Britanniassa moni joutuu tänä vuonna sanomaan hyvästit lempisuihkugeelilleen tai -kuorintavoiteelleen.
Mikrohelmiksi kutsuttavien mikromuovien käyttö kosmetiikan ja hygieniatuotteiden valmistuksessa on nimittäin maassa kielletty tämän vuoden alusta alkaen.
Niitä sisältävien tuotteiden myyntikielto tulee voimaan heinäkuussa.
Mikrohelmillä tarkoitetaan 0,1 – 0,5 millimetrin kokoisia, korkeintaan viisimillisiä muovirakeita, joita käytetään iholta pois pestävissä tuotteissa kuten kuorintavoiteissa, suihkugeeleissä, hammastahnoissa tai parranajogeeleissä.
Jätevesien mukana miljardeja muovihelmiä kulkeutuu maailman meriin – ja siellä kalojen ja muiden merenelävien ravintoketjuun. On mahdollista, että muovin sisältämät myrkylliset kemikaalit päätyvät myös omalle lautasellemme.
– Mikrohelmet ovat täysin tarpeettomia ja niitä voi korvata monella luonnonmukaisella vaihtoehdolla, Britannian ympäristöministeri Thérèse Coffrey perusteli kieltoa.
Yhdysvalloissa kielto jo voimassa, EU selvittää
Yhdysvalloissa mikrohelmiä sisältävät kosmetiikkatuotteet kiellettiin jo presidentti Barack Obaman kaudella vuonna 2015.
Samanlaisia kieltoja on voimassa tai tulossa voimaan tänä vuonna myös Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Irlannissa ja Taiwanissa.
Merten muovikuormitus huolestuttaa ja mikrohelmien kieltämisestä on puhuttu myös monessa muussa maassa.
Mutta esimerkiksi Suomi odottaa, mihin EU asiassa ryhtyy, kertoo ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä.
Euroopan komissio on kirjannut tavoitteen kosmetiikan mikromuovien rajoittamisesta viime viikolla julkaistuun muovistrategiaan.
Rajoitusten selvittäminen on annettu Euroopan kemikaaliviraston tehtäväksi. Selvitystyö on määrä saada valmiiksi vuoden sisällä.
Tasalaatuista raaka-ainetta
Muovihelmiä lisätään kuorintavoiteisiin tai pesugeeleihin siksi, ne poistavat kuollutta ihosolukkoa ja saavat ihon tuntumaan pehmeämmältä. Hammastahnoissa niiden tarkoituksena on poistaa värjäytymiä.
Kosmetiikkateollisuuden näkökulmasta mikromuovit ovat olleet puhtaita, turvallisia ja tasalaatuisia raaka-aineita, kertoo toimitusjohtaja Sari Karjomaa Teknokemian yhdistyksestä.
– Ne eivät raavi tai naarmuta. Käyttökokemus on ollut miellyttävä, Karjomaa perustelee.
Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan teettämän raportin mukaan pelkästään saarivaltakunnan asukkaiden peseytymisestä joutuu mereen 86 tonnia mikrohelmiä vuodessa.
Jos suihkugeeliä käyttää runsaasti, voi raportin mukaan yhdellä suihkukäynnnillä huuhtoa viemäriin viemäriin jopa 100 000 muovihelmeä.
Kosmetiikkateollisuus luopumassa vapaaehtoisesti
Merten muoviroskasta maailmalla heränneen huolen takia kosmetiikkateollisuus ainakin Euroopassa on valmis luopumaan kätevästä raaka-aineesta oma-aloitteisesti.
Euroopan kosmetiikkateollisuuden kattojärjestö Cosmetics Europe suosittaa mikrohelmistä luopumista vuoteen 2020 mennessä.
– Teollisuus uskoo, että tavoitteen saavuttaminen on realistista. Moni yritys lopetti mikromuovien käytön jo viime vuoden aikana, Karjomaa kertoo.
Kosmetiikkateollisuus sanoo vähentäneensä mikromuovien käyttöä muutenkin jo jonkin aikaa. Cosmetics Europen selvityksen mukaan niiden käyttö väheni 82 prosenttia vuosina 2012–2015.
Muovia korvaamaan on kehitetty useita erilaisia vaihtoehtoja. Mikrohelmien tapaisia rakeita voi tehdä esimerkiksi selluloosasta. Myös kasviperäisiä jauheita tai siemenmurskaa käytetään.
Pienet helmet suuressa muovimeressä
Meriin päätyy muovia konsulttiyhtiö Eunomian mukaan kaikkiaan 12,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Näistä mikromuoveja on 0,95 miljoonaa tonnia.
Tässä verrattuna kosmetiikan mikrohelmet ovat määrällisesti pieni ongelma. Mikromuoveja irtoaa meriin paljon enemmän esimerkiksi autonrenkaista, tie- ja rakennusmaaleista sekä tekokuituisista vaatteista.
Sitäkin enemmän on isompaa muoviroskaa – esimerkiksi muovipusseja, -pakkauksia ja -pulloja – jotka pilkkoutuvat merissä pieneksi.
Tutkimustietoa mikromuovien ja niiden sisältämien kemiallisten aineiden vaikutuksista meriin ja kaloihin on vielä vähän, kertoo erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta SYKEstä.
– Mutta ajan myötä ne voivat muodostua merkittäväksi ongelmaksi. Kun niitä ei voida poistaa meristä, niitä saattaa kertyä yhteen paikkaan todella paljon, Setälä selittää.
Koska kosmetiikan mikrohelmet voidaan korvata muilla raaka-aineilla, niiden kieltäminen on Setälän mielestä järkevää. On myös hyvä, jos teollisuus todella luopuu niistä vapaaehtoisesti.
– Vielä parempi tietysti olisi, jos esimerkiksi Yhdysvallat puuttuisi yhteiskunnan läpäisevään kertakäyttökulttuuriin kuten kertakäyttöastioiden käyttöön, toteaa Maria Laamanen ympäristöministeriöstä.
– Ja valtamerten kannalta Aasia on se paikka, missä tätä ongelmaa tulisi tosissaan ratkoa.
22.1.2018 klo 12:25: Täsmennetty, että mikrohelmet tavallisimmin kooltaan 0,1 – 0,5 -millisiä, määritelmältään korkeintaan viiden millimetrin kokoisia.
Aiheesta muualla:
Listoja tuotteista, jotka sisältävät mikrohelmiä löytyy täältä Beat the beads- kampanjan sivuilta