Synnytyspelon voi voittaa
8.10.2004 YLE Teema: Puhutaan tieteestä/Helena Collin
Kun aloin odottamaan Vihtoria, ajattelin keisarinleikkausta. Kuinka helposti kävisi, kun olisi se tietty päivä, milloin menisin synnyttämään lapseni. Onnekseni päädyin kuitenkin alatiesynnytykseen, se on helpottanut elämää minun kohdallani monella tavalla.
Opettaja Tarja Vihervaaralla on terve, nyt jo 1,5-vuotias esikoinen. Hän kärsi synnytyspelosta raskauden aikana. Jokainen raskaana oleva nainen jännittää ja pelkää synnytystä. Kun pelko on suhteetonta ja epärealistista puhutaan synnytyspelosta, joka on haitallista naiselle itselleen sekä synnytykselle.
Suomalaisista naisista arviolta 6-10 prosenttia kärsii synnytyspelosta. Pelko haittaa äidin normaalia elämää, työtekoa ja perhe-elämää. Pelon määritteleminen on vaikeaa, ja oikeastaan raskaana oleva nainen itse määrittelee, milloin hän tarvitsee tukitoimia pelkonsa voittamiseksi.
- Synnytyspelkoiset ovat enemmän sairauslomalla, he käyvät useammin neuvolassa ja synnytyssairaalassa. He myös ajattelevat synnytystä melkein koko ajan, kertoo synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saisto YLE Teeman Puhutaan tieteestä -ohjelmassa toimittaja Riikka Schmidtin haastattelussa.
Synnytyspelolla monta taustaa
Synnytyspelon syyt ovat moninaiset. Tavallisin syy synnytyspelkoon on sietämättömän synnytyskivun pelko.
- Kivun lievitystä on nykyään saatavilla, mutta ehkä siihen on silti vaikea luottaa, arvioi Saisto.
Usein naiset pelkäävät sitä, etteivät he selviä synnytyksestä. Pelko koskee sekä fyysistä että psyykkistä selviämistä. Selviytymispelkoa esiintyy sekä ensi- että uudelleen synnyttäjillä.
- Samalla kun luo uutta elämää, ajatukset käyvät myös toisella äärilaidalla, kuolemassa. Pohditaan elämän perimmäisiä kysymyksiä, arvelee Saisto.
Toisinaan pelko liittyy enemmän tulevaan vanhemmuuteen kuin itse synnytykseen.
- Lapsen syntyminen on ihmiselämän suurimpia muutoksia, joka edellyttää uudenlaisen vastuunottamista, Saisto toteaa.
Saiston mukaan noin puolet synnytyspelkoisista on uudelleen synnyttäjiä.
Keisarinleikkaus vai alatiesynnytys
Synnytystä pelkäävä äiti toivoo usein sektiota eli keisarileikkausta alatiesynnytyksen sijaan. Alatiesynnytys on kuitenkin sekä äidille että lapselle turvallisempi kuin leikkaus.
Uudelleen synnyttäjät toivovat tavallisemmin keisarinleikkausta synnytyspelon vuoksi. Pelon riski on suurin silloin, kun aiempi synnytys on päättynyt päivystyskeisarinleikkaukseen tai imukuppialatiesynnytykseen.
Saiston mukaan synnytyspelko on kuitenkin riittävä lääketieteellinen peruste keisarinleikkaukselle, jos pelkoa ei saada lievitettyä sellaiselle tasolle, että alatiesynnytys tuntuu mahdolliselta.
Pelkopoliklinikalla keskustellaan
Synnytyspelkoa hoidetaan pelkoon erikoistuneilla poliklinikoilla, joita on lähes jokaisessa synnytyssairaalassa Suomessa. Lähetteen voi saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Pelkopoliklinikalla äidillä on mahdollisuus päästä kätilön tai lääkärin tai psykologin vastaanotolle.
Pelkoa puretaan keskustellen. Nainen saa tietoa esimerkiksi kivunlievityksestä sekä alatiesynnytyksen ja keisarileikkauksen eduista ja riskeistä. Keskustelussa voidaan myös käydä läpi edellistä synnytystä ja siihen liittyviä kysymyksiä.
Samalla odottaja pääsee tutustumaan synnytyssairaalaan ja sen henkilökuntaan. Vastaanotolla laaditaan lista äidin toiveista ja luonnostellaan synnytyssuunnitelma.
Mitä enemmän pelkoa on saanut työstettyä raskauden aikana, sitä vähemmän se kuormittaa synnytystä. Siksi on tärkeää, että synnytyspelkoa voi purkaa puhumalla. Synnytyspelosta kärsiville on omia tukiryhmiä, joissa puhutaan raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvistä odotuksista. Niissä myös harjoitellaan rentoutumista.
Luonnollinen, hieno synnytys
Joskus synnytyspelko menee ohi tai sitä saadaan lievitettyä niin että alatiesynnytys tuntuu luontevalta vaihtoehdolta. Erikoislääkäri Saiston väitöskirjatutkimuksen mukaan 62 prosenttia sektiota toivoneista synnytyspelkoisista naisista päättää synnyttää luonnollisesti.
- Synnytyksessä ei tarvitse olla yksin ja apua saa. Kaikki me olemme samalla puolella. Lääkärit ja kätilöt haluavat samaa asiaa perheen kanssa: onnistuneen synnytyksen ja terveen lapsen, Saisto muistuttaa.
|