Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Uutiset halutaan tietää yhä nopeammin – mieluiten vain itseä kiinnostavista aiheista

Nopean uutisoinnin merkitys on kasvanut. Kännyköistä räplätään kuitenkin usein vain uutisotsikot.

Nainen selaa puhelimella uutisia Ylen uutisaplikaatiolla.
Uutisia selaavat kännykästään niin nuoret kuin vanhatkin ihmiset. Kuva: Nella Nuora / Yle
Satu-Lotta Peltola
Avaa Yle-sovelluksessa

Miten uutisten kulutus on muuttunut viime vuosina? Mistä eri ikäryhmät uutisensa saavat? Millaiset uutiset nykysuomalaisia kiinnostavat? Onko uusi teknologia täysin jyrännyt perinteiset mediat?

Muun muassa näihin kysymyksiin Yleisradio haki vastauksia Taloustutkimuksella teettämistään tutkimuksista vuodelta 2013 ja 2017.

Maailmanmenosta halutaan tietää heti ja koko ajan

Kyselytutkimuksesta selvisi, että ihmisten nälkä saada uutiset heti on kasvanut huomattavasti neljässä vuodessa.

Kun vuonna 2013 uutistapahtumista halusi tiedon välittömästi 40 prosenttia vastaajista, niin viime vuonna vastaava luku oli jo 59 prosenttia.

Yleisötutkija Riitta Tammi Ylestä arvelee ihmisten kiireen liittyvän älypuhelimien ja mobiilisovellusten kasvavaan käyttöön uutisvälineinä.

– Mobiilikäyttö mahdollistaa nopeuden. Uutisia tulee puhelimeen jatkuvalla syötöllä. Se myös ruokkii halua olla jatkuvasti ajan tasalla maailmanmenosta.

Tammen mukaan uutisvirtaa seurataan kännykästä usein avaamatta uutissovellusta, lukemalla uutisotsikot lukitulta näytöltä.

Mobiiliuutisten aktiivikäyttäjiä on tasaisesti kaikissa ikäluokissa. Heitä on alle 64-vuotiaista suomalaisista kolmasosa ja yli 65 vuotiaistakin neljäsosa.

Riitta Tammi
Yleisötutkija Riitta Tammi Ylestä kertoo uutisten suurkuluttajien vähät välittävän personointipalvelusta. He haluavat itse valita tarjolla olevista uutisista ne, jotka lukevat. Somerakastajat taas pitävät siitä, että personoinnin avulla saavat itseään kiinnostavia uutisia. Kuva: Nella Nuora / Yle

Uutisia seurataan yhä eniten tv:stä

Miten yhä nopeatempoisessa uutiskilpailussa pärjää perinteinen media?

Hyvin!

Televisio on pitänyt paikkansa suurimpana uutisseurantavälineenä. Näin siitäkin huolimatta, että päivän uutiset on jo luettu mobiili- tai nettisivustoilta.

Uutisensa tv:stä katsovien kokonaismäärä (70 prosenttia) on pysynyt samana viimeiset neljä vuotta.

Tv-uutisfriikkien määrä tosin vähenee samassa tahdissa iän kanssa.

Kun eläkeläisistä lähes kaikki (96 prosenttia) ilmoittavat seuraavansa uutisia televisiosta, niin 18-34 -vuotiaiden joukossa heitä on enää 40 prosenttia.

Yllättävää sen sijaan on, että nuorten tv-uutiskatsojien määrä ei ole neljässä vuodessa vähentynyt, vaan päinvastoin: se on kasvanut kolmen prosenttiyksikön verran.

Uutisluokkalaiset uutisstudiossa.
Ylen uutisluokkalaisia uutisstudiossa. Television merkitys uutis- ja ajankohtaissisältöjen välittäjänä on nuorten aikuisten keskuudessa kasvanut hieman neljän viime vuoden aikana. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Myös radio on uutisähteenä pitänyt pintansa.

