Yle selvitti seitsemästä käräjäoikeudesta eri puolilla Suomea, kuinka paljon viime vuonna yksityishenkilöiden velkomusasioita on käsitelty käräjäoikeuksissa. Pelkästään seitsemän käräjäoikeuden alueella velkomusjuttujen määrä kasvoi hieman yli 20 000:lla. Kyse voi olla tiettyjen alueiden kehityksestä ja koko maata koskevia johtopäätöksiä kyselystä ei voi tehdä, sillä Suomessa on 27 käräjäoikeutta.
Kyse on pääosin maksamattomista pikavipeistä, kulutusluotoista, vuokrista sekä puhelin- ja sähkölaskuista. Usein tapaukset päätyvät oikeuden päätöksen jälkeen ulosottoon, jos velkoja ei saada vapaaehtoisesti perittyä.
Juridisesti kyse on niin sanotuista summaarisista velkomusasioista, eli velkojaan hakevan ja velallisen välillä asiasta ei ole riitaa.
Luvuissa ovat mukana myös riita-asiat, joissa velan vakuutena on osakehuoneisto, kesämökki tai kiinteistö, jossa voi olla omakotitalo. Silloin saatavaa vaaditaan maksettavaksi vakuuden arvosta. Tiedot siitä, kuinka paljon näitä tapauksia on, saadaan kootusti myöhemmin. Mutta nekin ovat lisääntyneet esimerkiksi Varsinais-Suomessa.
Juttuja huomattavasti aiempaa enemmän
Käräjäoikeuksista saadut tiedot käsittelyssä olleista veloista eli oikeammin velkomusasioista ovat synkeää luettavaa eri puolilla Suomea.
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa velkomusasiat lisääntyivät merkittävästi viime vuonna edellisvuodesta. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden osaston johtaja Pasi Kettula pitää tapausten määrän lisäystä viime vuonna poikkeuksellisena. Niitä on noin 5 300 enemmän kuin toissavuonna. Prosenteissakin kasvu oli noin 17 prosenttia. Kasvu oli suurta erityisesti loppuvuonna.
– Lisäys on todella huomattava verrattuna aikaisempiin vuosiin. Näissä on huoneenvuokra-asiota ja sähkölaskuja, mutta myös pikavippejä ja erilaisia kuluttajaluottoja on näissä luvuissa paljon. Kaikkien näiden yhteismäärän lisääntyminen on johtanut siihen, että näitä myös velotaan aiempaa hanakammin, Kettula sanoo.
Eniten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden alueella oli rästissä pikaluottoja ja kulutusluottoja. Vuokrasaatavien yhteydessä usein vaaditaan myös vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä.
Tietoja ei tilastoida iän tai sukupuolen mukaan, mutta Kettulan näkemys on, että maksamattomia velkoja on kaikenikäisillä ihmisillä, nuorista vanhoihin, eikä mikään ikäryhmä tai sukupuoli nouse erityisesti esiin.
Pikavippien osalta oikeus tutkii joissakin tapauksissa viran puolesta luottosopimusten olennaisten ehtojen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Näin siis voidaan tehdä, vaikka velallinen ei kiistäisi velkaa. Korkojen kohtuuttomuutta ei kuitenkaan arvioida käräjäoikeudessa, jos ehdot on kerrottu selkeästi ja ymmärrettävästi.
Kun oikeus on nuijinut päätöksen velka-asiassa, siitä lähtee tietyissä tapauksissa tieto eri rekistereihin, joka usein tarkoittaa sitä että ihminen menettää luottotietonsa, jolloin hänen elämänsä vaikeutuu huomattavasti.
Voi kuitenkin myös käydä niin, että velkoja ja velallinen ovat sopineet asian sen ollessa vielä kesken oikeudessa. Tällöin velka on selvitetty osapuolten kesken, eikä oikeuden päätöstä enää tarvita, eikä henkilö näin ollen myöskään saa maksuhäiriömerkintää.
