Etelä-Korean hallituksen virkailija on nostanut vihreän puhelimen Panmunjomin rajakylässä ja soittanut säännöllisesti Pohjois-Koreaan joka arkipäivä kahden vuoden ajan. Kukaan ei ole vastannut puhelimen hälytysääneen rajan toisella puolella.
Keskiviikkona puhelimeen vastattiin ja punainen puhelin soi paluulinjan merkiksi. Avaus oli symbolisesti merkittävä, sillä niemimaan naapurukset ovat edelleen sodassa keskenään.
Etelä-Koreassa arvioidaan, että on vielä liian aikaista sanoa, johtaako linjan avaaminen mihinkään. Kyse oli lähinnä yhteyden testaamisesta, joka saattaa mahdollistaa joko viestien vaihtoa tai henkilökohtaisia tapaamisia.
Kymmenillä yhteyskanavilla hiljaista
Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että Koreoiden välillä on 33 kommunikaatiolinjaa, niistä viisi on päivittäiseen yhteydenpitoon ja 21 maiden välisiä neuvotteluja varten. Kaksi linjaa on varattu lentoliikennettä ja kaksi merenkulkua koskevien linjojen käsittelyyn. Kolmella kanavalla on ollut mahdollista käsitellä talouskysmyksiä. Puhelimien lisäksi maiden välillä on ollut faksiliikennettä.
Myös nämä kanavat ovat enimmäkseen vaienneet helmikuun 2016 jälkeen. Tuolloin maiden suhteet kärsivät välirikon Pohjois-Korean ydinohjelman vuoksi. Etelä keskeytti vastalauseena Kaesongin talousalueen kehittämisen. Etelä-Korean mukaan Kaesongin erityisalueesta saadut tulot hyödyttivät lähinnä pohjoisen asevarustelua.
Kuumalla linjalla vuosikymmenien historia
Kuuman linjan perustamisesta sovittiin yhteiskommunikeassa vuonna 1972. Paikaksi valikoitui Panmunjomin rajakylä, perinteinen neuvottelujen pitopaikka ja suosittu turistikohde.
Pohjois-Korea katkaisi linjan yksipuolisesti vuonna 1976 rajavälikohtauksen seurauksena. Pohjois-Korean sotilaat surmasivat kirveellä kaksi amerikkalaissotilasta puun karsimista koskevan kiistelyn vuoksi. Jännite niemimaalla kiristyi. Linjat avautuivat kuusi vuotta myöhemmin.
Linjan aukiolo symboloi suhteiden tilaa
Linja on ollut avoinna ja kiinni sittemmin useaan otteeseen vuosikymmenten varrella. Aika näyttää, millaista liennytystä kisat tuovat Koreoiden niemimaalle. Koreoiden edustajien on määrä käydä odotettuja neuvotteluja helmikuun 9:ntenä päivänä. Korkean tason neuvotteluja Etelä-Korea ja Pohjois-Korea ovat käyneet viimeksi vuonna 2015.
Valtiot perustivat kuumia linjoja kriisien aikaan
Ensimmäisen kuuman linjan perustivat Yhdysvallat ja silloinen Neuvostoliitto Kuuban kriisin jälkeen vuonna 1963. Yhteys luotiin, koska viestit saatettiin tulkita väärin suorien kontaktien puuttuessa. 60-luvun viestintämaailmassa sanomien perillemeno saattoi kestää tunteja Moskovan ja Washingtonin välillä.
Julkisuuteen ei ole kerrottu, kuinka monta kertaa Yhdysvaltain ja Venäjän välillä on käytetty kuumaa linjaa. Tiettävästi Jimmy Carter ja Leonid Brežnev keskustelivat linjalla esimerkiksi neuvostoinvaasiosta Afganistaniin vuonna 1979.
Moskova on perustanut kuumia linjoja useiden Euroopan valtioiden kanssa. Venäjä ja Kiina perustivat yhteyden vuonna 1996. Kashmirin alueesta kiistelevät Intia ja Pakistan käynnistivät kuuman linjan vuonna 2005. Kiina ja Vietnam perustivat kuuman linjan Etelä-Kiinan meren erimielisyyksien vuoksi 2013.
Kuuma linja tarkoittaa nykypäivänä moninaista esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa koskevaan luottamuksellista yhteydenpitoa ja informaationvaihtoa eri valtioiden vällillä, ei yksittäistä puhelinlinjaa.
Analyysi: Pohjois-Korea kampeaa Etelä-Koreaa irti Yhdysvaltain rinnalta