Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kielitaidossa on puutteita pohjalaismaakuntien kaksikielisissä kunnissa ja kuntayhtymissä.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tekemän kuntakyselyn mukaan yli puolet kaksikielisten kuntien työntekijöistä ei osaa toista kotimaista kieltä eikä asiakkailla ole aina mahdollisuutta saada lain edellyttämällä tavalla palveluita omalla äidinkielellään.
Aluehallintoviraston arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kielellisten palvelujen järjestäminen toteutuu kuitenkin kaksikielisissä kunnissa kohtalaisen hyvin.
– Se on kokonaiskuva kaksikielisten kuntien tilanteesta, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö, ylitarkastaja Aija Ström.
Henkilöstön kielitaidon puutteita on paikattu muun muassa työvuorosuunnittelun avulla. Lisäksi käytetään käännöspalveluja ja pyritään kohentamaan henkilöstön kielitaitoa säännöllisellä koulutuksella ja kieliohjelmalla.
Alle puolet vastasi kyselyyn
Aluehallintovirasto kartoitti keväällä 2017 kuntakyselyn avulla, miten kielelliset palvelut on järjestetty ja toteutettu Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä.
Vastauksia aluehallintovirasto sai 13 kunnasta, viidestä kuntayhtymästä ja yhdestä sairaanhoitopiiristä. Vastausprosentti oli 47,5.
Vain reilu kolmannes eli 37 prosenttia vastaajista ilmoitti, että palvelut on aina mahdollista saada asiakkaan ja potilaan omalla äidinkielellä. 63 prosentilla asiakkaista ja potilaista on mahdollisuus saada asiakirjat aina omalla äidinkielellään. 59 prosenttia vastaajista ilmoitti tulkkausapua olevan saatavilla ympärivuorokautisesti.
Vastanneiden joukossa oli vai niukasti yksikielisiä kuntia ja kuntayhtymiä.
– Yksikielisissä tai vahvasti suomen- tai ruotsinkielisissä kunnissa kielipalveluiden järjestäminen on vaikeaa, mutta se tiedettiin etukäteenkin, eikä yksikielisiltä kunnilta voida kohtuudella odottaakaan palvelua kahdella kielellä, selvittää Aija Ström.