Median kriisi

Atte Jääskeläinen analysoi osuvasti käsillä olevaa mediakriisiä.

Viime vuosisadan alussa median menestys perustui aatteellisuuteen ja yksinoikeuteen tuoda uutisia asiakkailleen. Vuosisadan puolessavälissä menestysresepti muuttui. Lisäarvo syntyi monipuolistamalla ja viihteellistämällä sisältöä toisaalla sekä myymällä asiakaskontakteja yritysmaailmalle ja ilmoittajille toisaalla.

Media oli kuin tiimalasin keskiosa, jonka kautta sisällöt ja eurot virtasivat asiakkaiden, sisällöntuottajien, mainostajien, ilmoittajien ja uutistoimistojen välillä.

Nyt internet tuhoaa ja tulee tuhoamaan tämän toimintamallin. Asiakkailla on netin kautta pääsy lähes kaikkeen maailman uutisvirtaan - ilmaiseksi. Sisällöntuottajilla on netin kautta suora yhteys asiakkaisiin - minimaalisin kustannuksin. Mainostajilla ja ilmoittajilla on netin kautta pääsy asiakkaiden pariin - lähes ilmaiseksi.

Toki löytyy myös tasapainottavia tekijöitä. Brändeillä, tottumuksilla, sisällön paketoinnilla, tiedon edelleen jalostamisella ja nopeudella esimerkiksi talousdatan osalta on edelleen arvoa, josta ollaan valmiita maksamaan. Näiden varaan pitäisi kaupallisenkin median tulevaisuus rakentaa.

Lamaksi äitynyt taantuma nopeuttaa ja kärjistää yllä kuvattua kehitystä. Hajatiedot kaupallisen median puolelta ovat karmaisevia. Jopa 30 prosentin romahdukset mainostuloissa, paikalleen hyytynyt maksu-tv -kehitys, nettiin siirtyvä luokiteltu ilmoittelu ja laskevat levikit vievät kaupalliselta medialta resurssit, joilla sopeutua median murrokseen.

Aika ja ennenkaikkea usko tulevaan on vaarassa loppua kesken. Uhattuna on satoja työpaikkoja ja viime kädessä koko suomalainen, monipuolinen ja moniarvoinen media.

Tämä kaikki vaikuttaa myös YLEen. Mahdollistajastrategiasta löytyvä YLEn valmius lisätä yhteistyötä kaupallisen yritysmaailman kanssa tulkitaan nyt valtapyrkimykseksi.

Julkisuudessa vaaditaan YLEn toimialan rajaamista. Vuosikausien rajun saneerauksen jäljiltä vahvistunut YLE vaikuttaa yhtäkkiä liiankin vahvalta rapautuvan kaupallisen median rinnalla. Vaatimukset YLEn resurssien leikkaamisesta voimistuvat.

Huikea menestys uusissa palveluissa, jo yli 46 prosenttia yleisöstä tavoittava laadukas tv-sisältömme ja lähes yksin journalismia tekevä radiotoimintamme herättävät osassa kilpailijoissa kateutta. Vihjailut markkinahäiriköinnistä lisääntyvät.

Pitäisikö meidän siis tehdä vähemmän, huonompaa ja tehottomammin? Pitäisikö meidätkin pakottaa leikkaamaan "tasa-arvon" nimissä?

Valitettavasti en löydä sieluni sopukoiden pimeimmästäkään geenistä motivaatiota pysäyttää YLEn menestystä. Sen sijaan minun on helppo kertoa miten suunnattoman ylpeä olen YLEstä ja yleläisistä.

Olemme tiellä, jolla luomme tähän maahan jotain ainutlaatuista ja arvokasta. Nöyrästi, yhteistyöhaluisesti ja päättäväisesti.

Takaisin