Henkilö voidaan myös todeta varattomaksi, jolloin velkojat eivät saa saataviaan. Velkoihin joutunut voi myös hakea velkajärjestelyä, mutta jostain syystä esimerkiksi Varsinais-Suomessa velkajärjestelyjen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuonna, Kettula huomauttaa.
Pirkanmaan alueella juttujen lisäys edellisvuodesta on myös huomattava. Kasvu on lähes samaa luokkaa Varsinais-Suomen kanssa. Velkajuttuja on noin 6 000 enemmän viime vuonna kuin edellisvuonna. Pirkanmaan käräjäoikeudesta viesti on samansuuntainen kuin Varsinais-Suomesta. Suurin syy velkomusasioiden määrän suureen nousuun ovat pikavipit ja niiden helppo saatavuus.
Yleensäkin luototuksen lisääntyminen kaupankäynnissä ja kulutusluotoissa ovat aiheuttaneet yllätyksiä ihmisille, jotka eivät ole ehkä ymmärtäneet vastuidensa merkitystä, käräjäoikeus luonnehtii.
Johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro Tampereen kaupungilta arvelee, että yksi syy pikavippien nousuun Pirkanmaalla ja muissa kasvukeskuksissa voi liittyä siihen, että kaupungit ovat muuttovoittoisia ja niissä asuu paljon opiskelijoita, joilla on pienet tulot.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävien juttujen määrä on maan suurin, koska kyse on Suomen suurimmasta käräjäoikeudesta. Helsingissä kuitenkaan juttumäärien lisäys ei ole ollut niin voimakasta kuin Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Helsingin kohdalla kyse on vielä käräjäoikeuden arviosta, mutta luku on lähellä lopullista ratkaistujen tapausten määrää.
Vaikka juttujen määrä ei noussut viime vuonna dramaattisesti edellisvuodesta, trendi on koko ajan nouseva, mutta näyttäisi hieman hidastuneen edellisvuodesta.
Monella menee niin heikosti, että kännylaskukin voi olla liikaa
Helsingissä velkaneuvoja kohtaa ihmisten velkaantumista päivittäin. Asiakkaista suurin osa on sellaisia, joilla ei ole omaisuutta, ja he asuvat vuokralla, joka vie suuren osan tuloista.
– Kyllähän se kertoo ongelmasta, joka on ollut jo pidempään. Kulutusluottoja otetaan edelleen, ja ihmisillä menee sen verran heikosti, että heiltä monesti jää maksamatta aika pieniäkin summia, kuten vaikka kännykkälasku. Vuokravelat ovat sitten jo isompia, kertoo talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta.
– Jos ajatellaan viime vuosia, niin tulotaso on noussut aika rajallisesti esimerkiksi julkisella sektorilla. On viety lomarahoja ja palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Tilastojenkin mukaan kulutetaan enemmän kuin tulot ovat kasvaneet.
Passi mainitsee velkaantumisen yhtenä syynä myös ympäristöstä tulevat kulutuspaineet. Harva on ostamatta joululahjaa lapsenlapselle, vaikka siihen ei oikein olisi varaakaan.
Pikavipit näkyvät edelleen myös Helsingin velkaneuvonnassa, mutta niiden määrät ovat vähentyneet sen jälkeen, kun lakimuutoksella suitsittiin pienempien pikaluottojen korkoja.
Helsingissä, kuten muuallakaan Suomessa, ei ole mitään tyypillistä velkaneuvonnan asiakasta. Asiakaskunta on laaja ja kaikista ikäryhmistä.
– Ihmiset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin usein elämän yllättävien kolhujen takia, kuten sairastumisen, työttömyyden, avioeron tai erilaisten riippuvuuksien, kuten peliriippuvuuden takia, Passi sanoo.
Hän on yllättynyt Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan isoista velkajuttujen määrän kasvusta.
