Energia-, ympäristö- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) haluaa nopeuttaa kivihiilen alasajoa Suomessa. Hallitus on linjannut, että Suomi luopuu hiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Kivihiilen kieltolain valmistelu on paraikaa käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM). Nyt Tiilikainen kertoo päättäneensä, että samalla selvitetään, voitaisiinko hiilestä irtautua jo vuonna 2025.
Ylen haastattelussa Tiilikainen perustelee lisätoimien tarvetta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kasvulla. Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että Suomen päästöt nousivat kuusi prosenttia vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna.
Keskeinen syy päästöjen kasvuun oli juuri kivihiilen polttamisen lisääntyminen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.
Kysytään tarkennusta: Ehdottaako ministeri, että Suomi luopuu kivihiilestä seuraavien seitsemän vuoden kuluessa? Se on lyhyt aika energiantuotannon mittapuulla.
– Mitä nopeammin (hiilestä irtaudutaan), sitä parempi ilmaston kannalta. Nyt selvityksessä katsotaan, mitkä ovat vaikutukset, jos aikataulua tiukennetaan, Tiilikainen sanoo.
Ensiavuksi maakaasua kivihiilen tilalle
Kivihiiltä käytetään edelleen yleisesti kotien lämmityksessä Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Lahdessa sekä esimerkiksi länsirannikolla Vaasassa.
Kivihiileen liittyvät poliittiset päätökset koskevat suurta osaa suomalaisista, sillä "kivihiilikaupungeissa" asuu kaukolämmöllä lämpiävissä taloissa yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä.
Jos kivihiililaitokset pannaan kylmiksi jo 2025, miten lämpöä ja sähköä riittäisi kylmimpinä pakkaspäivinä?
Tiilikaisen mukaan lyhyellä tähtäimellä hiiltä voidaan korvata sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nopeiten maakaasulla, jonka päästöt ovat noin 60 prosenttia kivihiilen päästöistä.
– Se onnistuu olemassa olevalla kalustolla. Pidemmällä sihdillä vaihtoehtoja ovat maalämpö, teollisuuden erilaisten hukkalämpöjen hyödyntäminen, biomassa ja biokaasu.
Maakaasun kulutus on puolittunut tällä vuosikymmenellä. Osasyynä tähän on maakaasun verotus, joka on kiristynyt moninkertaiseksi samassa ajassa. Monet maakaasuvoimalat ovat olleet vajaakäytöllä tai seisoneet kylminä.
Maakaasun sijaan energiayhtiöiden kannattaa polttaa kivihiiltä, koska se on halpaa ja päästöoikeuksien hinnat ovat alhaalla. Tiilikainen puuttuisi polttoaineiden ajojärjestykseen rukkaamalla energiaverotusta.
– Jotta kaupunkien kaukolämpöyhtiöillä olisi helpompaa lähteä korvaamaan hiiltä maakaasulla ehdotan, että jo 2019 alusta energiaverotusta muutetaan siten, että maakaasun kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranee.
Selvitystyö veromuutoksesta on käynnissä TEM:ssä ja valtiovarainministeriössä. Tiilikaisen mukaan veromuutoksesta pitäisi päättää syksyn budjettiiriihessä.
Vielä tätä nykyä Suomi on maakaasun hankinnassa lähinnä Venäjän putkikaasun varassa. Tiilikainen huomauttaa, että maakaasun toimituksiin on tulossa uusia vaihtoehtoja Suomen ja Viron välisen Baltic Connector -maakaasuputken valmistuessa.
Rakenteilla on myös nesteytetyn maakaasun terminaaleja, joihin kaasua voidaan rahdata tankkereilla eri puolilta maailmaa.
Tuottajat vaativat korvauksia kieltolaista?
Hallituksen aikeet kieltää kivihiilen energiakäyttö lailla on herättänyt voimakasta arvostelua energiantuottajien parissa. Alan yritysten etujärjestö Energiateollisuus ry on aiemmin todennut, että hallitus puuttuu lakihankkeella omaisuudensuojaan.
Järjestö totesi tiedotteessaan, ettei hanke onnistu ilman mittavia korvauksia tuottajille. Valtaosa kivihiililaitoksista on kuntien energiayhtiöiden omistuksessa.
Millaisiin korvauksiin Tiilikainen on varautunut?
– En minkäänlaisiin. Ilmastopolitiikka on niin vakava juttu, että puhutaan ihmiskunnan tulevaisuudesta. Haluanpa nähdä sen kaupunkiyhtiön, joka vaatii korvauksia silloin, kun päästöjä lähdetään ajamaan alas hiilestä luopumalla.
Kritiikin toinen kärki on siinä, että kivihiililaitokset kuuluvat jo EU:n päästökauppaan: Suomen laitosten sulkemisen myötä vaikkapa Puola saisi tupruutella taivaalle vastaavan määrän päästöjä entistä halvemmalla.
– Itu on siinä, että mitä useampi EU-maa liittyy hiilestä irtautumisen rintamaan, ja mitä nopeammin se tapahtuu, sen helpompi on tiukentaa päästökaupan parissa olevia päästövähennystavoitteita, Tiilikainen perustelee.
Hallitus tekee lopullisen päätöksen kivihiilen kieltolain aikataulusta jahka selvitykset valmistuvat. Tiilikainen lupaa lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden kuluessa.