Koleana joulukuisena talvipäivänä vuonna 1947 pienilukuinen joukko, ehkä noin tusinan verran ihmisiä, kokoontuu Brightonissa Woodvalen hautausmaalle. Vainajien viimeinen leposija tunnetaan jylhästä ja mahtipontisesta goottilaisesta arkkitehtuuristaan, joka tuo paikkaan salaperäistä, ehkä hieman pelottavaakin tunnelmaa. Ympäröivä seutu on kuuluisa ikivanhoista pakanallisista palvontapaikoistaan, joten tämä jos mikä on suorastaan loistava näyttämö Suuren Pedon viimeiselle matkalle.
Hautajaisseurue vaeltaa hitaasti tummanharmaiden ja patinoituneiden hautakivien halki kohti krematoriota, jonka keskellä oleva terävähuippuinen torni hipoo taivaita. Mustavaristen satunnainen raakunta leikkaa ilmaa. Kohta hautausmaalla alkaa kuulua myös toisenlaisia ääniä: nyt krematoriossa kaikuu sanoja, lauseita, ohjeita ja loitsuja Gnostisesta messusta, Panin Hymnistä ja Lain Kirjasta. Samalla Suuren Pedon fyysinen ruumis syttyy tuleen ja palaa tuhkaksi – hänen omien kirjoituksiensa saattamana. Jäljelle jäänyt tuhka lähetetään myöhemmin Yhdysvaltoihin, jossa se haudataan New Jerseyssa sijaitsevan talon pihalle.
Uskontoa vai filosofiaa
Okkultisti ja maagikko, kirjailija, taiteilija ja vuorikiipeilijä Aleister Crowley (1875–1947) oli elinaikanaan kiistelty ja ristiriitainen hahmo. Hän oli myös julkisuuden henkilö ja paheellisuuden ruumiillistuma, josta revittiin pöyristyttäviä sensaatio-otsikoita parhaaseen iltapäivälehtityyliin. Toisaalta Crowley herätti valtavaa kiinnostusta aikalaisissaan, ja hänen ystäväpiiriinsä lukeutuivat muun muassa kirjailijat Ian Fleming ja Aldous Huxley. Viimeiset elinvuotensa Crowley kuitenkin vietti hiljaisuudessa, poissa skandaalien ja kuohujen keskeltä.
Vuosikymmeniä jatkunut huumeiden käyttö ja enemmän tai vähemmän riettaat seksi-iloittelut olivat vaatineet veronsa, ja taloudellisten vaikeuksien piinaama maagikko asui loppuelämänsä Ison-Britannian Hastingsissa sijaitsevassa vierasmajassa. Vaatimattomat hautajaiset olivat oikeastaan looginen päätös hiipuville voimille, joille viimeinen niitti oli krooninen keuhkoputkentulehdus.
– Ehkä hän mietti elämänsä loppupuolella, olisivatko hänen oppinsa voineet saada enemmän jalansijaa ihmisten keskuudessa. Ja ehkä hän oli pettynyt sellaisiin ihmisiin, jotka eivät olleet hänen ajatuksiaan löytäneet tai ymmärtäneet. Toisaalta taas Aleister Crowley teki valtaisan määrän asioita, joista monet ihmiset voivat vain unelmoida, Marko Meretvuo pohtii.
Meretvuo on suomentanut osittain äskettäin julkaistun Uuden aikakauden profeetta – Aleister Crowleyn koottuja kirjoituksia -teoksen. Laaja käännöskokoelma sisältää 22 Crowleyn kirjoitusta sekä sarjan erilaisia rituaaleja ja harjoituksia. Crowleyn ajatusmaailmaan perehtyneen Meretvuon mukaan tämä on ollut äärimmäisen monipuolinen kirjoittaja.
– Hän on luonut myös laajan runollisen tuotannon, puhumattakaan uskonnollis-filosofisista teksteistä, joista osa on kirjoitettu eräänlaisessa innoittuneessa tilassa.
Crowleyn filosofian – niin, on vaikeaa sanoa, onko kyseessä uskonto vai filosofia – Marko Meretvuo löysi parikymppisenä erään ystävänsä myötävaikutuksella.
– Kaverini vinkkasi, että koska olet kiinnostunut tällaisista asioista, kannattaa lukea Crowleyn Lain Kirja. Toki olin nimen kuullut jo aiemmin Ozzy Osbournen Mr. Crowley -kappaleesta.
Dekadenssi vetoaa rock-muusikoihin
You fooled all the people with magic / Yeah, you waited on Satan's call, vaikeroi Ozzy Osbourne tuttuun tyyliinsä vuonna 1980 ilmestyneellä Mr. Crowley -biisillä, joka on vain yksi esimerkki siitä, millaista kiinnostusta Aleister Crowley on herättänyt rock-muusikoiden parissa.