– Ei minulla näihin vastausta ole. Tuntuu vähän yllättävältä, että näin isoja lukuja on. Kyllä perusvelkaantuminen läpi Suomen on suhteellisen samantyyppistä, mutta kärjistymät ovat erityyppisiä eri puolilla maata. Jossain on ongelmana kallis asuminen, jossain muualla taas pitkät työmatkat, tai työpaikat ovat vielä tiukemmassa kuin täällä [ Helsingissä ], Passi arvelee.
Itä-Suomessa Kuopiossa velkomusjuttujen määrä on lisääntynyt viime vuonna noin 2 500 edellisvuodesta.
Oulussa taas ollaan aika lähellä Kuopion lukuja. Velkajuttujen määrissä lisäystä on noin 2 800 edellisvuoteen verrattuna.
Velkaisia ihmisiä auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar arvioi yleisellä tasolla, että niillä paikkakunnilla minne väestö keskittyy, elämisen kustannukset ovat yleensä korkeammat kuin muualla, jolloin joku lasku jää helposti maksamatta.
Kymenlaakson alueella juttumäärissä nousua on viime vuonna lähes 1 300, mikä on myös melko tuntuva lisäys edellisvuodesta.
Lapissa velkomusjuttuja oli viime vuonna noin tuhat enemmän edellisvuoteen verrattuna. Käräjäoikeudesta arvioidaan, että velkomusjuttuja on tullut lisää lähinnä pikavippien takia.
Kuluttamiseen käytettyjen luottojen lisääntymisestä on varoitettu monelta taholta. Muun muassa Suomen Pankki on varoittanut kotitalouksien velkaantumisesta ja vakuudettomien kulutusluottojen lisääntymisestä. Toisaalta suomalaiskotitalouksien nettovarallisuus on vielä kokonaisuudessaan suurempi kuin velat, varallisuutta on siis enemmän kuin velkaa.
Positiivinen luottorekisteri selvityksessä
Suomessa on käyty paljon keskustelua pikavippien lainojen koroista. Korkoehtoja on tiukennettu pienemmille lainoille jo muutama vuosi sitten.
Uudestaan on noussut esille myös positiivinen luottorekisteri, joka on käytössä monessa Euroopan maassa. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan uudestaan positiivisen luottorekisterin tarvetta. Se antaisi luotonantajayrityksille kokonaiskuvan luottoa hakevan henkilön kaikista lainoista ja tuloista, ei pelkästään maksuhäiriöistä.
Ylen kyselyssä positiivinen luottorekisteri sai laajaa kannatusta kansanedustajien keskuudessa. Selvityksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä.
Oikeusministeriön vajaa vuosi sitten valmistuneessa virkamiesmuistiossa esitettiin harkittavaksi korkokattosääntelyä myös suuremmille kuin 2 000 euron pikaluotoille.
Maksuhäiriöt kasaantuvat samoille ihmisille
Suomen Asiakastiedon tänään maanantaina julkistamista tiedoista käy ilmi, että maksuhäiriöt kasaantuvat samoille henkilöille. Yhdellä henkilöllä on keskimäärin 15 merkintää Asiakastiedon rekisterissä. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä lähentelee kaikkien aikojen ennätystä syksyltä 2016, mutta henkilöiden määrän kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen, vaikka merkintöjen määrä lisääntyi viime vuonna kymmenyksellä.
Ylen velkakoneesta voit syöttämällä tietosi velkakoneeseen arvioida, kuinka velkainen olet.
Lue myös: Suomalaiset elävät yhä hanakammin velaksi – Kulutusluottojen määrä reippaassa kasvussa
Korjaus 11.1. klo. 10.05 Muutettu kohta: asiakkaista monet ovat sellaisia, joilla ei ole omaisuutta, muotoon: suurin osa on sellaisia, joilla ei ole omaisuutta.