Mitä on terveellinen työaika?
16.3.2004 YLE Opetusohjelmat - Leila Haltia / Rita Trötschkes
Merkittävä osa Suomen työntekijöistä kokee uupumisen oireita ja jaksamiseen liittyviä epäkohtia. Vaikka meillä on työaikalainsäädäntö ja työehtosopimukset, syke on kiihtynyt työpaikoilla. Kun työ- ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy, voivat pitkät työajat aiheuttaa jopa sydäninfarktin tai sepelvaltimotaudin.
Professori Kari Reijula Uudenmaan Aluetyöterveyslaitokselta sanoo, että yksilön tapoihin puuttuminen ei yksin riitä, vaikka sekin on tärkeää.
Työmarkkinaosapuolia tulisi kannustaa kaikilla tasoilla yhteistoimintaan siten, että työnjohto, työntekijät, työsuojelu ja työterveyshuolto miettivät työhön ja työelämään liittyviä asioita uudelleen - kansalaiskasvatuksesta lähtien.
Miltä riskihenkilö näyttää?
Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät kuten yötyö, aikainen aamutyö, epäsäännöllinen työ tai työajan ennustamattomuus vaikuttavat työn ja muun elämän yhdistämiseen sekä terveyteen.
Vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti lapsiperheet. Vanhemmat, jotka rientävät kotiin ja yrittävät sovittaa työelämää ja perhettä yhteen, ovat riskiryhmässä. Työaikojen joustamisella voitaisiin helpottaa tilannetta.
Toinen ryhmä on nuoret, innokkaat miehet, jotka eivät osaa erottaa työaikaa, työpaikkaa, työpäivää ja kotia toisistaan. Tilanne on mutkistunut, kun rajojen ja omien voimavarojen tunnistaminen on hämärtynyt. Ylikierroksilla menevät hakeutuvat uupuneina työterveysvastaanotoille.
Tehostamalla työtä tulee kiire
Myös työprosessit ovat nopeutuneet, sillä kaikki tapahtuu nopeasti. Jos työ on kiireen vuoksi riittämättömästi suunniteltu eikä sitä ole johdettu riittävän hyvin tai henkilöresurssit on aliarvioitu, työhön menee enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Työpäivät alkavat pidentyä, sillä kiirettä yritetään kiriä kiinni. ”Dead lineja” tuntuu olevan koko ajan.
Miten terveellinen työaika katosi?
Vaikka työajan merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana, työajat eivät ole lyhentyneet eivätkä ne ole muuttuneet säännöllisiksi ja helpoiksi - pikemmin päinvastoin.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo, että perussyy työaikojen muutokselle on se, että meillä on tapahtunut suuri rakenteellinen työelämän muutos.
Vaikka vaikutusmahdollisuudet työhön pikemmin lyhentävät kokonaistyöaikaa kuin pidentävät sitä, työn suuri merkitys, tiukentuneet johtamisvaatimukset ja esimerkiksi työn tietointensiivisyys selittävät pitkää työaikaa.
Tietotyöläisten määrä on kasvanut kolminkertaisesi noin 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä tietotyöläisiä on 40 % kaikista palkansaajista. Tietotyöläisellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä suunnittelee itse oman työhönsä, käyttää informaatioteknologiaa ja hänellä on vähintään ylemmän keskiasteen koulutus. Jos puhutaan pelkästään tietotekniikasta, tietotyöläisiä on vielä enemmän.
Aikaa nukkumiseen ei ole
Tilastokeskuksen mukaan sekä miehillä että naisilla unihäiriöt ovat lisääntyneet. Aika monilla on univelkaa, sillä ns. 24 tunnin tietoyhteiskunta on muuttanut työaikoja. Työajat ovat selvästi muuttuneet epäsäännöllisiksi, levittäytyneet iltoihin ja viikonloppuihin, myös perinteinen yötyö on lisääntynyt.
