Miten mediasosiologi neuvoisi lapsia ja vanhempia, jos kauppojen lelu- ja peliosastojen tarjonta alkaa pökerryttää paljoudellaan? Mitä kannattaa suosia ja mitä välttää oheistuotemarkkinoilla?
- Mitään yksittäistä tuotetta on hankala suositella, sillä hahmot vaihtelevat niin suuresti hetken ja sosiaalisen ympäristön mukaan. Jotain yleisiä neuvoja siitä, mitä kannattaa hankkia ja mitä taas välttää on kuitenkin mahdollista poimia, kertoo Annikka.
Suositeltavia oheistuotteita:
Yksi tai kaksi lapsen suosikkisarjaan liittyvää leikittävää figuuria tai lelua.
Ei kannata hankkia kestokulutushyödykkeitä (tapetit, huonekalut, verhot, vuodevaatteet, matot, lamput, kellot jne.), sillä hahmon ”elinikä” on luultavasti paljon lyhyempi kuin tuotteen käyttöikä.
Ei kannata hankkia myöskään mitään sellaista, jonka toivotaan kestävän useammalla lapsella (ulkovaatteet, paremmat vaatteet, polkupyörät, isot ja kalliit lelut), sillä nuoremmalla sisaruksella on jo omat suosikkihahmonsa ja vanhemman sisarukset hahmot ovat ”ongelmajätettä”.
Ei kannata hankkia tuotteita, joiden kohdalla ergonomisten tai käytettävyyteen liittyvien ominaisuuksien pitäisi olla ulkonäköä tärkeämpiä (ostetaan mieluummin sukat eikä kenkiä tai penaali eikä koulureppua jne.)
Elektronisten pelien, romppukirjojen ja kirjojen kohdalla kannattaa olla tarkkana, sillä oheistuotteet saattavat olla varsin huonolaatuisia, ja siksi lähinnä kertakäyttötavaraa. Samalla rahalla voi ostaa laadukkaampia ja pitkäikäisempiä tuotteita ja tyytyä oheistuotteissa halvempiin vaihtoehtoihin (sarjakuvat, korttipelit jne.).
Mitään oheistuotteita ei kannata hankkia liikaa, sillä ne menettävät kiinnostavuutensa varsin pian. Muutaman kuukauden kuluttua lapsi todennäköisesti kinuaa uusia leluja tai vaatteita, vaikka lelukopassa olisikin kymmenen ”edellisen” hahmon figuuria ja vaatekaapissa kymmenen vielä sopivaa paitaa.
