Helsingin piispan Teemu Laajasalon luottokorttisotku on herättänyt kysymyksiä siitä, mihin kirkossa verorahoja käytetään. Ruohonjuuritasolla on jo useana vuonna säästetty kaikesta (siirryt toiseen palveluun): Diakonialounailla maito ja piimä on vaihdettu veteen ja mehuun. Lasten kerhoissa on jouduttu säästämään paperista ja saksista.
Rahat ovat tiukalla muun muassa jäsenmäärän vähenemisen takia, ja samaan aikaan asiakkaiden ja avun tarvitsijoiden määrä kuitenkin kasvavaa Helsingissä. Seurakunnat etsivätkin keinoja taloutensa tasapainottamiseksi.
Helsingin seurakuntien hallintojohtajan mielestä tulevaisuus tarjoaa synkkyyttä, mutta kiinteistöjohtaja näkee rahatilanteen myönteisempänä.
Helsingin seurakunnissa on viime vuosina jouduttu säästämään jatkuvasti – Miksi, Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Jussi Muhonen?
– Yksi iso asia on se, että toimintaympäristö muuttuu Helsingissä äärettömän paljon, todella nopeasti. Sen johdosta joudumme muuttamaan toimintaa. Muutos liittyy sekä kirkon jäsenmäärän vähentymiseen myös väestö- ja kaupunkirakenteen muutokseen.
Miten verotulojen väheneminen vaikuttaa Helsingin seurakuntien työhön jatkossa?
– Meidän tulonäkymä tulevaisuutta ajatellen on hyvin synkkä. Samaan aikaan meidän pitäisi saada aikaan entistä enemmän. Avuntarve Helsingissä ei vähene. Voi sanoa, että väestön kahtiajakautuminen ja huono-osaisuuden lisääntyminen näkyy seurakuntien työntekijöiden työssä. Meidän pitää muuttaa rakenteitamme, vapauttaa resursseja rakenteista sillä tavalla, että resurssit kohtaavat helsinkiläisten tarpeen.
Mitä rakenteita on mahdollista purkaa? Mistä on mahdollista saada lisävarallisuutta palveluihin?
– Joudumme miettimään toimintatapojamme. Tehostamaan toimintaa. Joudumme tarkastelemaan koko toimintaa läpi, meidän rakenteita, henkilöstöä, henkilöstömäärää, kiinteistömäärää. Kaikki on katsottava läpi, jotta voimme kohdentaa resursseja paremmin niihin alueisiin, joihin on tarpeellista, kuten esimerkiksi diakoniaan.
Ensi vuosi näyttäisi vähän paremmalta, mutta ajan mittaan tilanne ei kuitenkaan ole kauhean hyvä, onko näin?
– Kyllä. Olemme tehneet ennusteita. 2016-2017 kustannustasosta meidän pitää sopeuttaa vielä vuoteen 2025 mennessä kustannuksia noin 10–15 miljoonaa euroa.
Helsingin seurakunnilla on kuitenkin hoidettavana paljon myös uusia tehtäviä, olette esimerkiksi läsnä uusissa kaupunginosissa, miten?
– Tämä on siinä mielessä haastava yhtälö, että meidän pitää pystyä löytämään ratkaisut siihen, millä tavalla vähemmillä resursseilla pystymme saamaan aikaan enemmän. Se ei ole tavoitetila, että toiminnan vaikuttavuus vähenisi, päinvastoin. Kirkolla ja kirkon työllä on edelleen tilausta ja tarkoitus on, että toimintaa tehdään edelleen jatkossa ja toivottavasti enemmän.
Helsingin seurakunnilla on paljon kiinteistöomaisuutta. Onko kiinteistöjä mahdollista realisoida lisää?
– Meillä on sellaisia kiinteistöjä, joita voimme kiinteistöjä kehittämällä saada muuhun käyttöön. Kirkkokiinteistöjä on kohtalaisen hankala muuttaa muuhun käyttöön. Meillä on myös muuta kiinteistökantaa, jota meidän tulee sopeuttaa, jotta tulovirtamme riittää investointien rahoittamiseen.
