Venäjän duumassa kaavaillaan lainmuutosta, joilla suitsittaisiin kutsuntojen välttelyä.
Venäjällä arvioidaan olevan peräti 170 000 miestä, jotka välttelevät asepalvelukseen joutumista pakoilemalla kutsuntamääräyksen vastaanottamista.
Venäjällä asevelvollisuus koskee 18–27-vuotiaita miehiä. Palvelusaika on yksi vuosi.
Venäjän parlamentin alahuoneessa esitellyssä lakimuutoksessa kutsuntojen välttelystä pyritään tekemään rangaistavaa.
Venäjä on pyrkinyt siirtymään asevelvollisuusarmeijasta palkka-armeijaan, mutta presidentti Vladimir Putin on myöntänyt budjettirajoitteiden hidastavan hanketta.
Siksi yhä useampi asevelvollinen haluttaisiin oikeasti armeijan riveihin.
Painetta luo myös väestönkehitys – asevelvollisuusikään tulevissa ikäluokissa on yhä vähemmän nuoria miehiä otettavaksi armeijaan.
Nyt asevelvollisuusiässä ovat vuonna 1999 syntyneet, ja tuona vuonna syntyvyys oli Venäjällä matalimmillaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Kutsuntamääräystä karkuun
Lakihanketta esittää duuman puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Andrei Krasov, Venäjän sankari -arvonimellä palkittu entinen laskuvarjojoukkojen eversti.
Hankkeella on tiettävästi Venäjän hallituksen tuki.
Nykyään määräys kutsuntoihin pitää toimittaa henkilökohtaisesti ja kutsutun pitää kuitata määräyksen saaminen.
Jos henkilö kutsuntamääräyksen saatuaan välttelee kutsuntoja, seurauksena voi olla enimmillään kahden vuoden vankeusrangaistus.
Niinpä moni nuori venäläismies on pyrkinyt välttämään itse kutsuntamääräyksen vastaanottamista.
Tämä porsaanreikä halutaan siis tukkia. Lakihankkeessa kutsuntamääräys voitaisiin toimittaa kirjattuna kirjeenä ja riittäisi, että joku aikuinen kutsuttavan perheestä kuittaisi kirjeen vastaanottamisen.
Kutsuntaikäisen pitäisi ilmoittautua itse kutsuntalautakunnalle, jollei hän ole saanut kutsua.
– Nuoren miehen, joka on täyttänyt 18 vuotta, täytyy tietää, että kutsunnat koskevat häntä. Ellei hän saavu kutsuntalautakuntaan, häntä on pidettävä karkurina. Kaikki muu on viekastelua, liittoneuvoston puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Frants Klintsevitš sanoi Komsomolskaja Pravda -lehdelle (siirryt toiseen palveluun).
Ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että uudistus pitäisi toteuttaa asteittain, ettei kutsuntojen välttelystä nostettujen rikosjuttujen määrä kasva räjähdysmäisesti.
Pelottava asevelvollisuus
Asevelvollisuuden välttely on vanha ongelma Venäjällä, sillä asepalveluksella on ollut musta maine väkivaltaisen simputuksen (dedovštšina) ja ylipäätään varusmiesten välinpitämättömän kohtelun takia.
Laajalla Venäjänmaalla monet varusmiehet ovat joutuneet suorittamaan asepalveluksensa valtavien etäisyyksien päässä kotoaan.
Varmin keino välttää asevelvollisuus on ollut hakeutua korkeakouluihin. Korruptio, kutsuntojen välttely ja asevelvollisten heikko terveys ovat myös leikanneet palvelukseen oikeasti saapuvien varusmiesten määrää.
Varakkaiden perheiden lasten on näissä oloissa ollut helpompaa välttää asevelvollisuutta, mikä on entisestään heikentänyt tunnetta siitä, että asevelvollisuus aidosti koskisi kaikkia kansalaisia.
Simputusta on viime vuosina ainakin jossain määrin onnistuttu suitsimaan. Erityisesti tähän on vaikuttanut palvelusaikojen lyhentäminen kahdesta vuodesta yhteen vuoteen.
Aiemmin toista vuotta palvelevat "papat" (dedy) simputtivat raa'asti ensimmäistä vuotta palvelevia ja nämä vuorostaan maksoivat kalavelat seuraavalle palveluserälle.
Yhden vuoden malli on jossain määrin purkanut tätä kulttuuria.
Samaan aikaan Venäjä on siirtynyt hiljalleen kohti palkka-armeijaa.
Vuonna 2015 palkattuja sotilaita (kontraktniki) oli ensi kertaa enemmän kuin varusmiehiä: sopimuksella palveli 352 000 miestä ja varusmiehenä 297 000.
Viime lokakuussa presidentti Vladimir Putin ilmoitti (siirryt toiseen palveluun), että Venäjä luopuu asteittain yleisestä asevelvollisuudesta.
Palkka-armeijaan saattaa olla yhä vaikeampi löytää halukkaita, arvioi Venäjän armeijaan perehtynyt journalisti Aleksandr Golts.
Golts kirjoitti lokakuussa Ježenedelnyj žurnal -verkkojulkaisussa (siirryt toiseen palveluun), että Ukrainassa käyty salainen sota on saattanut heikentää värväytymisinnokkuutta, samalla kun sotilaiden palkat eivät ole merkittävästi nousseet ja inflaatio on heikentänyt niiden ostovoimaa.
Enemmistö kannattaa yhä yleistä asevelvollisuutta
Toisaalta mielipidemittausten valossa Venäjällä on edelleen vahvaa kannatusta asevelvollisuusarmeijalle.
Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen vuoden 2017 kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) 58 prosenttia vastaajista kannatti yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, kun taas 37 prosenttia kannatti siirtymistä palkka-armeijaan.
Vuonna 1997 asetelmat olivat päinvastaiset: 55 prosenttia oli palkka-armeijan kannalla, kun taas vain 33 prosenttia kannatti asevelvollisuuden säilyttämistä.
Toisaalta lukemien sisällä on selviä ja jyrkkiä eroja, ikäluokan ja asuinpaikan mukaan, kertoo Interfax (siirryt toiseen palveluun).
Eniten asevelvollisuuden säilyttämistä kannalla olivat eläkeläiset (66 prosenttia), yli 55-vuotiaat (63 prosenttia), keskimääräistä heikommin koulutetut (63 prosenttia) ja kylien asukkaat (61 prosenttia).
Palkka-armeijaan siirtymisen kannalla olivat koululaiset ja opiskelijat (50 prosentti), alle 25-vuotiaat venäläiset (45 prosenttia), moskovalaiset (51 prosenttia).
Ylipäätään vastaajista 61 prosenttia katsoi, että perheenjäsenen olisi kutsun saatuaan mentävä armeijaan, kun taas 23 prosenttia alkaisi etsiä tälle keinoa välttää palvelus.
