Finanssivalvonta (Fiva) julkaisi keskiviikkona kannanoton jonka mukaan niin sanottu screen scraping -tekniikka ei ole riittävän turvallinen otettavaksi käyttöön uuden PSD2-maksupalveludirektiivin siirtymäaikana.
Pankkien tilitiedot kolmannelle osapuolelle vapauttavan direktiivin täytäntöönpano on reilusti myöhässä, koska turvallisuuden takaavat tekniset määräykset ovat vielä työn alla.
Siirtymäaikana monet perinteisten pankkien kilpailijat, kuten Ferratum, ovat käyttäneet screen scraping -tekniikkaa asiakkaan suostumuksella. Ferratumissa petyttiinkin Fivan linjaukseen.
– Tämä ei luo uskoa, että lyhyellä aikavälillä syntyisi PSD2-direktiivin tarkoittama yhtenäinen maksualue Eurooppaan. Meidän näkökulmastamme nyt pitää jokaisessa maassa miettiä erikseen, mitkä ovat tulkinnat ja kuinka voidaan toimia. Yhtenäisten teknisten standardien puuttuessa tulee nyt näitä maakohtaisia kannanottoja, varatoimitusjohtaja Jussi Mekkonen sanoo.
18 kuukauden siirtymäaika on aika pitkä nykymaailmassa.
Jussi Mekkonen
Mekkonen siirtyi Nordeasta Ferratumin palvelukseen viime syksynä. Hän vastaa Ferratumin laajentumisesta ja teknisestä kehityksestä. Ferratumin liikevaihdosta noin 15 prosenttia tulee Suomesta.
– Olemme käyttäneet screen scraping -tekniikkaa, kun asiakas on hakenut luottoa. Nyt me tutkimme, miten tämä [Fivan] kannanotto vaikuttaa siihen asiaan Suomessa, vai vaikuttaako mitenkään, Mekkonen jatkaa.
Mekkonen katsoo, että pitkälle vuoteen 2019 kestävä siirtymäaika yhdistettynä Fivan kannanottoon on askel taaksepäin pankkitoimialan teknisessä kehityksessä Suomessa.
– Finanssivalvonta on lähtenyt rajoittamaan fintech-toimialan kehitystä Suomessa. Uusia palveluntarjoajia ei taida syntyä kovin paljon, Mekkonen arvioi.
Niin ikään screen scraping -tekniikkaa käyttänyt ruotsalainen maksupalveluryritys Klarna Group tiedotti torstaina, että se ei tällä hetkellä tarjoa palvelua Suomessa Fivan keskiviikkoisen linjauksen takia.
Suomessa Fivan kannanottoa katsotaan toisin silmin. Sitä kiitellään siitä, että se takaa turvallisen asioinnin pitkän siirtymävaiheen aikana.
– Kannanotto on selkiyttänyt tilannetta, johtaja Liisa Kanniainen Nordeasta toteaa lyhyesti.
Suomen suurimmat pankit Nordea ja OP ovat aloittaneet oman valmistautumisensa maksupalveludirektiivin mukaiseen tulevaisuuteen jo aikoja sitten. Kummassakin pankissa on avattu testialusta kumppaniyrityksille, jossa ne voivat kokeilla omia sovelluksiaan pankin rajapinnoilla.
– Julkaisemme tänään torstaina verkkosivuillamme olevassa portaalissa ohjeemme [uusien palvelujen] kehittäjille. Siinä on testidataa, joka auttaa kehittäjiä tutustumaan meidän rajapintoihimme ja tekemään siinä hiekkalaatikossa omia sovelluksiaan, OP:n digitaalisten liiketoimintojen johtaja Anders Stenbäck kertoo.
OP ei kerro, kuinka monta yritystä hyödyntää sen tarjoamaa testialustaa. Stenbäck ei myöskään usko, että uusia palveluja julkistettaisiin vielä siirtymäaikana.
Tämä on suurin murros, jonka olen kohdannut työurani aikana.
Liisa Kanniainen
Nordeasta kerrotaan, että heidän kehitysohjelmassaan on mukana toista tuhatta kumppania. Uusien sovellusten julkistaminen siirtymäaikana on Nordeassakin vielä mietinnässä.
– Periaatteessa mahdollista tuoda markkinoille uusia palveluja kumppaneiden kanssa jo siirtymäaikana, kun rajapinnat ovat valmiit ja tarvittavat viranomaisluvat ovat kunnossa. Toisaalta onko järkevää luoda hieman aiemmin kansallisia palveluja, kun valmisteilla ovat kuitenkin yhteiset standardit koko EU:n tasolla, Nordean kehitysjohtaja Jarkko Turunen pohtii.
Finanssivalvonta on perustanut direktiivin voimaantulon seurantaa varten erityisen seurantaryhmän, jossa ovat mukana Suomessa toimivat rahalaitokset ja keskeiset viranomaiset.
– Olemme saaneet tosi hyvää palautetta seurantaryhmän toiminnasta. Ryhmään olisi tullut paljon enemmän jäseniä kuin pystyimme ottamaan vastaan, Finanssivalvonnan lakimies Sanna Atrila sanoo.
Maksupalveludirektiivi on teettänyt Finanssivalvonnassa kiitettävästi töitä. Lain laadinnassa on oltu mukana alusta asti ja teknisiin viilauksiinkin on päästy vaikuttamaan. Atrilan mielestä Suomessa pankit ovat myös jo varsin valmiita ottamaan vastaan tulevat muutokset.
– Käsityksemme mukaan pankit ovat Suomessa varautuneet hyvin direktiivin voimaantuloon ja pystyvät mahdollisesti avaamaan rajapinnat kumppaneille jo ennen vuoden 2019 syksyä.
EU-tason teknisten määräysten uskotaan olevan valmiina syksyllä 2019 eli noin puolentoista vuoden kuluttua. Määräykset on lopullisesti hyväksyttävä parlamentissa.