Molempina tutkimusvuosina, 2013 ja 2017, radiouutisia sanoi seuraavansa lähes päivittäin 51 prosenttia vastaajista. Määrä tosin pieneni myös radiossa vanhimmasta ikäluokasta nuorempiin tultaessa huomattavasti.

Sanomalehtien lukeminen vähentynyt selvästi

Painetusta sanomalehdestä uutisensa lukevia on heitäkin yhä 48 prosenttia suomalaisista. Määrä on neljässä vuodessa kuitenkin vähentynyt tasaisesti kaikissa ikäryhmissä, keskimäärin 13 prosenttiyksikköä.

Sanomalehti-ihmisissä ikäjakauma on sama kuin broadcast-uutisfriikeissä.

Eniten uutisia paperisesta lehdestä lukevat eläkeikäiset ihmiset (81 prosenttia). Kiinnostus printtimedioiden uutisiin vähenee sitä mukaa, mitä nuoremmista ihmisistä on kyse.

18–34 -vuotiaista painettua sanomalehteä luki lähes päivittäin enää 20 prosenttia ikäryhmästä.

Facebook on monien uutislähde

Sosiaalinen media on noussut rytinällä monen ihmisen uutislähteeksi.

Neljässä vuodessa somessa uutisia lähes päivittäin seuraavien määrä on lisääntynyt kymmenisen prosenttia. Heitä on aikuisista nyt 42 prosenttia. Kasvua on kaikissa ikäryhmissä.

Uutisia haetaan erityisesti Facebookista, yleisötutkija Riitta Tammi sanoo. Tavallisinta on törmätä Facebook-kavereiden jakamiin uutisiin.

– Näin tulee luettua uutisia, joihin ei muuten tarttuisi. Monet jakavat esimerkiksi lapsuusaikaisen kotipaikkakuntansa medioiden uutisia. Ne rikastuttavat uutistarjontaa. Tulee uusia aiheita ja lähteitä.

Kolme tyttöä meikkaa peilin edessä.
Nuoret hakevat omaan elämänpiiriinsä kuuluvia uutisia muun muassa netin globaaleista harrastelijasivustoista ja YouTuben vertaishenkilöistä. Kuva: AOP

Uutisen käsite on murroksessa

Tietoisuus vale-ja puoluepoliittisesti värittyneistä medioista on kasvattanut ihmisten halua pitäytyä luotettaviksi koetuissa uutisoijissa.

Riitta Tammi kertoo luotettavuushakuisuuden äärimmillään johtaneen siihen, että uutiset halutaan lukea suoraan viranomaisten tiedotteista.

Toisaalta yleisön uutisnälkä on siirtymässä perinteisistä yhteiskunnallisista uutisaiheista yhä enemmän henkilökohtaisen elämän piiriin, Tammi sanoo.

– Ihmiset haluavat tietää itseään kiinnostavista asioista, ei välttämättä koko ajan lisää tietoa politiikan tai talouden asioista.

Uutisiksi käsitetään muun muassa omaan ammattiin tai harrastuksiin liittyvät asiat ja kaikki perheaiheet. Erityisen suureen suosioon ovat nousseet tiedeuutiset.

Etenkin nuoret sukkuloivat uutisten perässä yhä enemmän globaalissa mediamaisemassa.

– Nuoret haluavat omaan elämänpiiriinsä liittyvää tietoa, esimerkiksi peleistä, musiikista, lifestylestä, muodista ja ruoasta. Näiden uutisten perässä mennään vertaissivuille, yhteisöihin, jotka jakavat tietoa ympäri maailmaa.

Katso koko tutkimus:

Excel-muodossa oleva taulukko tutkimuksen tuloksista ikäryhmittäin

CSV-taulukossa raakadata tutkimuksen tuloksista

Excel-muodossa oleva datamap csv-tiedoston sarakkeiden tulkitsemista varten

Päivitetty 11.1. klo 16.40: Lisätty liitteeksi tutkimuksen aineistona olevia taulukoita

Suosittelemme sinulle