Kirkkorakennusten lisäksi seurakunnat omistavat Helsingissä myös muun muassa asuntoja. Kuinka paljon, Helsingin seurakuntien kiinteistöjohtaja Kai Heinonen?
– Meillä on yli 700 asuntoa. Näistä noin 270 on työsuhdeasuntoina ja 40 on asuttamistoiminnassa olevia asuntoja. Yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa tarjoamme asuntoja sellaisille hädänalaisille henkilöille, jotka eivät muuten saisi asuntoa itselleen.
Ketkä saavat asua näissä seurakuntien asunnoissa? Miten asujat valitaan?
– Asunto-omaisuuden tarkoituksena on se, että meidän on mahdollisuus tarjota työntekijöillemme tarvittaessa työsuhdeasuntoja. Toisaalta haluamme tarjota helsinkiläisille asuntoja. Vuokrien tarkoituksena on tuottaa tuloa, jota käytetään seurakuntien toimintaan.
Seurakuntien entiset ja nykyiset työntekijä ovat kertoneet medialle, että esimerkiksi kirkkoherroille on ostettu seurakuntien varoilla kalliita työsuhdeasuntoja Helsingissä. Pitääkö tämä paikkansa?
– Minä olen ollut tässä tehtävässä vuodesta 2013 lähtien. Sinä aikana kenellekään kirkkoherralle ei ole ostettu asuntoa. Jos on joskus aikaisemmin ostettu, niin sitä en osaa enkä halua kommentoida.
Kuinka paljon seurakuntapapin keskipalkka Helsingissä on, hallintojohtaja Jussi Muhonen?
– Papin peruspalkka on Helsingissä 2 956 euroa kuukaudessa ja siihen voi tulla päälle 15 prosenttia lisiä.
Tähän mennessä henkilöstö on vähentynyt seurakunnissa eläköitymisen kautta. Miten jatkossa, riittääkö tämä vai onko aloitettava yt-neuvottelut, jos rahatilanne heikkenee entisestään?
– Meillä on sellainen tahtotila, että emme joutuisi käymään henkilöstön vähentämiseen johtavia yt-neuvotteluja. Siitä tahtotilasta me pidämme edelleen kiinni.
Helsingin seurakuntien talousarvio on keskimäärin sata miljoonaa vuodessa, eikö ole niin, että seurakuntien vuotuiset toimintamenot ovat kutakuinkin yhtä paljon?
– Kyllä. Seurakunnat eivät ole voittoa tekevä tai tavoitteleva yhteisö. Tarkoitus on, että kaikki se tuotto mikä tulee, se käytetään seurakunnalliseen toimintaan.
Helsingin seurakunnat tilaa talousasioistaan ulkopuolisen selvityksen. Mitä on tarkoitus selvittää?
– Tarkoituksena on selvittää muun muassa meidän luottokortteihin liittyviä käytäntöjä, hyväksymisiä ja tapahtumia tarkastuksissamme ilmenneiden asioiden ja tämän nousseen kohun seurauksena ja saadaksemme ulkopuolisen näkemyksen tapahtumista.
Keillä seurakunnissa on oikeus käyttää seurakunnan luottokorttia?
– Helsingin seurakuntayhtymällä on tällä hetkellä luottokortit käytössä noin 650 henkilöllä. Sellaisilla henkilöillä, joilla on työtehtävien puitteissa tarve kortin käytölle ollut. Nyt joudumme arvioimaan tämän prosessin jälkeen uudestaan, kuinka paljon näitä kortteja jatkossa on käytössä.
Jutun jälkimmäistä grafiikkaa on täsmennetty 19.1.2018 kello 10.45. Vuoden 2016 alussa yhteisöveron tilalle tuli valtionapu.
