimpiä tutkimukseen osallistuneiden pituuksissa, painoissa ja painoindekseissä.
Miehillä heikkenivät eniten vartalon lihasvoimat, noin 2 prosenttia vuodessa. Naisilla sen sijaan eniten heikkenivät ylä- ja alaraajojen lihasten kestävyys, noin 1,8 prosenttia vuodessa. Miesten muutokset fyysisessä toimintakyvyssä olivat suurempia kuin naisten, mutta naisilla esiintyi enemmän yksilöllisiä eroja. Fyysisen toimintakyvyn muutokset eri osa-alueilla eivät välttämättä olleet suoraviivaisia.
Naisilla erot fyysisessä toimintakyvyssä eri työn kuormitusryhmien välillä olivat selkeämpiä kuin miehillä. Kun seurannan lopussa tarkasteltiin tutkimukseen osallistuneita, todettiin että kevyttä työtä tehneillä oli parempi toimintakyky kuin raskasta työtä tehneillä. Tosin ryhmien välisiin erojen suuruuteen vaikutti myös se, mitä kuormittavuuden arviointimenetelmää oli käytetty eli oliko asiaa arvioinut henkilö itse vai asiantuntija.
Lyhyempi työaika ja työn kierto
Ikääntyvien työntekijöiden työn fyysistä kuormittavuutta pitäisi vähentää, jotta he jaksaisivat työssään viralliseen eläkeikään saakka. Keinoina voisivat olla esimerkiksi lyhyempi työaika ja työn kierto. Myös työtehtävien muuttaminen enemmän ohjaavaan suuntaan mestari-kisälli periaatteella voisi helpottaa ikääntyvien työntekijöiden jaksamista. Työn kuormittavuus tulisi siis entistä paremmin huomioida, kun määritetään eri alojen eläkeikiä.
Työn kuormittavuutta arvioitaessa olisi tärkeätä, että siinä huomioitaisiin paitsi asiantuntijan arvio myös työntekijän itsensä kokema kuormittavuus. Tällöin arvioinnissa tulisi paremmin esille sellaiset yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka vaikuttavat työntekijän kuormittumiseen työssä. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi henkilön pituus, paino ja fyysinen kunto.
Minna Savinaisen työterveyden alaan kuuluva väitöskirja Physical Capacity and Workload among Ageing Workers (Ikääntyneiden työntekijöiden fyysinen toimintakyky ja työn kuormittavuus) tarkastettiin Tampereen yliopistossa 3. syyskuuta 2004.
