Kainuussa ja muualla Itä-Suomessa kärsittiin ennen vuodenvaihdetta ja sen jälkeen lukuisista sähkökatkoksista ja valtavista metsätuhoista. Uutisointia yhdisti yksi sana: tykkylumi. Erikoistutkijan ja pitkänlinjan luonto-oppaan mukaan lumen termeissä mentiin metsään. Kyse ei heidän mukaansa ole tykystä, vaan selitys löytyy muualta.
Alun perin ongelmien alkaessa esimerkiksi sähköyhtiö Loiste Oy sekä pelastusviranomaiset kertoivat niiden johtuvan tykkylumesta, mutta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkasen mukaan nimitys tykky on väärä.
– Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa kyse on runsaista lumisateista, jotka ovat voineet tulla myös räntänä. Ja nämä kerralla tulleet suuret lumimäärät ovat kasvattaneet puiden päälle kertynyttä kuormaa, taivuttaen niitä. Kyseessä on lumituho, ei tykkytuho.
– Tykky on ihan erilainen ilmiönä. Näillä alueilla ei ole siitä kysymys, Jalkanen jatkaa.
Tykyssä on kyse huurteen, lumen ja jään muodostamasta kokonaisuudesta. Suurin taakka syntyy alijäähtyneestä vedestä, joka puihin osuessaan muodostaa jäätä, joka on hyvin raskasta verrattuna lumeen. Tykkyä syntyy korkeilla alueilla, missä alhaalta tulevan ilman kosteus jäähtyy ja nousee rinteitä ylöspäin vaaramaisemiin.
– Kohdatessaan esimerkiksi puun se jäätyy ja tarttuu kuin tauti. Tässäkin mielessä Kainuunkin lumitaakka on ihan erilaista, kyseessä on vain lyhyessä aikavälissä satanutta puhdasta lunta. Se painaa vain viidenneksen tykkylumen painosta, Jalkanen toteaa.
Tykyssä kostea ilma ja jää tunkeutuvat kaikkialle latvuksen sisälle ja peittävät puun ympäriinsä. Kun tykkyä on paljon, se vuoraa puun niin, että puulajiakaan ei pysty tunnistamaan.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tykkylumeksi kutsutaan puihin lujasti kiinni tarttunutta lumikertymää, joka on syntynyt lumihiutaleiden lisäksi muusta kiinteässä olomuodossa olevasta vedestä.
Pehmeä ja ilmava taigalumi
Kainuun ja Lapin metsissä luonto-oppaana 52 vuotta liikkunut Aarno Peltonen on samaa mieltä Luken erikoistutkija Risto Jalkasen kanssa: sähkökatkoksien ja metsätuhojen aiheuttaja ei ole tykkylumi.
– Niillä alueilla, joissa tuhoja on tullut, ei yleensä muodostu tykkyä. Se vaatii korkean paikan, kuten Vuokatin vaaran.
– Näillä lumituhoalueilla kyseessä on satanut lumi, joka on jäänyt puunoksille. Mutta kun sitä on tullut paljon ja se on ollut kosteata, niin se on aiheuttanut tuhon. Se ei ole tykkylunta, vaan se on taigalunta.
Taigalumi on Peltosen kuvailun mukaan pehmeää, huokoista ja paljon ilmaa sisältävää. Se on tyypillistä itäisellä vyöhykkeellä. Sotkamossa Vuokatin vaaralla hän osoittaa puuta, jossa taigalumen päälle on muodostumassa tykkyä.
– Talven mittaan siihen tulee noin kymmenen sentin paksuinen jäinen painava lumikerros. Se muodostuu pikkuhiljaa tasaisesti ympäri puuta, oksien alaosiin, runkoihin ja oksien päällä olevaan lumeen.
Vaarojen puut kestävät lumen painon, mutta alempana puut eivät ole sopeutuneet suuriin lumimääriin.
– Tuolla alhaalla on tullut taigalunta, joka on satanut kenties vetisenä. Se vaikuttaa siellä oleviin puihin tuhoisasti, koska eivät ne jaksa tämmöisiä lumitaakkoja kannatella. Ne ovat kovilla tänä talvena, Peltonen toteaa.
Lisäksi roudan puute aiheuttaa sen, etteivät puut pysy pystyssä vaan kaatuvat juurineen.
Tykkylumikausi kestää Peltosen mukaan tammikuun lopusta maaliskuun puoleenväliin.
Sanaa "tykky" vaikea ymmärtää
Miksi sitten ongelmien aiheuttajan on kerrottu olevan tykkylumi? Luken erikoistutkija Risto Jalkasen mielestä väärinymmärryksen taustalla on vääränlaisen käsitteen käyttöönotto ja sen nopea leviäminen.
– Meillä on suomen kielessä hyviä sanoja, joilla ilmaista lumeen liittyviä asioita: esimerkiksi räntä on erinomaisen hyvä sana kuvaamaan nollakelin lunta. Kun sataa räntää, sataa räntää, ei se mitään tykkyä ole. Lumisade on lumisadetta, eikä varsinkaan mitään nuoskatykkyä. Se on aivan kummallinen luomus, jolla ei ole mitään yhteyttä tykkyyn.
– Toisaalta etymologinen sanakirja ei selitä sitä mitä tykky tarkoittaa. Sitä on vaikea ymmärtää sanana. Se pitää ymmärtää ilmiön kautta, jatkaa Jalkanen.
Ilmatieteen laitoksen tutkijan Ilari Lehtosen mielestä yleiskielessä sanojen merkitykset menevät aina vähän eri tavalla kuin mitä ne täsmällisesti tarkoittavat.
– Ihmisten käyttämää kieltä ei voi hallita. Ehkä voisi puhua puiden raskaasta lumikuormasta. Se kattaisi tykyn sekä muulla tavalla kertyneen lumen. Tykky on helppo ja ytimekäs sana käyttää laveammin.
– Itse käyttäisin tykkynä määritelmänä märkänä sataneelle ja tiukasti puihin jääneelle lumelle, Lehtonen jatkaa.