Hänen hartaaseen ihailijakuntaansa kuuluu etenkin metallimuusikoita, kuten Led Zeppelinin kitaristi Jimmy Page ja Iron Maidenin laulaja Bruce Dickinson, puhumattakaan lukuisista black metal -yhtyeistä. Myös The Doors -yhtyeen Jim Morrison oli Crowley-fani ja maagikon hahmo löytyy esimerkiksi The Beatlesin Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band -klassikkoalbumin kannen kasvomerestä. Niin ikään David Bowie tunsi 1970-luvulla vastustamatonta vetovoimaa Crowleyn suuntaan.
Okkultismi, individualismi, boheemit ja paheelliset elämäntavat, alituinen matkustelu maailman jokaiseen kolkkaan, kovat huumeet, holtiton seksi ja yleinen dekadenssi – rock-muusikoiden Crowley-ihailulle ei syytä ole vaikeaa löytää.
– 1900-luvun alussa Crowley oli elämäntapojensa suhteen niin paljon aikaansa edellä, että tämä nosti hänet sittemmin postmodernin ajan vastakulttuureissa lähes jumalan asemaan. 1960-luvun nuoriso tajusi, että Crowley oli tehnyt heidän juttujaan jo puoli vuosisataa aiemmin. Hän oli myös yksi ensimmäisistä länsimaisista ihmisistä, joka harrasti joogaa ja meditointia. Nämäkin asiat tulivat vahvasti muotiin 60-luvulla, Marko Meretvuo toteaa.
Rock-muusikoita lienee myös kiehtonut Crowleyn filosofian ydinkohta, joka tulee esille Lain Kirjassa. Ohjeistus kuuluu, että "tee mitä tahdot".
Thelema-uskonto syntyy
Varakkaasta perheestä lähtöisin oleva Crowley ryhtyi flirttailemaan erilaisten esoteeristen salaseurojen ja seremoniallisen magian sekä huumeiden parissa jo 1800-luvun lopulla, mutta varsinainen käännekohta henkisen tiedon valtateillä tapahtui vuonna 1904. Tuolloin Crowley ja hänen vaimonsa Rose matkasivat Egyptiin, jossa tapahtui kummia. Muinaisegyptiläisen Horus-jumalan sanansaattajan Aiwassin ääni ryhtyi kuiskimaan asioita Crowleyn korvaan, ja näistä viesteistä syntyi Lain Kirja, johon perustuu Crowleyn luoma uusi uskonto, Thelema. Crowley oli luonnollisestikin tuoreen maailmanjärjestyksen profeetta, jolla oli uudessa kultissa vastaava asema kuten Jeesuksella kristinuskossa tai Muhammedilla islamissa.
"Tee mitä tahdot" -lauseen lisäksi uskonnossa korostetaan, että "jokainen mies ja jokainen nainen on tähti". Thelema yhdistelee toisiinsa muinaisia uskontoja sekä rituaalimagiikkaa, ja esimerkiksi sen kosmologia perustuu egyptiläisiin jumaliin ja jumalattariin.
– Oleellista tässä on se, että jokainen syvempiä viisauksia etsivä ihminen huomaa, ettei hän voi hakea tällaisia asioita itsekkäästi. Pitää ymmärtää, että hänen elämänsä on tavalla tai toisella sidoksissa isompiin kohtaloihin, kansakuntiiin ja sivilisaatioihin. Siksi tällaisen kirjan ja uskonnon luominen on ollut tärkeää. Näin on ollut myös Crowleyn kohdalla, Marko Meretvuo pohtii.
Meretvuon mukaan Crowleyn uskonnollis-filosofisen järjestelmän tietyt yhteiskunnalliset puolet voivat kauhistuttaa nykyihmistä, koska ne eivät sovi kovinkaan hyvin yhteen demokraattisen ja ihmisarvoa korostavan ajattelun kanssa. Järjestelmässä ihmiset jaetaan orjiin ja kuninkaisiin.
– Theleman yhteiskunnallisesta puolesta löytyy yhtymäkohtia entisaikojen aristokraattisiin hallintojärjestelmiin, esimerkiksi muinaiseen Spartaan.
Lain Kirjan tekemisen aikoihin Crowley rupesi myös liittämään itseensä Johanneksen ilmestyksessä olevaa Pedon lukua, eli numeroa 666. Kun tähän ynnätään vähemmän konventionaalisten elämäntapojen lisäksi se, että Crowley kutsui itseään Suureksi Pedoksi, ei ole ihme, että hänet leimattiin saatananpalvojaksi.
– Crowley ei missään vaiheessa korostanut tällaista myyttistä paholaishahmoa omassa oppijärjestelmässään. Kieltämättä tähän liittyy piirteitä, joiden perusteella Crowleyn voidaan sanoa omana aikanaan ansainneen jonkinlaisen satanismin isoisän tittelin. Lisäksi jotkut uskonnolliset tahot pitävät Crowleyn kirjoituksia pimeyden voimien sanelemina. Olisihan se tietysti kiehtova ajatus, jos näin olisi ja tuollaisia voimia olisi olemassa, Marko Meretvuo sanoo.