Työnantaja antaa välineitä, joita voimme käyttää työssä, kotona ja työmatkoilla. Monet tekevät ylitöitä ihan omista tarpeistaan vapaaehtoisesti, sillä omatunto kolkuttaa. Ihmiset itse ilmoittivat Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan univajeen syyksi työperäiset stressitekijät.
Vapaa-aika on muuttunut
Meille tarjotaan vuorokauden ympäri viihde-, kulttuuri-, yms. palvelua. Vapaa-ajan rakenne on muuttunut siten, että television katsominen on lisääntynyt räjähdysmäisesti Suomessa. Vapaa-ajasta menee 1/3 television katsomiseen ja erilaisiin peleihin.
Muutama vuosi sitten tehty EU-mittaus kertoo, että 20 % kokonaistyöajasta oli 45 tuntia tai enemmän. Suomalaisista IT-alalla työskentelevistä noin 30 % tekee 50 tuntia tai enemmän töitä viikkoa kohti.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 23 % työntekijöistä tekee 50 tuntia tai enemmän viikossa, kun kaikki työ on laskettu mukaan. Yöllä työskentelee vähintään kerran kuussa 21 % työssä käyvistä miehistä ja 11 % naisista. (Työ- ja terveystutkimus 2001).
Pitkät työajat voivat olla terveydelle vaarallisia
Keskeiset terveyshaitat alkavat lisääntyä, kun työtä tehdään yli 50 tuntia viikossa. Todella pitkissä työajoissa alkaa unen määräkin lyhentyä. Se on samalla lähellä sitä rajaa, joka on meillä työaikalaissa eli periaatteessa työtä ei tulisi tehdä enemmän kuin 48 tuntia viikossa.
Jo pelkästään kuusi peräkkäistä yötä, jolloin nukkuu 2-3 tuntia lyhyemmän yöunen, aiheuttaa sen, että sokeriaineenvaihdunta, insuliiniresistentti ja kortisolirytmi muuttuvat. Myös immunologisessa järjestelmässä tapahtuu muutoksia.
Huolestuttavaa näyttöä on myös siitä, että todella pitkät työajat liittyvät sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin. Pientä näyttöä on siitä, että insuliinista riippumaton sokeritauti lisääntyy pitkiä työpäivää tekevillä japanilaisilla.
Lääkäri Antero Katajainen on nimennyt uusimmat työsairaudet näin:
- kiiresairaus
- univelka
- ilon puutostauti
- hullutteluvajaus
- infoähky
- kännyriippuvuus
Vaikka monet näistä asioista ovat olleet julkisuudessa, eivät sairaudet ole vielä kliinisesti hyväksyttyjä eivätkä vakiintuneita. Oikeaa tietoa näiden sairauksien esiintymisestä on, jos katsotaan kiireen tunnetta ja aikapainetta.
Mitä työrytmilleen voi itse tehdä?
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan unen määrän on oltava riittävä, että jaksaa tehdä työtä. Riittävä uni takaa sen, että yksittäiset aivosolut palautuvat, yksittäisten hermosolujen energiavarastot täydentyvät, aivot jaksavat käsitellä tietoa. Riittävä uni ehkäisee ennalta stressisairauksia.
Työyhteisö pitää rakentaa sellaiseksi, että se tukee, ja että työtoverit kannustavat toisiaan. Työn tulisi olla mielekästä, ja jokaisella täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Oman työajan pituutta tulisi seurata.
Kolmanneksi työympäristön pitää olla turvallinen ja terveellinen. Kun työkalut pysyvät oikein käsissä ja työ tulee tehtyä oikein ja ammattitaidolla, silloin lähtökohta työkyvyn ylläpitämiseen on hyvä.
Puhujat esiintyivät 15.5.2003 Työterveyslaitoksen järjestämillä työkykypäivillä Finlandia-talolla, ohjelman ensiesitys oli TV1:n Avoimessa foorumissa 22.5.2003.
|
