Iän ei tarvitse olla tanssijan kahle
Rita Trötschkes
Tanssijat lopettavat uransa keskinmäärin 35-vuotiaina, sillä suorituskyky alkaa treeneistä huolimatta laskea. Monet koreografit ihannoivat maksimaalista suorituskykyä ja nuoruutta. Tanssitaiteen tohtori Riitta Pasanen-Willberg ajattelee toisin. Hänen mielestään tanssijoiden ei ole syytä lopettaa uraansa, sillä ikä tuo ilmaisuun ulottuvuuksia.
Haastattelujen kuunteluun tarvittavan, ilmaisen Real One Playerin saat ladattua täältä.
Riitta Pasanen-Willberg osallistuu opetus- ja tutkimustyönsä kautta kiihkeään keskusteluun, jota käydään vanhenemisesta ja ikärasismista niin tanssin kentällä kuin yleensäkin.
Muutama vuosi sitten hän teki ensimmäisen taiteellispainotteisen väitöskirjan Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselle.
Kirjassa "Vanhenevan tanssijan problematiikasta dialogisuuteen" on väitöskirjan kirjallisesta osuudesta otteita.
kuvaaja: Sakari Viita (Riitta Vainio, Naisen kyynär, 1994)
Riitta Pasanen-Willberg on ehtinyt tehdä paljon asioita modernin tanssin alalla. Aluksi hän oli tanssija ja koreografi, nykyään hän toimii koreografina, tutkijana ja tuntiopettajana Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa. Hän myös suunnittelee tanssin ammatillista täydennyskoulutusta Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutusyksikössä. Tanssiminen on hänelle elämäntapa ja työnkuva on niin monipuolinen, ettei harrastuksia tarvita.
Koska oma esiintyminen ei ole enää tärkeintä, siirtyi hän tanssija-koreografista koreografiksi. Taiteen tekemisen vuorovaikutus ja sisällön kanssa työskentely tuntuvat merkittäviltä vaihtoehdoilta.
kuvaaja: Kari Hakli (Riitta Pasanen-Willberg, Ismo-Pekka Heikinheimo, Horse Songs, 1998)
Vaikka suorituskyky muuttuu, tanssin arvo ei laske
kuvaaja: Kari Hakli (Kahdeksan jokea 1997, Sinikka Gripenberg, koregrafi: Riitta Pasanen-Willberg)
Yhteinen ominaisuus vanhenevilla tanssijoilla on halu liikkua.
-Yli 45-vuotiaat tanssijat treenaavat omilla ehdoillaan. Tanssijat tuottavat itse liikemateriaalia, jolloin näkemys prosessista kasvaa. Yleisö on ollut ihastuksissaan: "ihanaa, ettei tarvitse aina nähdä nuoria lapsia", kuvailee Riitta Pasanen-Willberg esitystensä vastaanottoa.
Nykytanssijoiden soisi hyödyntävän iän tuomaa kokemusta ja tulkintaa kuten flamenco-tanssijat tekevät. Myös aika on tärkeää. Riitta Pasanen-Willberg sanoo pohtineensa paljon ajan käyttöä tehdessään väitöskirjaa. Ihmiset tarvitsevat eri tavoin aikaa. Ajan avulla ehtii tutkia liikettä, sillä ulkoa opituista liikkeistä ei välttämättä ymmärrä mitään.
Helsingin Sanomien artikkelissa (29.4.1996) kysyttiin miten paljon Riitta Vainio, 60 ja Sinikka Gripenberg, 58 tanssisivat, jos Riitta Pasanen-Willberg ei olisi keksinyt tutkimusaihettaan, vanhenevan tanssijan liikkeen tutkimusta.
Joka tanssijan problematiikkaa
Usein tanssijan aktiiviuran lopettamispäätöksen syynä on loukkaantuminen tai kuluminen. Tanssijat perustavat myös perheitä, nauraa Riitta Pasanen-Willberg ja kertoo äitiyslomansa aikoinaan herättäneen pienen pakokauhun siitä, että putoaa tanssikuvioista.
Riitta Pasanen-Willberg treenasi täysillä vielä 43-vuotiaana, vaikka monet lopettavat aikaisemmin. Nivelet, selkäranka ja luusto rasittuvat eniten. Lihakset ovat ikään kuin "helpommin hoidettavissa" kuin muut kehon osat.
