Noin 30 kilometrin päässä Porista sijaitsee pieni Järvikylä Nakkilassa. Se eli varsin tavallista ensimmäisen sotakesän arkea heinäkuussa vuonna 1941. Yhtenä yönä tapahtui kuitenkin jotain, josta kylällä puhutaan yhä: Järvikylä joutui pommituksen kohteeksi.
Jatkosota alkoi juhannuksen jälkeisenä keskiviikkona vuonna 1941 Neuvostoliiton pommituslaivueiden rajulla iskulla Suomeen. Se oli Suomessa kauhujen päivä erityisesti eteläisen Suomen taajamissa ja palautti talvisodan pelot monien suomalaisten mieliin.
Satoja venäläisiä koneita oli noussut ilmaan erityisesti Viron tukikohdista. Ne moukaroivat yllätysiskussa muun muassa asutuskeskuksia ja teollisuuskohteita. Kovia iskuja joutui ottamaan vastaan muun muassa Turku, joka oli yksi operaation pääkohteista. Ihmisiä kuoli. Turun linna kärsi pahoja vaurioita palopommien osumista.
Nakkilan Järvikylän pommitusmysteeri
Satakunta läntisen sijaintinsa ansiosta oli suojasatama monelle tärkeälle sotatoimien tukitoiminnolle. Upseerit koulutettiin Niinisalon varuskunnassa sotien aikana.
Porin lentokenttä ja Mäntyluodon satama olivat tärkeitä erityisesti Suomen kanssa sotineelle Saksalle. Outokummun tehdas Porissa oli perustettu pääosin puolustusvoimien materiaalitarpeisiin tuottamaan nikkeliä.
Jatkosodan aikana Neuvostoliitto teki Satakuntaan ilmeisesti vain yhden pommituslennon. Sekin meni oudolla tavalla pieleen. Pommituslaivueen lastin sai niskaansa pieni Järvikylä Nakkilassa. Kukaan ei kuin ihmeen kaupalla kuollut oudossa pommisateessa, mutta tämä yli 76 vuoden takainen tapahtuma muistetaan yhä.
Muistitieto otettiin talteen
Nakkilalainen kuvausharrastaja Jouko Ranne päätti vuonna 2010 taltioida vielä elossa olleiden kyläläisten muistoja videokameralla heinäkuisesta kauhujen yöstä vuonna 1941. Tapahtumat olivat vielä hyvin muistissa kymmenien vuosien jälkeenkin.
Kaunis kesäilta oli vaihtunut hieman utuiseksi yöksi, kun pikkukylän asukkaat havahtuivat outoihin ääniin.
Teini-ikäinen Hilja Tamminen oli perheensä kanssa palannut puolenyön aikoihin talkoista ja vienyt hevosen varsoineen laitumelle, kun taivaalta alkoi kuulua koneiden ääniä. Pian pommit räjähtelivät Tammisen kodin ja naapurin pihapiirissä. He ryntäsivät ulos katsomaan, mitä oikein oli tapahtunut.
– Suulissa, jossa siskoni kanssa nukuimme, oli puolen metrin päässä sängystä sirpaleen aiheuttama reikä. Laitumella olleet lehmät olivat säilyneet vahingoittumattomina, mutta talkoohommista palanneen hevosen kyljestä löytyi kymmensenttinen sirpaleen aiheuttama haava.
Siitä lähtien tamma reagoi aina, kun taivaalla näkyi koneita. Se siirtyi heti seisomaan niin, että oli itse aina koneiden ja varsansa välissä. Kyläläisiä luonnollisesti askarrutti, miksi pommit putosivat pieneen maalaiskylään. Uskottiin, että todellisina maalina oli Porin lentokenttä ja Järvikylän peltojen muoto oli erehdyttänyt pommikoneet. Olihan yö ollut sumuinen ja näkyvyys heikohko.
Pyykit sisälle – ukonilma tulee
Eero Koivisto oli Nakkilan Järvikylän pommitusten aikaan teini-ikäinen. Eeron äiti oli kauniina heinäkuisena päivänä pessyt pyykkiä, joka jäi yöksi ulos kuivumaan. Nukkuminen jäi, kun ulkoa alkoi kuulua jyrinää. Äiti kiirehti Eeroa mukaansa ulos tuomaan pyykit sisälle, koska ukonilma oli tulossa.
– Ulkona jyrinä vaimeni. Sitten kuului kova jytinä. Ensin emme oikein tajunneet, mistä on kyse. Vasta jälkeenpäin selvisi, että lähistölle oli pudotettu palo- ja sirpalepommeja. Pommeja oli pudonnut parisataa metriä leveälle ja noin puoli kilometriä pitkälle kaistaleelle.
Eero Koiviston perheellä oli heinäpeltoa alueella, jonne pommit osuivat. Tuhot kohdistuivat lähinnä seipäillä olleeseen heinään. Toistakymmentä heinäseivästä oli katkennut juuresta ja hehtaarin kokoisella pellolla jokaisessa heinäseipäässä näkyi sirpaleiden vaikutus.
– Itse asiassa pommituksen riesa jatkui läpi talven. Jokainen heinätukko oli puhdistettava sirpaleista ennen lehmille antamista. Niitä kertyi 14 litran ämpärillinen täyteen.
Jokainen heinätukko oli puhdistettava sirpaleista ennen lehmille antamista.
Eero Koivisto
Muistitiedon mukaan heinäkuun 1941 oudossa pommituksessa Nakkilan Järvikylässä vain yksi ihminen haavoittui lievästi. Laajalle alueelle levinneet sirpaleet olisivat voineet aiheuttaa paljon pahempaakin jälkeä.
Jatkosodassa kuoli satoja ihmisiä pommituksissa
Neuvostoliitto jatkoi pommituslentoja Suomeen pitkin ensimmäistä sotakesää ja niitä tehtiin koko jatkosodan ajan. Suomen ilmatorjunta oli kehittynyt huimasti talvisodan ajasta, samoin kuin ilmavoimien kalusto. Talvisodassa neuvostokoneet olivat saaneet hääriä Suomen taivaalla paljon vapaammin.
Yli kolme vuotta kestäneen jatkosodan aikana Neuvostoliitto teki pommituslentoja yhtä paljon kuin vain kolmen kuukauden talvisodan aikana. Arviot kuolonuhrien määrästä jatkosodan pommituksissa vaihtelevat, mutta ne nousevat joka tapauksessa lähelle tuhatta uhria. Sadat rakennukset tuhoutuivat ja vieläkin useampi kärsi vaurioita.
Nakkilan Järvikylä sai elää ensimmäisen sotakesän jälkeen ilman uusia pommituksia. Ainoaksi jääneen kauhujen yön jäljet näkyvät yhä. Pomminsirpaleiden kaivamia koloja löytyy yhä vanhoista rakennuksista.