Hallitus on valmistellut perhevapaauudistusta elokuun budjettiriihestä lähtien ja linjausten on tarkoitus olla valmiina tammikuun aikana, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).
– Kokonaisuus on monimuotoinen ja monimutkainen, mutta tällä tietoa näyttäisi niin hyvältä, että saamme nuo linjaukset valmiiksi lähiviikkoina, Saarikko sanoo.
Saarikon lisäksi uudistusta valmistelevassa työryhmässä ovat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.). Myös työmarkkinajärjestöt ovat mukana valmistelussa.
Ministeri Grahn-Laasosen mukaan neuvottelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan, mutta työtä riittää.
– Voi sanoa, että siinä on paljon sovitettavaa. Uskon, että tästä yhtälöstä tullaan vielä monet keskustelut käymään, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa.
Isäkiintiötä pidennetään
Uudistuksella tavoiteltava työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisäys tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että isät saataisiin tavalla tai toisella käyttämään perhevapaita enemmän.
Käytännössä tämä tullaan todennäköisesti toteuttamaan kasvattamalla niin kutsuttua perhevapaiden isäkiintiötä, eli lisäämällä vain isille suunnattua osuutta perhevapaista.
Ylen tietojen mukaan neuvotteluissa on esillä useita malleja, joista jokaisessa isän osuutta kasvatetaan vähintään kuukaudella. Nykyään isät voivat pitää isyysvapaita maksimissaan yhdeksän viikkoa. Keskimäärin isyysvapaita pidetään kuitenkin vain vajaat neljä viikkoa.
THL:n erikoistutkija Johanna Närvi ei usko, että tulevassa mallissa isien kiintiöitä tullaan pidentämään merkittävästi. Kunnianhimoisemmat kaavailut törmäävät reunaehtoon, jossa toteutettavan malllilla ei saisi olla suuria vaikutuksia julkiseen talouteen.
– Jos isien perhevapaita pidennetään ja isät näihin mahdollisuuksiin tarttuvat, niin se lisää kustannuksia. Äitien työmarkkina-aseman merkittävä paraneminen vaatisi sitä, että vanhempien kiintiöt olisivat lähempänä toisiaan tai samanmittaisia, Närvi sanoo.
THL on esittänyt vanhempainvapaan jakamiseksi 6 + 6 +6 mallia. Vanhempainvapaa pidennettäisiin 18 kuukauden pituiseksi ja vapaa jaettaisiin kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yhden käyttäisi äiti, yhden vanhemmat jakaisivat keskenään ja yhden käyttäisi isä.
Malli on saanut kannatusta myös työmarkkinajärjestöjen piirissä. Sen takana on esimerkiksi STTK, jonka johtaja Katariina Murto on osallistunut myös tulevan perhevapaauudistuksen valmisteluun.
– Uskon, että tyydyttävä ratkaisu saadaan aikaiseksi. STTK pitää pitkän aikavälin tavoitteena tätä 6 + 6 + 6 mallia, mutta uskon, että kukaan ei ihan sitä omaa malliaan saa tässä läpi, Murto sanoo.
Uudistukselle ristiriitaisia vaatimuksia
Vaikeuskerrointa kasvattaa se, että uudistukselle asetetut reunaehdot ja tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia.
THL:n erikoistutkija Johanna Närvi huomauttaa, että esimerkiksi uudistuksen tavoite työllisyyden lisäämisestä on osin ristiriitainen sen reunaehdon kanssa, että mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään.
– Toistaiseksi on ollut avoinna, mitä nämä työllisyyttä lisäävät vaikutukset ovat. Kotihoidon tukikautta lyhentämällä olisi mahdollista saada niitä 2-vuotiasta lasta kotona hoitavia äitejä töihin, joilla on työsuhde voimassa tai hyvät mahdollisuudet työllistyä, joskin tämä joukko ei ole merkittävän suuri, Närvi sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala pitää pitkää kotihoidontukea ongelmallisena.
– Pitkät kotihoidontukikaudet ovat yksi syy, mikä syrjäyttää naisia työmarkkinoilta. Mielestäni tähän olisi pitänyt pystyä puuttumaan, mutta olen varma että näilläkin reunaehdoilla voidaan saavuttaa hyvä uudistus, Oksala sanoo.
Tukikauden lyhentämisen sijaan neuvottelupöydällä on todennäköisesti kotihoidontuen porrastaminen niin, että tuen kesto pysyy ennallaan, mutta tukia maksetaan alkupäässä nykyistä enemmän ja loppupäässä vähemmän.
Ratkaisun on lisäksi läpäistävä valtiovarainministeriön tiukka seula. Hallituksen budjettiriihessä sopimien reunaehtojen mukaisesti valtiovarainministeriön laskelmien on osoitettava, että esitetyn mallin työllisyysvaikutukset eivät ole vain toiveajattelua.
Lisää mahdollisuuksia perhevapaiden käyttöön
Tukijärjestelmää on myös tarkoitus yksinkertaistaa, mutta samaan aikaan siitä toivotaan joustavampaa.
Joustavuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi parantamalla mahdollisuuksia käyttää perhevapaita pienissä paloissa, tai pidentämällä vanhempainvapaiden käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi THL on esittänyt mallia, jossa isyysvapaita olisi mahdollista käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää 3. Nykyään isyysvapaita voi käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää 2.
Erilaisten käyttömahdollisuuksien lisääminen kuitenkin tekee järjestelmästä väistämättä monimutkaisemman.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) myöntää, että erilaisten vaatimusten yhteensovittaminen ei ole helppoa.
– Hallitus sopi näistä ehdoista budjettiriihessä ja ne ovat kiistatta tiukat. Uskon, että näiden sisällä pystytään liikkumaan niin, että erilaiset näkökulmat työelämän tasa-arvosta vanhemmuuteen, sujuvaan lapsiperhe-arkeen ja työllisyyteen tulevat huomioiduksi.
Hallituksen onnistumisen mahdollisuuksia parantaa se, että perhevapaiden uudistamistarpeesta vallitsee yksimielisyys. Asiaa ovat pitäneet esillä erityisesti työmarkkinajärjestöt. Myös lähes kaikki puolueet ovat julkaisseet omat perhevapaamallinsa.