Jyväskyläläinen Hanne-Mari Miskala tekee töitä markkinointitoimiston kehitysjohtajana. Kotona odottaa lapsiperheen arki. Rajanveto työn ja yksityiselämän välillä vaatii jatkuvaa harjoittelua.
– Yleensä huiske kotona vie ajatukset pois työstä, mutta yritän myös hallita puhelimen käyttöä.
Viestintäteknologia mahdollistaa joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta samalla se tuo jännitettä, että pitäisi olla aina tavoitettavissa ja saavutettavissa.
Käytännössä Miskala on päättänyt, ettei avaa työsähköpostejaan ensimmäiseksi aamulla, vaan säästää postit työpaikalle.
Hän on myös vähentänyt puhelimen pimputusta poistamalla sähköposti-ilmoitukset käytöstä. Työkavereiden kanssa viestintä tapahtuu yleensä Hangouts-sovelluksella. Sen viestien tietää liittyvän työasioihin.
Työ tulee taskussa kotiin
Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on haaste, jonka kanssa moni painii. Ongelma ei ole uusi, mutta viestintäteknologian kehittyminen hivuttaa koko ajan helpommin töitä kotiin.
Kun sähköposti on jatkuvasti käden ulottuvilla kännykässä ja etätyöjärjestelmät antavat mahdollisuuden jatkaa työn tekemistä kotona, lepoajasta huolehtiminen jää työntekijän omien taitojen varaan.
Pitääkö työntekijän olla aina tavoitettavissa?
Jonna Leppäkumpu tutki Jyväskylän yliopiston viestinnän pro graduaan varten asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevien ihmisten työn ja yksityiselämän rajankäyntiä. Ihmisten tavat suhtautua yhteydenottoihin työajan ulkopuolella vaihtelivat suuresti.
Osa ei suostunut edes lataamaan sähköpostisovellusta puhelimeensa, etteivät viestit häiritse omalla ajalla. Toiset lukivat työposteja kotona mielellään, sillä kokivat sen helpottavan seuraavaa työpäivää.
– Siinä mielessä tilanne on hankaloitunut, että viestintäteknologia mahdollistaa joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta samalla se tuo jännitettä, että pitäisi olla aina tavoitettavissa ja saavutettavissa, Leppäkumpu arvioi tutkimuksensa lähtökohtia.
Pelisääntöjä oletusten tilalle
Työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa suurin ongelma ei ehkä olekaan töiden hiipiminen kotiin, vaan avoimien pelisääntöjen puuttuminen. Sen, onko työviestien lähettäminen sopivaa myös työajan ulkopuolella ei pitäisi perustua olettamuksiin:
– Työyhteisöissä täytyy keskustella, mitkä ovat rajat. Missä määrin työnantaja odottaa että olet tavoitettavissa ja missä määrin työntekijät haluaa olla tavoitettavissa, Leppäkumpu summaa.
Yhteisten pelisääntöjen merkitystä korostaa myös työn ja perheen yhteensovittamisesta väitöskirjansa tehnyt akatemiatutkija Mia Tammelin. Hän ei kuitenkaan usko, että työpuhelimen äänet stressaisivat suurinta osaa työntekijöistä. Ongelmia syntyy vasta, jos työ pyörii koko ajan mielessä.
– Kuitenkin tavoitteena on että kaikki jaksaisi tehdä töitä. Se on myös organisaation etu, että töitä ei tehdä koko ajan ja polteta itseä loppuun.
Pomosta mallia?
Esimiehen esimerkillä voi olla ratkaiseva merkitys työpaikan viestintäkulttuurin muotoutumiseen.
Jos pomo lähettää viestejä keskellä yötä, pitääkö rivien välistä lukea, että työntekijänkin olisi hyvä ajatella työasioita?
– Johtajan kannattaa miettiä minkälaisia käsityksiä syntyy siitä, jos viestintää tapahtuu huomattavia määriä työelämän ulkopuolella, Jonna Leppäkumpu huomauttaa.
Toisaalta johtaja voi nostaa asian keskustelun kohteeksi ja aloittaa neuvottelun yhteisistä pelisäännöistä.
Tuleva sukupolvi ei tee eroa työn ja vapaan välillä
Suomalaiset tunnetaan korkeasta työmoraalistaan. Tutkija Mia Tammelinin mukaan työ on monella tapaa ollut aikaisemmin ihmisen mitta. Tunnollisuus voi kuitenkin koitua ongelmaksi työkulttuurin ja viestintäteknologian kehittyessä.
Älypuhelin on tahmea laite. Se hiipii käteen ja sitä tulee käytettyä.
Mia Tammelin
– On sanottu että älypuhelin on tahmea laite. Se hiipii käteen ja sitä tulee käytettyä, Tammelin luonnehtii.
Työpaikoilla ollaan vasta nyt havahtumassa teknologian tuomaan muutokseen työn ja vapaa-ajan hallinnassa.
Toisaalta myös työntekijät muuttuvat. Jonna Leppäkumpu ennustaa tulevien työsukupolvien liukuvan sujuvasti työstä vapaalle ja päin vastoin.
– Ajallista ja fyysistä joustamista tulee luultavasti jatkossa enemmän, kun työn luonne muuttuu vielä enemmän asiantuntijatyöksi. Silloin työ ei ole aikaan ja paikaan sidottua.
Yritys ei velvoita, ystävyys kyllä
Hanne-Mari Miskalan työpaikalla ei ole erikseen sovittu, pitääkö viesteihin vastata myös vapaa-ajalla. Sanaton yhteisymmärrys ja työkavereiden samanlainen elämäntilanne on kuitenkin pitänyt viestitulvan hallinnassa.
– Jos joku soittaa minulle illalla, niin en koe että olen yritykselle velvollinen vastaamaan puheluun. Mutta tottakai haluan auttaa työkaveria tai asiakasta.