Rajoittamatonta seksuaalimagiaa
Crowleyn uskonnollinen kultti lihallistui Italian Sisiliassa, jonne hän perusti vuonna 1920 Theleman luostarin, eräänlaisen omien oppiensa mukaisen utopian. Thelemassa palvottiin auringonjumala Rata, luettiin Gnostista messua ja harjoitettiin rituaalimagiikkaa. Ilmeisesti elämä yhteisössä oli varsin sekavaa ja hallitsematonta, ja vuonna 1923 eräs luostarin asukkaista menetti henkensä. Crowleyta ryhdyttiin syyttämään rituaalien ohessa suoritetuista eläin – ja jopa ihmisuhreista, ja hänet karkoitettiin Italiasta. Samalla päättyi myös luostarin toiminta, josta on enää jäljellä huonokuntoinen ja hylätty, graffiteilla sotkettu rakennus.
Omana aikakautenaan Aleister Crowley nimettiin mediassa maailman moraalittomimmaksi mieheksi, ja tähän oli osittain syynä hänen biseksuaalisuutensa. Crowleylla oli jatkuvasti suhteita sekä naisiin että miehiin, joiden kanssa hän harjoitti kaikkia mahdollisia seksin muotoja sadomasokismista seksuaalimagiaan. Tässäkin mielessä Crowley oli edellä aikaansa.
– Crowley näki seksuaalisuuden avaimena todellisen itsen ja identiteetin löytämiseen. Hän koki, että esimerkiksi bi- ja homoseksuaalisuus liittyvät vahvasti uuteen aikakauteen eli aioniin ja siihen, mitä se tuo tulevaisuudessa tullessaan. Huumausaineita hän ei ehkä niin paljon opeissaan korostanut, mutta toki hän taisteli moneen otteeseen heroiiniriippuvuutta vastaan, Marko Meretvuo kertoo.
Toisaalta Crowleyn kaltaisen uuden ja paheellisen profeetan syntyminen juuri 1900-luvun alkupuolella ei ollut mikään ihme, vaan koko prosessi heijasteli vahvasti oman aikakautensa tunnelmia. Spiritismi oli ollut Länsi-Euroopassa suosittu viihdemuoto jo 1800-luvun puolivälistä lähtien, ja vuosisadan loppupuolella henkinen liikehdintä synnytti teosofian ja hieman myöhemmin antroposofian kaltaiset uskonnollis-mystiset ajatussuunnat. Aleister Crowleyn hengenheimolaisiksi on helppo niputtaa Helena Petrovna Blavatskyn, Rudolf Steinerin ja G.I. Gurdieffin kaltaisia esoteerikkoja, ja fin de sièclen dekadenssia taas edusti homosuhteistaan vankilaan joutunut Oscar Wilde.
Tiedustelupalvelun palkkalistoilla
Aleister Crowleyn elämäntarinaan kuuluu myös hämmästyttävä määrä ulkomaanmatkoja useilla eri mantereilla – hän muun muassa vietti pitkiä ajanjaksoja Meksikossa ja Intiassa. Joidenkin lähteiden mukaan Crowley olisi myös työskennellyt Ison-Britannian hallitukselle vakoojana, joka aina poliittisten kriisien sattuessa ilmestyi sopivasti paikalle – milloin Venäjälle tutkailemaan vallankumouksellista ilmapiiriä, milloin Kiinaan havainnoimaan paikallisen oopiumikaupan kiemuroita.
Marko Meretvuon mielestä Crowleyn kohdalla ei ihmetytä oikeastaan enää mikään.
– Myös hänen päiväkirjansa ja omaelämäkertansa tukevat hänen julkista imagoaan. Itse asiassa häneen saattaa liittyä hurjempiakin juttuja, joista emme vain tiedä mitään. Toisaalta Crowleysta on liikkeellä huhuja, joilla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Suurin osa hänen värikkääseen persoonallisuuteensa liittyvistä asioista on kuitenkin totta.
Crowleyn perintö elää edelleen voimakkaana esimerkiksi erilaisissa marginaalikulttuureissa, kuten goottipiireissä, ja Thelema-uskonnon seuraajiakin on maailmalla satoja tuhansia.
Kiinnostavaa on myös se, että Crowleyn visuaalista symboliikkaa ja sloganeita ovat ryhtyneet viime aikoina käyttämään Jay-Z:n, Ciaran ja Kanye Westin kaltaiset afroamerikkalaiset mainstream-artistit.
Mutta mihin Aleister Crowleyn viehätysvoima sitten pohjimmiltaan oikeastaan perustuu?
– Aleister Crowley oli nero joka osasi tarvittaessa huijata ihmisiä, Marko Meretvuo summaa.
Korjaus 16.1. klo 13. The Beatlesin levynkansi vaihdettu alkuperäiseksi.