"Yli sata suoraa lähetystä - silti jännittää"

Kalle Lindroth, Bilebändi 2012 -ohjelman juontaja

Siirryit Summerista Bilebändin juontajaksi. Alkoiko ikä painaa?

Olen tehnyt Summeria neljä kesää. En ole liian vanha, mutta aikansa kutakin. Kaipasin uusia haasteita. Lauantai-illan 75-minuuttinen suora lähetys, joka pitää juontaa ja jossa pitää itsekin laulaa, tosiaankin tarjoaa sellaisia.

Jännittääkö esiintyminen koskaan?

Olen tehnyt yli sata suoraa lähetystä, mutta tuntia ennen ohjelmaa saatan lamaantua täysin. Mutta paniikin kanssa on oppinut elämään, en pelästy sitä enää. Se loppuu, kun on pakko alkaa puhua.

Joskus jännittää lähetyksessäkin. Ensimmäisessä Bilebändi-jaksossa iPad pimeni kokonaan kymmenen sekuntia ennen kuvaa. Minulla ei ollut pienintäkään havaintoa, mitä tekisin kameran edessä. Olisi vain pitänyt seisoa se laite kädessä ja selittää jotain. Mutta kolme sekuntia ennen kuvan vaihtumista se sitten onneksi menikin päälle.

Onko se tukalin tilanne, mikä suorassa lähetyksissä on sattunut?

Summerissa oli pahempi. Olimme skeittiparkissa kuvaamassa, kun yksi kaveri veti potkulaudalla temppuja.  Oli suunniteltu, että minäkin vetäisin rampin puolivälistä jonkun pienen hypyn. Juontajapari vähän yllytti ja kiipesinkin rampin päälle.

Alastulo meni ihan hyvin, mutta sitten kun päästiin tasaiselle, kaaduin tosi pahasti selälleni. Kipu oli ihan sietämätön. Korvanapista kuuluu, että puolitoista minuuttia kuvaan. Katsoin suoraan kameraan ja huidoin vain käsillä, en pystynyt sanomaan mitään.

Siitä sitten rämmittiin ylös, iskettiin jääpussit takapuoleen ja mentiin tekemään Indican haastattelu. Siitä en kyllä muista paljon mitään.

Olet ollut julkisuudessa 14-vuotiaasta asti. Voisitko tehdä työtä, jossa ei olla esillä?

En ole hakeutunut näihin töihin esilläolon takia, eli tietenkin voisin. Olen vain ajautunut alalle musiikkiluokan ja kaveripiirin kautta. Musiikin tekeminen on ollut määrätietoisempaa, mutta näyttelijän hommiin olen sattunut ihan vahingossa. Voisin kyllä olla kameran toisellakin puolella.

Millainen vahinko näyttelijähommien kanssa sattui?

Ilmaisutaidon opettaja lupasi neljä vapaatuntia, jos osallistuisimme parin kaverini kanssa erään ohjelman koekuvauksiin. Totta kai osallistuimme, tämä oli hyvä diili. Sattumoisin Nollatoleranssin päärooleihin etsittiin juuri meidän ikäisiämme kaveruksia ja meidät valittiin. Siitä menin Kotikatuun ja sitten Summeriin.

Oletko joutunut syömään paljon Hannes-pullia?

En ole joutunut syömään, eikun anteeksi saanut syödä paljoa. Kun ohjelmaa kuvattiin Tähtitorninmäellä, pullaa oli tarjolla paljon enemmän kuin myöhemmin Kalliossa. Moni asia muuttuu.

Millaisia muutoksia omaan elämääsi on tulossa lähiaikoina?

Prosessoin jatkuvasti sitä, mitä minusta tulee isona. Vaihtoehtoja ja unelmia on musiikki-, tv- ja elokuvapuolella. Saa nähdä, mihin suuntaan elämä lähtee viemään, mielenkiintoisia aikoja eletään.

Olet tehnyt Bilebändin ohessa Smakin uutta levyä. Millaisia viikkosi yleensä ovat?

Alkuviikosta säädän kaikenlaista, kuten kirjoitan biisien tekstejä. Sitten olen pari päivää studiolla nauhoittamassa levyä, joka valmistuu kesällä. Perjantaina tai lauantaina lähden Tampereelle juontamaan Bilebändin. Pari kertaa viikossa pelaan sählyä ja futista, jotta pystyisi kunnossa ja jaksaisi. Sunnuntai on vapaapäivä.

Mitä kappaletta et suostuisi esittämään?

Suostuisin vetämään ihan mitä tahansa. Vaikka biisi olisi ihan hirveä, siitä löytyy varmasti jotain hyvääkin, vaikka sitten huumorimielessä. Tämä on mun asenne elämässä ylipäätään.

Kumpi
.. on kliseisempi cover-biisi: Pepe Willbergin Aamu vai Kari Tapion Myrskyn jälkeen?

Myrskyn jälkeen. Se soi joka ikinen kerta risteilyillä, on alkanut riittää.