Napostelu maittaa, hampaiden harjaus ei
24.8.2004 Helena Collin
Vuoden 2004 Kouluterveyskyselyn mukaan koululaiset syövät epäterveellisiä välipaloja usein ja pesevät hampaitaan vain kerran päivässä. Sen sijaan kouluruoka maistuu yhä useammalle.
- Kolmannes yläluokkalaisista ja vajaa kolmannes lukiolaisista ilmoitti syövänsä epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa kouluviikon aikana. Tutkimus odottaa vielä tarkempaa selvittelyä, jotta saamme kuntakohtaisia tuloksia, täsmentää erikoistutkija Minna Räsänen Stakesista.
Epäterveellisiksi välipaloiksi lasketaan muun muassa limsat, makeiset, pitsat, lihapiirakat ja leivonnaiset.
Räsäsen mukaan tulos on odotettu ja kehitys huolestuttavaa.
Kesto 42 sekuntia.
Suukottelu ei lisää harjausta
Vuoden 2004 Kouluterveyskyselyssä selvisi myös, että yli 70 prosenttia peruskoulun pojista ja puolet tytöistä laiminlyö hampaiden harjauksen suosituksen mukaan eli kaksi kertaa päivässä.
- Nämä vielä suukottelu-iässä olevat eivät harjaa hampaitaan. Lukiolaiset sentään lisäävät harjauksen määrää, Räsänen kertoo hieman huvittuneena.
Kenen tehtävä on huolehtia koululaisten hampaiden terveydestä ja harjauksesta?
Ensisijaisesti harjaus on henkilön omalla vastuulla, mutta Räsänen toivoo, että kouluissa asiaa pohdittaisiin yhdessä.
Kesto 1.02 minuuttia.
Fluoritabletit mukaan
Oulun yliopiston professori Hannu Hausen tarkentaa, että keskeisin koululaisten suun terveyttä heikentävä sairaus on hampaiden reikiintyminen. Nykyisin noin puolella 12-vuotiaista on reikiä tai paikkoja hampaissa.
- Reikiintymistä voi hillitä välttämällä jatkuvaa napostelua ja syömällä fluoria. Jos karkkinälkä yllättää, kannattaa kaupan kassalle mennessä syödä fluoritabletti ja katkaista karkkien jälkeen happohyökkäys ksylitolipurkalla välittömästi, Hausen neuvoo.
Kouluruoka maistuu yhä useammalle
Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista pojista 83 prosenttia ja tytöistä 74 prosenttia söi koulussa tarjotun ruuan. Lukioikäisissä luvut olivat pari prosenttiyksikköä korkeammat.
Jopa kuudennes tytöistä jättää pääruoan syömättä ja syö sen sijaan leipää, juomaa ja salaattia. Kouluruoan jättää kokonaan syömättä kahdeksan prosenttia yläluokkalaisista ja kuusi prosenttia lukiolaisista.
- Kouluruokaa syödään edellisiä vuosia paremmin. Se, kuinka paljon syödään, on sitten toinen kysymys, Räsänen toteaa.
Kouluruokaan vaikuttaa Räsäsen mukaan ruokailutilanne.
Kesto 49 sekuntia.
Terveydenhoitaja neuvoo luottamuksellisesti
Kouluterveydenhuollon näkökulmasta kyselyn tulokset näkyvät arkipäivässä. Kouluterveydenhoitaja voi puuttua nuorten ongelmiin hyvin konkreettisesti.
- Jos oppilas esimerkiksi valittaa toistuvaa päänsärkyä, väsymystä tai vatsavaivoja, voi kysellä että miten nuori syö aamiaista tai lounasta. Ihminen ei toimi ilman polttoainetta, toteaa Tampereen kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi.
Järvi korostaa, että kouluruoka on etuoikeus, joka jokaisen nuoren kannattaisi käyttää hyväksi.
- Myös välipalaksi neuvomme ottamaan jotakin muuta kuin karkkia tai limsaa. Usein nuori kyllä kuuntelee terveydenhoitajaa, jos heille on syntynyt luottamuksellinen, pitkäaikainen suhde. Viime kädessä ruokailutavat tulisi opettaa nuorille yhdessä vanhempien, koulun ja kouluterveydenhuollon kanssa, Järvi sanoo.
|