- Tanssijoiden vammat ovat kehon tulehdustiloja. Rasitusvammaisen on syytä miettiä, kannattaako tanssimista jatkaa kipulääkkeiden avulla. Kipu saattaa turtua, mutta seurauksen voi olla kuluma, joka johtuu väärästä liikeradasta.
kuvaaja Sakari Viita (Riitta Pasanen-Willberg, Leena Porri, Raisa Vennamo, Katariina Vähäkallio, Riitta Vainio Naisen kyynär, 1994)
Tanssin moninainen tulkinta
Opiskeltuaan modernia tanssia ensin Suomessa Riitta Pasanen-Willberg lähti Amsterdamiin, missä hän kohtasi aivan uuden tanssimaailman. Hän tutustui muodottomilta näyttäviin tanssiliikkeisiin ja eri-ikäisiin, mm. vanheneviin tanssijoihin.
Koulu oli kohtauspaikka, jossa yhdistyivät perinteiset eurooppalaiset ja uudet tanssin virtaukset. Lisäksi hän näki uusia tapoja harjoitella tanssia ja rakentaa koregrafiaa.
Opiskelu- ja työjakso Hollannissa vuosina 1979-1986 vaikutti tutkimustyön pohdintoihin. Uudenlainen tanssimaailma herätti kysymyksiä myös siitä, mitä tanssi ylipäätään on.
kuvaaja: Kari Hakli (Maija Hänninen, Teemu Kyytinen, Kahdeksan jokea, 1997)
Lihasaistia voi voimistaa
Ihmisen tulisi oivaltaa se, että kukin on kehonsa paras asiantuntija. Uskaltamalla työstää kehon antamaa tietoa, pääsee uusiin ulottuvuuksiin.
- Sääli, ettei peruskoulumaailma ei ymmärrä ottaa kehollista tapaa hahmottaa maailmaa osaksi opetusta. Ajattelua on vaikea muuttaa. Omaan kehotietoon ja tuntemukseen tulisi kuitenkin luottaa. Nykyihmisen kinesteettinen aisti, lihasaisti on rappeutunut.
Havainnoimme asioita pelkästään silmin tai korvin. Tanssiesityksen voi kokea myös kinesteettisellä aistilla ymmärtämällä esitystä kehonsa kautta mitä esityksessä tapahtuu. Tanssitaiteen yksi merkitys on se, että se koskettaa koko olemusta.
-Jos huomaat liikehtiväsi katsoessasi esitystä, sillä on merkitystä kehosi hyvinvoinnille, kertoo Riitta Pasanen-Willberg.
kuvaaja: Sari Viika (Riitta Pasanen-Willberg ja Raisa Vennamo Naisen kyynär, 1994)
Kehoa voi ymmärtää monin tavoin
Kun liikumme, kaikki elimet ovat toiminnassa. Sisäelinten toimintaa pidetään itsestään selvänä, mutta niitäkin voidaan työstää anatomisten mielikuvien avulla. Lihasten ja sisäelinten suhdetta voidaan työstää tanssin avulla ja sisäelinten toimintaa voi aistia.
- En voi nähdä toisen kehon sisään, mutta voin antaa keinoja ja materiaalia tutustua itseensä. Työkykyä voi ylläpitää ja parantaa somaattisten (ruumiiseen, kehoon kuuluva) menetelmien avulla.
Tanssijat käyttävät esimerkiksi release- ja aligment-menetelmiä tutkivina elementtejä taiteellisissa prosesseissaan. Näiden menetelmien työkalut eivät ole konkreettisia kuten kirves ja vasara, vaan keinot ovat ajattelun tuotosta. Myös oheistekniikat kuten Pilates- ja Feldenkrais-menetelmät ovat tanssijoiden suosiossa.
- Kehoystävällisyys ei tarkoita, että teemme jotakin vähemmän. Liikkeet tehdään täysillä, mutta liikkumalla terveellisesti, kuvailee Riitta Pasanen-Willberg opetustaan.
- Muidenkin kuin tanssin ammattilaisten kouluttaminen tuntuu mielekkäältä, vaikka usein aikuisten ryhdin ja keskilinjan löytymistä täytyy opettaa alusta asti.
Riitta Pasanen-Willberg tietää mistä puhuu; hän on tanssinut 5-vuotiaasta lähtien.
Lisätietoja somaattisista menetelmistä:
Työkykyä tukeva kuntoutustoimintaa:
|
